Tällä hetkellä käynnissä on kansallinen opiskelijavalintojen kehittämishanke, joka tähtää opiskelijavalintojen uudistamiseen vuodesta 2026 alkaen. Yliopistot ovat asettaneet tavoitteekseen kehittää yliopistojen opiskelijavalintaa sekä hakijoiden että yliopistojen näkökulmasta yksinkertaisemmaksi, selkeämmäksi ja vähemmän kuormittavaksi. Myös lukiolaisiin kohdistuvia negatiivisia ohjausvaikutuksia pyritään vähentämään.
Osana kehittämishanketta uudistetaan todistusvalintojen pisteytysmalli, josta todistusvalinnan asiantuntijatyöryhmä on koostanut luonnoksen yhteistyössä eri koulutusalojen edustajien sekä sidosryhmien kanssa. Turun yliopiston ylioppilaskunta ja tiedekunnat saivat yliopistolta lausuntopyynnön kyseisestä pisteytysluonnoksesta, ja TYY lausui asiasta viime viikolla. Pisteytysluonnos on tarkasteltavissa otakantaa.fi sivuilla.
Pisteytysluonnos koostuu eri lukion oppiaineiden alakohdista, joista valtaosaan TYY lausui. TYY suhtautuu lausunnossaan pisteytysluonnokseen pääosin myönteisesti - luonnoksella on onnistuttu ansiokkaasti saavuttamaan uudistukselle asetetut tavoitteet, erityisesti pisteytyksen selkeyttämisen suhteen. Kuitenkin selkeyttä tuova yksinkertaistaminen on TYYn näkökulmasta luonut ristipainetta alakohtaisen osaamisen huomioon, johon myös TYYn kriittisimmät huomiot kohdistuvat. Lisäksi pitkän ja lyhyen matematiikan piste-erot saavat osakseen kritiikkiä TYYltä.
Ohessa eri alakohtiin liittyviä kantoja TYYn lausunnosta:
Äidinkielen pisteytys
TYY on erityisen tyytyväinen äidinkielen painotukseen pisteytyksessä:
”Ylioppilaskunta on iloinen äidinkielen vahvasta painottamisesta ehdotuksessa, sillä riittävän hyvät äidinkielen taidot ovat välttämättömät korkeakouluopinnoissa menestymisen kannalta. Äidinkielen heikko osaaminen vaikeuttaa opiskelija kykyä selvitä opinnoista koulutusalasta riippumatta, joten on ensisijaisen tärkeää motivoida lukiolaista panostamaan äidinkielen osaamiseen. Näin turvataan korkeakouluopinnoissa menestyminen, vältetään esimerkiksi opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet sekä varmistetaan, että lukiolainen oppii riittävät kriittisen ajattelun ja argumentoinnin taidot.”
Matematiikan pisteytys
Matematiikassa erityisesti lyhyen ja pitkän matematiikan piste-eron merkittävä kaventaminen herätti kritiikkiä:
”Uudistuksen tavoite on ollut kuvastaa nykyistä paremmin matematiikan oppimäärän relevanssia kullakin alalla. Kokonaisuudessaan uudistuksen myötä matematiikan kirjoittajien määrä tulee pysymään nykyisellä, korkealla tasollaan (Tähkä, 2023), jota ylioppilaskunta pitää hyvin tärkeänä. Ylioppilaskunta pitää matematiikan osaamistason laskua (Metsämuuronen & Nousiainen, 2020) huolestuttavana ilmiönä, ja toivoo jatkossakin sekä pitkän että lyhyen matematiikan pysyvän tärkeässä roolissa lukio-opinnoissa.
Matemaattis-luonnontieteellisten sekä teknillisten alojen pisteytysmallissa on lisätty kannustavuutta valita pitkä matematiikka, johon ylioppilaskunta on erittäin tyytyväinen. Muutoksen myötä yhä useampi matemaattisluonnontieteellisille tai teknisille aloille hakeva motivoituu valitsemaan pitkän matematiikan, josta on väistämättä hyötyä tulevissa opinnoissa.
Ylioppilaskunta pitää positiivisena matematiikasta saatavien pisteiden kohtuullistamista suhteessa muihin aineisiin, mutta kritisoi pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron merkittävää kavennusta muilla kuin matemaattisluonnontieteellisillä aloilla. Eroa on osassa taulukoista laskettu jopa niin marginaaliselle tasolle, että kannustavuutta pitkän matematiikan valitsemiseen ei käytännössä ole.
