Opiskelijaedustajana toimiminen

Opiskelijoilla on edustajansa yliopiston hallinnossa oppiaineista aina yliopistokollegioon ja yliopiston hallitukseen asti. Yliopistokollegio ja yliopiston hallitus ovat yliopistolain (558/2009, 13 §) määrittelemiä toimielimiä, ja tiedekuntien johtokunnista määrätään tarkemmin Turun yliopiston johtosäännössä. Johtosäännössä määritellään myös tutkintolautakunta, joka käsittelee muun muassa opintosuoritusten arvosteluun liittyviä oikaisuvaatimuksia (44 §). Lisäksi Kieli- ja viestintäopintojen keskuksen (Kievi) johtokunnassa on kaksi opiskelijaedustajan paikkaa, ja Turun yliopiston kirjastolla on neljä tieteenalakohtaista neuvottelukuntaa, joissa on opiskelijaedustus. Näiden ohessa tiedekunnissa, laitoksilla ja oppiaineissa voi olla muita kokouksia, toimielimiä ja työryhmiä tarpeen mukaan. 

Ylioppilaskunta toimii valintoja valmistelevana tahona yliopiston hallituksen, yliopistokollegion, tiedekuntien johtokuntien, tutkintolautakunnan, Kievin johtokunnan ja kirjaston neuvottelukuntien opiskelijaedustajien osalta. TYYn hallitus valitsee edustajat myös eri hallinnonalojen koko yliopistoa kattaviin toimielimiin. Muissa edustajavalinta useimmiten tapahtuu tiedekunnan/laitoksen hallinnon ja aine- ja tiedekuntajärjestöjen yhteistyönä.

Edustus yliopiston toimielimessä

Turun yliopistossa noudatetaan hallituksessa, yliopistokollegiossa ja tiedekuntien johtokunnissa tasakolmikantaperiaatetta eli sitä, että professoreilta, muuta yliopiston henkilökuntaa edustavilta (nk. keskiryhmä) ja opiskelijoilta on yhtä monta edustajaa toimielimessä. Lisäksi yliopiston hallituksessa on yliopistokollegion valitsema määrä muita kuin yliopistoyhteisöä edustavia jäseniä, esimerkiksi yhteiskunta- ja yrityselämän, yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden organisaatioiden tai muiden asiantuntijaorganisaatioiden toimijoita.

Opiskelijaedustajien toimikausi yliopiston hallituksessa, yliopistokollegiossa ja tiedekuntien johtokunnissa on aina kaksi vuotta. Muiden toimielimien osalta kauden pituus vaihtelee. Opiskelijaedustajilla on keskeinen rooli opiskelijoiden näkökulmien ja äänen tuomiseksi yliopistoyhteisön toimintaan. Opiskelijaedustajana ei tarvitse toimia yksin: aina on vähintään yksi kollega, jonka kanssa valmistautua tuleviin kokouksiin. Lisäksi jokaisessa tiedekunnassa on oma tiedekuntajärjestön ja opiskelijaedustajien kanssa toimiva koordinaattori – yhteydenpito tiedekunnan muihin edustajiin, ja myös muiden tiedekuntien edustajiin kannattaa, jotta saa laajemman kuvan siitä, mitä yliopistoyhteisössä tapahtuu. Yliopiston päätöksentekoon liittyvää materiaalia löytää intrasta hallituksen osalta täältä ja usean muun toimielimen dokumentteja on koottu tänne.

Opiskelijaedustajaksi ovat TYYn ohjesäännön opiskelijaedustajien valinnasta mukaan hakukelpoisia henkilöt, joilla on oikeus suorittaa alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tai tohtorin tutkinto, erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin opinnot Turun yliopistossa. Hakukelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi se, että opiskelija on ilmoittautunut läsnäolevaksi. Hakukelpoisia eivät kuitenkaan ole henkilöt, jotka ovat yliopiston vaalijohtosäännön määrittelemällä tavalla päätoimisessa työsuhteessa yliopistoon.

Yliopiston hallintorakenne 

Yliopistokollegion tehtävät

Yliopistokollegio on suurin koko yliopistoyhteisön kattava toimielin. Sen keskeinen tehtävä on keskustella koko yhteisölle tärkeistä asioista ja toimia yhteisön äänenä yliopiston johdon ja hallituksen suuntaan. Yliopistokollegion lakisääteisiin tehtäviin kuuluu päättä yliopiston hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta samoin kuin hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiosta, valita muut kuin yliopiston henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat jäsenet yliopiston hallitukseen, vahvistaa yliopistoyhteisön ryhmien valinnat hallituksen jäseniksi, valita yliopiston tilintarkastajat, vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille.

Yliopiston hallituksen tehtävät

Yliopiston ylimpänä päättävänä toimielimenä hallituksen tehtävänä on mm. päättää yliopiston keskeisistä tavoitteista ja strategiasta, valita rehtori, päättää yliopiston talousarviosta ja laatia tilinpäätös, hyväksyä yliopiston johtosäännöt, päättää yliopiston toimintarakenteesta, tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta sekä päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä.

