Pelkurin monologi

Näkeeks ne mut? -Aksu

Kirkkaat valot syttyvät ja Aksu huomaa kauhukseen seisovansa lavalla. Valojen takaa Aksu tuntee yleisön vaativat katseet, jotka odottavat näytelmän alkamista. Yhtä asiaa yleisö ei kuitenkaan tiedä.

Näytelmä ei ole valmis. Oikeastaan, sitä ei ole kirjoitettu sanaakaan. Jotain on silti esitettävä.

Lunastaakseen katseiden asettamat odotukset, Aksu alkaa etsiä esityksensä tarkoitusta ja löytää itsensä oman päänsä sisältä. Ikävä kyllä, pään sisällä asuu myös Aksun antagonistinen Ääni, joka ei aio tehdä etsinnästä helppoa. Kamppailu alkaa.

Miten käy näytelmälle? Mitä arvioivat katseet lopulta löytävät? Mitä tämä kaikki tarkoittaa, vai tarkoittaako se mitään? Yksi asia on kuitenkin varma: tämä ei ole mikään perinteinen monologinäytelmä.

Pelkurin monologi on absurdi näytelmä epävarmuudesta, hyväksynnän tarpeesta ja itsensä tuomitsemisesta. Metanarratiivinen ja autofiktiivinen tarina vie katsojan matkalle kohti itsensä kohtaamista ja tutkii teatteritaiteen syvintä olemusta, taiteenlajin omin tarinankerronnallisin asein.

Turun ylioppilasteatterin 65. juhlavuoden ohjelmiston näytelmä on työpari Akseli Sveholmin ja Milja Nordströmin yhteisteos, joka rikkoo myös teatterin työtehtävien raameja. Näytelmä haastaa tekijänsä tuomalla lavalle kaksi päähahmoa, joista toinen on elävä ihminen ja toinen ääni- ja valotekniikalla toteutettu. Esityksissä Nordström tuo Äänen hahmon eloon valo- ja äänilaitteiston avulla. Nordström toimii tekniikkapöydän takana näyttelijän tavoin, omia ja Sveholmista tulevia impulseja kuunnellen. Lopputuloksena lavalla on kaksi elävää, toisiinsa reagoivaa henkilöhahmoa ja aina uniikki esitys.