You are here

Ajatuksia valta-asetelmaa muuttaneesta edustajistovaalituloksesta

Share +

Tuomo Liljenbäck | 11.11.2013

Suuret onnittelut juuri valituille edaattoreille! Teillä on edessä kaksi vuotta ylioppilaskunnan vallankahvassa. Käyttäkää teille annettua korkeinta päätösvaltaa hyvin, ja ottakaa kaikki irti ajastanne edustajiston jäseninä. Perehtykää ylioppilaskunnan asioihin ja tietenkin myös opiskelijoiden asioihin, kaikkialla kampuksella. Verkostoitukaa, debatoikaa, tehkää muutosesityksiä, äänestäkää ja ennen kaikkea kertokaa opiskelijoille siitä, mitä te siellä ylioppilaskunnan edustajistossa käytännössä teette. Kertokaa mitä asioita te käsittelette ja miksi ne ovat tärkeitä kaikille opiskelijoille. Avatkaa monimutkaiset asiat kaikkien ymmärrettäväksi ja välttäkää jargonia. Olkaa osa ylioppilaskunnan viestintää!

Edustajistonvaalin tulos on paikkajakauman perusteella mullistava. Vaalirengas LexTuKYTyte (myöhemmin rengas) sai 21 paikkaa, eli enemmistön edustajiston 41 paikasta. Tämä rengas pitää siis sisällään oikeustieteilijöiden Ryhmä Lexin (4 paikkaa), kauppatieteilijöiden TuKY-listan (11 paikkaa) ja lääketieteilijöiden (LL & HLL -tutkintoa opiskelevien) TYY terveeksi -ehdokaslistan (6 paikkaa). TuKY ja Tyte nostivat molemmat kannatustaan kaksi paikkaa vuoden 2011 vaaleista. Vaikka näiden kahden tiedekunnan ja kauppakorkealaisten opiskelijoiden osuus kaikista Turun yliopiston opiskelijoista on vain 31 %, toi runsas äänestysaktiivisuus heille vaalivoiton. Osittain kiitos TYYn valtakunnallisesti parhaasta äänestysaktiivisuudesta (35,54 %) kuuluu siis heille.

Muista tiedekuntapohjaisista ryhmistä vain yhteiskuntatieteilijöiden Soihdunkantajat ja kasvattajien Eduxi lisäsivät paikkamääräänsä yhdellä, molemmilla on nyt 3 paikkaa. Luonnontieteilijöiden Hybridiaani piti 5 paikkaansa, Humanistilista taas menetti toisen paikkansa. Harrastusyhdistyspohjainen TYRMY oli vaalien uusi tulokas, mutta ei aivan yltänyt yhteen paikkaan. Puoluepoliittisista listoista vain Vihreä vasemmisto sai pidettyä 3 paikkaansa, Vihreä lista romahti viidestä paikasta kahteen, Oikeat (kokoomus) menetti toisen paikkansa, Demariopiskelijat TOSY menetti yhden kolmesta paikastaan ja Keskustaopiskelijat eivät onnistuneet tekemään paluuta edariin. Valtakunnallisesti sitoutumattomat ryhmät vahvistivat asemiaan puoluepoliittisiin ryhmiin nähden, puoluepoliittisista vasemmiston ollessa vahvimmilla. Herätäänkö puoluetoimistoilla puoluepoliittisten ryhmien alennustilaan ylioppilaskuntien edustajistoissa, vai ovatko ylioppilaskunnat menettäneet merkityksensä poliitikkokouluina, jolloin ryhmät jäisivät oman onnensa nojaan?

