TYYn entisen pääsihteerin Petteri Orpon hallitus aloitti toimessaan 20.6.2023. Hallitusohjelman keskeinen tavoite on valtion velkaantumisen taittaminen, joka on tarkoitus toteuttaa hallituskauden aikana 6 miljardin euron sopeutustoimilla. Opiskelijan arjen osalta merkittävimmät kirjaukset liittyvät yleiseen asumistukeen. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus opintotuen kokonaisuudistuksen aloittamisesta.
Asumislisä ennen vuotta 2017
Jotta voidaan ymmärtää mitä ollaan uudistamassa, on tunnettava nykytilanne. Opiskelijat siirtyivät elokuussa 2017 yleisen asumistuen piiriin. Sitä ennen opiskelijat saivat opintotuen asumislisää, joka oli sidottuna opintotukikuukausiin. Opintotuen asumislisä oli 80 prosenttia alle 252 euron asumismenoista, eli tukea sai maksimissaan 201,60 euroa. Opintotuen asumislisä oli henkilökohtainen ja koska se oli sidottu opintotukikuukausiin, sitä harvemmin maksettiin kesältä. Opintotuen asumislisän tulorajat olivat samat kuin opintotuessa.
Yleinen asumistuki vuonna 2023
Yleinen asumistuki taas on monimutkaisempi kokonaisuus. Käytännössä kaikki opiskelijat saivat aiemmin täyden määrän opintotuen asumislisää, kun taas yleisen asumistuen määrä on voimakkaammin riippuvainen asumismenojen suuruudesta. Lisäksi yleinen asumistuki ei ole henkilökohtainen vaan ruokakuntakohtainen, joten esimerkiksi avoliitossa asuvalla molempien osapuolten tulot vaikuttavat tuen määrään. Kimppa-asumisessa tuki on henkilökohtainen, jos asukkailla on erillinen vuokrasopimus ja he eivät ole parisuhteessa. Yleisen asumistuen määrä on maksimissaan 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista ja siitä vähennetään vielä tuloista riippuvainen omavastuu.
Vuonna 2023 Turussa yhden henkilön ruokakunnalle yleinen asumistuki on maksimissaan 357,60 euroa, jonka saa vähintään 447 euron asumismenoilla. Kahden henkilön ruokakuntaan tuki on taas maksimissaan 521,60 euroa, jonka saa 652 euron asumismenoilla. Tuloraja yhdelle henkilölle on keskimäärin 1078 euroa kuukaudessa. Kahden aikuisen ruokakunnassa tuloraja on yhteensä keskimäärin 1489 euroa kuukaudessa. Tuloihin ei lasketa mukaan opintolainaa. Kun keskimääräiset kuukausitulot ovat yli tulorajan, jokainen euro kuukausituloissa yli sen pienentää yleistä asumistukea 0,336 euroa. Tulojen laskemisessa voidaan käyttää tulojen keskiarvoa, joten kesätyön tulot saa tasoitettua koko vuodelle. Yhden henkilön ruokakunnassa asumistukea ei saa enää keskimäärin 2097 euron kuukausituloilla, jos asumiskulut ovat vähintään 447 euron maksimin verran. Kahden hengen ruokakunnassa vastaava summa on keskimäärin yhteensä 2996 euroa kuussa, kun asumiskulut ovat vähintään 652 euron maksimin verran. Lisäksi jokainen ruokakunnassa asuva lapsi korottaa tulorajaa 246 euroa kuukaudelta ja nostaa hyväksyttäviä maksimiasumismenoja ruokakunnan henkilömäärästä riippuen 205–134 euroa, eli voi nostaa tuen määrää 164–107 euroa.
Lisäksi koska omavastuuprosentti on 80, täytyy tuen saajan maksaa ”omasta pussistaan” vain 20 prosenttia vuokrasta vuokran ollessa muuten alle hyväksytyn maksimin. Tämä tarkoittaa sitä, jos henkilö valitsisi 300 euron solun ja 447 euron yksiön väliltä, täytyisi omasta pussista maksaa vain 29,40 euroa, mitä tuen nousu ei kata.
Yleisen asumistuen ja opiskelijan asumislisän vertailu 2017
Vuonna 2017 opintotuen asumislisän aikana tukea sai 201 euroa kuukaudessa ja opintotuki oli 86,48 euroa suurempi per henkilö, kun taas muutoksen jälkeen yleinen asumistuki vuonna 2017 oli maksimissaan yhden henkilön ruokakunnassa Turussa 312 euroa ja kahden henkilön ruokakunnassa yhteensä 456 euroa kuussa. Yhden hengen taloudessa asuva siis hyötyi hieman muutoksesta yleiseen asumistukeen, mutta kahden hengen talous ei. Koska opintotuki pieneni, mutta asumismenoista riippuvainen asumistuki kasvoi, kannattikin erityisesti yksin asuvan pyrkiä etsimään sellainen asunto, jolla saa täyden tukimäärän. Tästä syystä yksiöiden kysyntä räjähti ja soluasuntojen suosio romahti, samalla myös Kelan asumistukimenot kokonaisuudessaan kasvoivat paljon.
