Turun yliopiston hallitus on käsitellyt vastikään talouden tasapainottamista. Tämän kirjoituksen tarkoitus on taustoittaa hallituksen päätöstä.
Linkki intrauutiseen: https://intranet.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/Sivut/hallituksen-koko…
Yliopiston perusrahoitus ei ole riittävällä tasolla suhteessa velvoitteisiin, inflaatio lisää kustannuksia ja sijoitustoiminnan tuottoennusteet ovat heikentyneet. Yliopiston kuluvan vuoden tulos tulee olemaan noin 20 miljoonaa euroa tappiolla, ja ensi vuosi näyttää entistä huonommalta. Yliopisto on tehnyt toimenpiteitä perusrahoituksen nostamiseksi, täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi, mutta on selvää, että taloudellisen tilanteen tasapainottaminen vaatii toimenpiteitä.
Juurisyy ongelmiin on yliopistojen riittämätön perusrahoitus. Viime vuosikymmenen koulutusleikkaukset painavat yliopistoja edelleen. Turun yliopisto on parantanut toimintaansa viime vuosina paljon, mutta rahoitusmallikilpailu yliopistojen välillä on rakennettu niin, että vain eniten parantaneet voittavat. Liian tulospainotteinen rahoitusmalli ei luo vakaata pohjaa yliopistojen perustoiminnalle. Perusrahoitukseen tarvittaisiin korotus, mutta sellaista ei ole näkyvissä, joten yliopistot ovat pakotettuja tekemään sisäisiä ratkaisuja.
Yliopiston hallitus kävi keskustelua talouden tasapainottamisesta jo elokuussa. Tuolloin käsittelyssä oli budjettikehysesitys, jossa alijäämän suuruus oli 25 miljoonaa, ja hallitus päätyi palauttamaan kehyksen valmisteluun liian suuren alijäämän vuoksi. Lokakuun (28.10.) kokouksessa kehys tuotiin uudelleen käsittelyyn, ja esityksessä oli huomioitu yliopistoindeksin nousun vaikutus OKM:n perusrahoitukseen, kustannusten tiukka seuranta sekä niin sanotun luonnollisen poistuman, eli esimerkiksi eläköitymisten kautta saavutettavat henkilöstösäästöt. Hallitus hyväksyi 19,9 miljoonaa euroa alijäämäisen kehyksen.
Viime perjantain kokouksessa päätettiin myös pitkäjänteisen talouden tasapainotusohjelman käynnistämisestä. Tavoite on paikata 1,5 – 2 miljoonan euron edestä vajetta ensi vuonna ja 15 miljoonan euron edestä vuoteen 2028 mennessä. Yliopiston hallitus ei tehnyt päätöstä säästökohteista, vaan valtuutti rehtorin käynnistämään valmistelutoimet keinojen löytämiseksi ja linjasi asioista, joita on tarkoitus ensisijaisesti selvittää. Ensisijaisesti selvitettäviä asioita ovat:
- Mahdollisuudet lisätä tuloja
- Toiminnot, joista voidaan luopua, koska ne eivät tuota rahoitustaan OKM:n rahoitusmallin mukaan tai ole muuten yliopistolle erityisen merkittävää toimintaa, ja joista luopuminen ei heikennä yliopiston kykyä suoriutua perustoiminnoistaan
- Tiloista käytön tehostamisella saatavat säästöt
- Tutkimusasemien päätehtävät, niiden sijoittuminen alueella sekä yliopiston yhteistyö muiden yliopistojen tutkimusasemien kanssa
- Mahdollisuus luopua osasta etäkampuksia tai niiden toimintoja
- Mahdollisuus tehostaa hallinto- ja tukipalvelujen toimintoja
- Mahdollisuus säästää yksikköjen toimintoja ja kokoa tarkastelemalla.
Tässä vaiheessa on erittäin tärkeää ymmärtää, että hallitus ei päättänyt esimerkiksi lakkauttaa etäkampuksia tai vähentää tiloja.
Seuraavaksi alkaa työ, jonka tavoite on laatia hallitukselle toimenpide-esityksiä. Tätä työtä tehdään yhteisöä osallistaen. Avoimia keskustelutilaisuuksia tullaan järjestämään. Hyvin valmisteltujen ja pitkällä tähtäimellä järkevien toimenpiteiden löytäminen on myös opiskelijoiden etu. Pääasia on että muistetaan, mitkä yliopiston perustehtävät ovat. Vain taloudellisessa tasapainossa oleva yliopisto voi taata laadukkaan koulutuksen.
Ylioppilaskunta pitää kokonaisuutena tärkeänä, että säästötoimenpiteet vaikuttavat mahdollisimman vähän opiskelijoiden arkeen ja koulutuksen laatuun. Opiskelijoiden tukipalvelut toimivat jo nyt tehokkaasti, eikä niissä ole säästövaraa. Opiskelua sujuvoittavista, hyvinvointia tukevista ja valmistumista nopeuttavista palveluista säästäminen olisi vain haitaksi yliopistolle. Ylioppilaskunta tulee seuraamaan tiiviisti tulevia neuvotteluja ja osallistuu keskusteluun tasapainottamisen keinoista.
TYYn hallituksen puheenjohtaja Camilla Saarinen