Mutta mitä TYYn vaalitulos käytännössä tarkoittaa? Eräät kommentaattorit ovat jo kauhistuneet tuloksesta ja maalailleet piruja seinälle TYYn palveluiden alasajosta seuraavan edustajistokauden aikana. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei mikään ryhmä ole kampanjoinut jäsenpalveluiden supistamisen puolesta. Perinteisesti näissä vaaleissa paikkaenemmistön saavuttanut rengas yhdessä kokoomuksen kanssa on kannattanut enemmän tai vähemmän ns. suppeampaa ylioppilaskuntaa, eli vähemmän rahaa jäsenpalveluihin, pienempää jäsenmaksua ja fokusoitumista vain opiskelijoita erityisen läheisesti koskeviin asioihin sekä yliopiston sisäiseen vaikuttamiseen. Toisaalta muut sitoutumattomat sekä puoluepoliittiset ryhmät taas kannattavat kattavampia jäsenpalveluita ja ehkä hieman laaja-alaisempaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. Todellisuus ei toki ole näin mustavalkoinen, mutta tämä lienee jakolinjoista, jos sellaisia haluaa nähdä, selkein. Käytännössäkin tällaista polarisaatiota on edustajistossa menneiden kausien aikana havaittu. Mutta edustajistoon on jälleen valittu suuri määrä uusia päätöksentekijöitä, kuka tietää mitkä asiat heille ovat tärkeitä ja millaisen ylioppilaskunnan he haluavat? Emme voi olettaa, että vanhat asetelmat automaattisesti toistuisivat.

Paljon myös riippuu siitä, kuinka määrätietoisesti ja yhtenäisesti vaalirengas pystyy ja haluaa valtaansa käyttää. Kyseessä ei kuitenkaan ole täysin homogeeninen porukka. Yhteisen sävelen syntyessä rengas voisi halutessaan enemmistönsä voimalla sanella kaikki TYYn linjat ja näkökannat aina poliittisesta linjapaperista ja toimintasuunnitelmasta strategiaan ja talousarvioon. He voisivat jyrätä kaikki edustajiston täyttämät tehtävät ja luottamustoimet täyteen omia ehdokkaitaan, mikäli halukkaita vain riittäisi. Tämä pitää sisällään mm. TYYn hallituksen kokoonpanon. Ainoastaan sääntöjen muuttaminen ei yksin renkaan voimin onnistu, se kun vaatii 2/3 enemmistön edustajistosta taakseen.

Vaikka annettua valtaa tulee toki käyttää, rengas tuskin käyttäytyy röyhkeän itsevaltaisesti, vaikka rengaskuri, jos heillä sellaista olisi, pitäisikin. Oman edun ja maineen nimissä on varmasti järkevää tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa, ja priorisoida ne itselleen kaikkein tärkeimmät asiat, jotka halutaan viedä ehdottomasti läpi. Parhaimmillaan tämä vaalitulos lisää edaattoreiden aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä ylioppilaskunnan asioihin, mikäli edustajistoon todella muodostuu kaksi vastakkaista blokkia. Päätöksentekoon voi nimittäin vaikuttaa monella tapaa, ja edustajistossa käytävät äänestykset ovat vain osa tätä vaikuttamistyötä. Asioiden taustojen huolellinen selvittäminen, valmisteluun vaikuttaminen ja osallistuminen sekä kaikenlainen kokousten ulkopuolella tehtävä lobbaus voivat kääntää kelkan monessa asiassa. Lisäksi asioiden läpi vieminen vaatii ryhmien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, joten kontaktit muihin ryhmiin syvenisivät. Myös vuoropuhelua yli mahdollisen rintamalinjan täytyisi lisätä. Tällöin osapuolet voisivat oppia paremmin ymmärtämään toisiaan, ja tämä jos mikä olisi rakentavaa toimintaa.

Kaikkiaan edustajiston aktivoituminen voisi tuoda mukanaan paljon positiivisia asioita. Mikäli edaattorit käyttävät yhä enemmän aikaa luottamustoimensa hoitamiseen, on se yhä isompi osa heidän elämäänsä. Ja koska ihmiset tykkäävät puhua elämästään, levinnee tietoisuus ylioppilaskunnan asioista laajemmin kaikille opiskelijoille. Seuraavissa vaaleissa äänestysaktiivisuus kasvanee myös muissa tiedekunnissa, jos muut ryhmät saavat tästä tuloksesta kimmokkeen kampanjoida innokkaammin. Koska päästään yli neljänkymmenen prosentin?
 

Tuomo Liljenbäck
entinen edaattori, taloustoimikunnan pj. ja ylioppilaskunnan työntekijä


 


Tuomo Liljenbäck