Maisteriksi ajoissa, mutta millä kannustimilla?

Kun kansantalouden kakkua halutaan kasvattaa, mainitaan suosittuna toimenpiteenä työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta. Työuran alkuvaiheen tehostukset kohdistuvat suoraan opiskelijoihin. Miten opiskelijat saataisiin valmistumaan tavoiteajassa? Toimiiko tähän kannustimena keppi vai porkkana? Hallitusneuvottelijat kysyivät asiaa valtiovarainministeriöltä, joka ei huomioi koulutus- ja sosiaalipoliittisia näkökulmia ehdotuksissaan. 

Hallitusneuvottelijoita kiinnostaa erityisesti, miten opintotukea pitäisi kehittää, jotta opiskelijat valmistuisivat tavoiteajassa. VM kannustaisi opiskelijoita nopeampaan valmistumiseen lisäämällä keppiä opintotukikokonaisuuteen, joka nykyiselläänkin kurjistaa opiskelijoiden elämää monessa tilanteessa. VM kehittäisi opintotukea muun muassa vähentämällä opintotukikuukausia,  kiristämällä opintolainahyvityksen ehtoja ja ottamalla käyttöön lukukausimaksuja tutkinnon tavoiteajan ylittäviltä vuosilta.  

VM:n ehdotukset ovat ongelmallisia, sillä ne lähestyvät asiaa hyvin kapeakatseisesti. Ne eivät ota huomioon kokonaisuutta, jossa opiskelijat ovat inhimillisiä olentoja. Jos esimerkiksi opinnot viivästyvät syystä tai toisesta, ei tavoiteajan ylittävältä lukuvuodelta laskun lähettäminen helpota tilannetta lainkaan. Suurempana riskinä on se, että tutkinto jää lopullisesti kesken, jolloin sekä yliopisto, yhteiskunta että kansantalous kärsivät. Itse opiskelijasta puhumattakaan.  

Olisiko aika keskustella siitä, miten voitaisiin rankaisemisen sijaan kannustaa opiskelijoita valmistumaan tavoiteajassa? Voisiko inhimillisellä toimeentulolla, toimivalla terveydenhuollolla, opiskelijoiden arjen tukemisella ja panostuksilla yliopistojen resursseihin olla jotain vaikutusta ongelmien ratkaisemiseen? Jos opiskelijoilta kysyttäisiin, vastaus olisi hyvin selkeä.  

Ehkä siksi valtiovarainministeriö ei voi olla ainut taho, jolta kysytään ratkaisuja ongelmiin, jotka sisältävät taloudellisen näkökulman lisäksi muitakin ulottuvuuksia. Hallitusneuvottelijat olisivat voineet kysyä ehdotuksia myös esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liitolta, jolta onneksi löytyy inhimillisiä keinoja korkeakoulujärjestelmän ja opiskelijoiden arjen parantamiseksi. Jos haluamme nostaa Suomen koulutustasoa, ei opiskelijoiden arkea voida kurjistaa loputtomiin.  

Lisätietoja:

Akseli Tiitta

TYYn hallituksen puheenjohtaja

tyy-pj@utu.fi

puh. 045 3205125

Image
.