Tiedekunnan johtokunnan tehtävät

Johtokunta on tiedekunnan korkein päättävä elin. Tiedekunnan johtokunnan tehtäviin kuuluu mm. kehittää tiedekunnan opetusta ja tutkimusta, tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi talousarvioksi, päättää tiedekunnalle myönnettyjen voimavarojen jakamisen suuntaviivoista, hyväksyä opetussuunnitelmat, tehdä esitys tiedekuntaan vuosittain otettavien uusien opiskelijoiden määrästä sekä päättää valintaperusteista.

Opiskelijaedustajan tehtävästä eroaminen

Tehtävästä voi aina erota omalla ilmoituksella. Ilmoitus kuuluu tehdä vähintään sille taholle, joka sinut on tehtävään valinnut, mutta mielellään myös toimielimen puheenjohtajalle ja sihteerille. Johtokuntien, yliopistokollegion, tutkintolautakunnan, Kievin johtokunnan ja kirjaston neuvottelukuntien kohdalla valinnantekijä on TYY, ja yhteyshenkilönä, jolle ilmoitus on hyvä tehdä, on koulutuspoliittinen asiantuntija (tyy-kopoasiantuntija@utu.fi). 

Ilmoitus pitää muistaa tehdä siinä tilanteessa, että oma hakukelpoisuus, eli oikeus toimia opiskelijaedustajana päättyy; useimmiten valmistumisen myötä tai esimerkiksi siirtyessä yliopiston työntekijäksi muuten kuin osana opintoihin kuuluvaa harjoittelua (vähintään 20 työtuntia viikossa, tarkempi määrittely yliopiston vaalijohtosäännössä). Varsinaisen jäsenen erotessa toimielimestä hänen mahdollinen henkilökohtainen varajäsenensä siirtyy automaattisesti varsinaiseksi jäseneksi. TYYn hallitus toteaa eron muodollisesti ja nimittää uuden varajäsenen kokouksessaan, kun tehtävän täydennyshaku on ohi. Täydennyshakuja on suunnitelmallisesti kaksi kertaa lukukaudessa.

Sanastoa ja lyhenteitä

Bolognan prosessi
Pyrkimys yhtenäistää eri Euroopan maiden korkeakoulujärjestelmiä. Osallistuvat maat ovat sitoutuneet:

• Ottamaan käyttöön kolmiportaisen tutkintojärjestelmän (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tohtorintutkinto)
• Varmistamaan, että korkeakoulut tunnustavat vastavuoroisesti ulkomaisissa korkeakouluissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot
• Ottamaan käyttöön laadunvarmistusjärjestelmän, jolla varmistetaan korkeakouluopetuksen ja oppimistulosten laatu ja relevanssi

Dekaani
Tiedekunnan hallintoa johtava henkilö. Rehtori valitsee dekaanin tiedekunnan professorien joukosta tiedekunnan johtokuntaa kuultuaan.

Dosentti
Yliopiston johtosääntö 42 §: ”Rehtori voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Esityksen dosentin arvon myöntämisestä tekee tiedekunnan johtokunta. Hakijan tieteellisestä pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, ellei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Tiedekunnan johtokunta voi edellyttää, että hakijan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte.”

Duaalimalli
Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän muodostuminen yliopistoista ja ammattikorkeakouluista.

ECTS
”European Credit Transfer and Accumulation System” (suom. Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä). Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen opintopistejärjestelmä. 60 opintopistettä vastaa koko vuoden opiskelua tai työtä. 

Halloped
”Hallinnon opiskelijaedustaja”

Jory
”Johtoryhmä”

Karvi
”Kansallinen koulutuksen arviointikeskus”. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kansallisesta arvioinnista vastaava itsenäinen viranomainen. Keskeisinä arviointityyppeinä korkeakoulujen osalta auditoinnit, teema- ja järjestelmäarvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit. Lisätietoa osoitteesta Karvi.fi. 

OKM
”Opetus- ja kulttuuriministeriö”

OPH
”Opetushallitus”. Kansallinen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja kansainvälistymisen asiantuntija, kehittäjä ja palveluntuottaja. Toimii OKM:n alaisuudessa.

OPS
”Opetussuunnitelma”. Kolmivuotiskaudelle vahvistettu suunnitelma tutkinto-ohjelman rakenteista ja sisällöistä (osaamistavoitteet, opetuksen pakollisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen sisällöt, opetuksen ja oppimisen toteutustavat, opitun arviointi). Opetusohjelma sen sijaan kertoo lukujärjestyksen opetusaikoineen ja -paikkoineen sekä sen, kuka toimii opettajana.

Unifi
”Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry.” Suomalaisten yliopistojen yhteistyöfoorumi.

vipunen.fi
Opetushallinnon tilastopalvelu. Sisältää tilastotietoa muun muassa opiskelijavalinnoista, opintosuorituksista, yliopistojen henkilöstöstä, taloudesta, opiskelijapalautteesta ja uraseurannasta.