Yleisessä asumistuessa tulorajat ovat tiukemmat ja kaikkien ruokakunnassa asuvien tulot vaikuttavat tuen määrään. Täten yleinen asumistuki on epäoikeudenmukainen ruokakunnissa, joissa osapuolten tulot ovat erisuuruiset. Jos toinen osapuoli on työelämässä ja toinen opiskelee, ei kumpikaan saa välttämättä yleistä asumistukea. Lisäksi vaikka molemmat opiskelisivat, on tuloraja pienempi jaettuna kahdelle kuin silloin jos henkilöt asuisivat omissa asunnoissaan.
Yksin asuessa saisi tienata 1078 euroa kuukaudessa, kun taas pariskunnan kumpikin osapuoli saa tienata vain 744 euroa kuukaudessa ilman että tuki tippuu. Yksin asuva voi saada 357 euroa tukea kuukaudessa ja pariskunta 521 euroa, eli noin 260 euroa per henkilö kuussa. Toki vapailla markkinoilla isommat asunnot ovat suhteessa halvempia verrattuna yksiöihin, mutta esimerkiksi TYS:llä neliöhinnoittelu on sama yksiöissä ja sitä suuremmissa asunnoissa. Näistä syistä taloudelliset kannustimet yhteen muuttaessa ovat heikommat pariskunnilla, vaikka se muuten voisikin olla järkevää.
Orpon hallitusohjelman vaikutus
Orpon hallituksen hallitusohjelmassa yleisen asumistuen perusmäärää ollaan leikkaamassa 12,5 prosenttia ja tulorajoja kiristämässä. Tulorajojen kiristys toteutetaan poistamalla 300 euron kuukausittainen ansiotulovähennys, joka kertaantuu kahden henkilön taloudessa 600 euroon kuussa. Tämä tarkoittaa sitä, että Turussa kuukausituloraja laskisi yhden henkilön ruokakunnassa 1078 eurosta 778 euroon ja kahden henkilön ruokakunnassa 1489 eurosta 889 euroon. Kun tällä hetkellä jokainen tienattu euro kuukausituloissa yli tulorajan laskee yleistä asumistukea 0,336 euroa, hallitusohjelman kirjauksen mukaan jokainen euro laskisi vastaisuudessa tukea 0,35 euroa. Lisäksi omavastuuosuus korotetaan 20 prosentista 30 prosenttiin, joka voi ohjata etsimään halvempia asumismuotoja. Lisäksi tulorajoissa vuosituloihin katsotaan yli 10000 euron ylittävästä varallisuudesta 20 prosenttia ja 50000 euron omaisuudella tukea ei enää saisi. Varallisuuteen ei lasketa mukaan “tuottamatonta omaisuutta”, mutta on epäselvää, miten laina lasketaan siihen mukaan.
Euroissa tämä tarkoittaa sitä, että yhden henkilön ruokakunnissa yleisen asumistuen määrä tulee vähenemään maksimitukea saavalla vähintään 44,70 euroa ja kahden hengen ruokakunnassa 65 euroa. Se paljonko tuki voi maksimissaan vähentyä on riippuvainen tuloista, mutta yksin asuvalla lasku on maksimissaankin noin 160 euroa ja kahden hengen ruokakunnalla vajaa 300 euroa.
Hallitusohjelmassa on myös kirjaus siitä, että opiskelijoille yleisen asumislisän rinnalle selvitetään ja kehitetään yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva tukimuoto. Tästä ei kuitenkaan ole konkretiaa hallitusohjelmassa. Mahdollisesti tämä voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että opiskelija saisi valita yleisen asumistuen ja opintotuen asumislisän väliltä, mutta tämä on vain spekulaatiota. Monessa tapauksessa opiskelijalle asumislisä olisi parempi ja kannustavampi vaihtoehto.
Lopuksi
Toimet hallitusohjelmassa yleisen asumistuen osalta opiskelijoilla ovatkin hyvin ristiriitaiset verrattuna siihen, miten opintotuki on rakennettu. Opiskelijalle toimeentulo yleensä muodostuu opintotuesta ja yleisestä asumistuesta, joten tästä syystä ne tulisi ajatella kokonaisuutena. Opintotuki on erittäin kannustava tukimuoto verrattuna yleiseen asumistukeen tai yleensä mihinkään muuhun sosiaalitukeen. Opintotukea yleensä nostetaan 9 kuukaudelta vuodessa, jolloin sen tuloraja on 1560 euroa keskimäärin kuussa läpi vuoden ja jokainen tienattu euro keskimääräisissä kuukausituloissa yli tulorajan laskee kuukausittaisen tuen määrää keskimäärin 0,151 euroa. Tuen saaminen loppuukin vasta noin 2900 euron kuukausituloilla. Ero on huima verrattuna yleiseen asumistukeen, jossa yhden henkilön ruokakunnan tuloraja kuussa on 1078 euroa ja jokainen yli sen tienattu euro laskee tukea 0,336 euroa kuussa. Orpon hallitusohjelma siis pahentaa yleisen asumistuen kannustinloukkua entisestään.
Tämä on osoitus sosiaaliturvan pirstaleisuudesta ja epäjohdonmukaisuudesta. Sosiaalitukijärjestelmää tulisikin kehittää yhdenmukaisempaan suuntaan. Työnteon tulisi olla kannustavaa, mutta sosiaaliturvan pitäisi kuitenkin kohdistua sitä oikeasti tarvitseville, ei tuhansia euroja kuussa tienaaville.
Arvi Tolvanen
TYYn hallituksen varapuheenjohtaja
tyy-vpj@utu.fi