Ylioppilaskunta tunnustaa sen tosiasian, että lukio-opintojen alussa pitkä matematiikka valitaan toisinaan jopa liian heppoisin perustein hyvien pisteiden toivossa. On totta, että lyhyellä matematiikalla on oma, tärkeä roolinsa lukio-opinnoissa, ja sen opiskelun tulee olla jatkossakin kannustavaa. Ylioppilaskunta ei kuitenkaan pidä ehdotettua pudotusta piste-erossa pitkän ja lyhyen matematiikan välillä taulukoissa oikeudenmukaisena tai toimivana ratkaisuna.
Aiemmasta pisteytysmallista on varaa kaventaa eroa, mutta tarvetta näin merkittävälle kavennukselle ei ole. Ylioppilaskunta näkee, että vain marginaalinen ero lyhyen ja pitkän arvosanoista saatavien pisteiden välillä tulee väistämättä johtamaan siihen, että pitkää matematiikkaa opiskelevien lukiolaisten määrä vähenee - ja pahimmassa skenaariossa niin merkittävästi, että syvällisempää matemaattista osaamista löytyy enää matemaattisluonnontieteellisiltä ja teknisiltä aloilta. Yhteiskunnallisessa kontekstissa tällainen ilmiö olisi todella huolestuttava.
Ylioppilaskunta näkee, että alarelevanssin näkökulmasta nykyisen ehdotuksen kaltainen rakenne on osittain hyväksyttävä, ja voimakkain muutostahtomme kohdistuukin pitkän ja lyhyen matematiikan piste-eron kasvattamiseen, ei lyhyen matematiikan roolin pudottamiseen pisteytysmallissa. Osa tutkinto-ohjelmista on sellaisia, että lyhyt matematiikka tai jopa matematiikan kirjoittamatta jättäminen on mahdollista eikä aiheuta haasteita yliopisto-opintoihin. Kuitenkin yliopistossa on lukuisia muitakin kuin matemaattisluonnontieteellisiä tai teknillisiä aloja, joissa syvällisiä matemaattisia taitoja on välttämätöntä osata - esimerkiksi taloustiede, osa kauppatieteiden erikoistumissuunnista sekä psykologia.”
Reaaliaineiden pisteytys
Ylioppilaskunnan mielestä reaaliaineiden pisteytys on osittain onnistunut, mutta pientä hiottavaa on erityisesti sellaisten alojen kohdalla, joita vastaavaa opetusta ei löydy lukion oppimäärästä.
”Reaaliaineiden pisteytyksen suunta on oikea - pisteytystä on yksinkertaistettu ja pyritty huomioimaan alarelevanssia. Myös luopuminen pelkästään opintojaksojen määrään perustuvasta pisteytyksestä on toivottava muutos. Ylioppilaskunta näkee, että lukiokoulutuksen tulee jatkossakin säilyttää roolinsa yleissivistävänä koulutuksena, ja reaaliaineiden tasavertainen kohtelu tukee tätä tavoitetta erinomaisesti.
Huonoimmat todistuspisteet tuottavien reaaliaineiden kirjoittaminen on vähentynyt, kun päinvastoin hyvät pisteet tuottavien reaaliaineiden kirjoittaminen on lisääntynyt seurauksena oppimäärään perustuvasta pisteytysmallista (Tähkä, 2023). Ratkaisuna esitetään tasapisteitä joko kaikille reaaliaineille, tai kahtiajaon mukaisesti siten, että joko matemaattisluonnontieteellisiksi tai humanistisyhteiskunnallisiksi luettavat reaaliaineet antavat enemmän pisteitä toiseen kategoriaan nähden.
Ehdotuksessa nimetään tavoitteeksi pisteytysvalinnan ohjausvaikutukset ja aineiden valikointi lukiossa. Malli, jossa jaetaan kahtia reaaliaineita ilman alarelevanssin perustetta, aiheuttaa väistämättä eriytymistä. Ylioppilaskunta näkee, että alarelevanssin tulisi johtaa ensisijaisesti siihen, että alan kannalta tarpeettomasta ainereaalista ei saisi kohtuuttomasti pisteitä. Monella yliopistoalalla kaikki reaaliaineet voidaan nähdä samanarvoisina ja yhtä hyödyllisinä.
Ylioppilaskunta näkisi oikeudenmukaisempana, että lukio-opiskelijat saisivat valita, haluavatko he opiskella matemaattisluonnontieteellisiä aineita, humanistisyhteiskunnallisia aineita tai molempia, jos he tavoittelevat alaa, jossa kummastakaan ei ole välitöntä yhteyttä alan opintoihin. Ylioppilaskunta ei näe perusteltuna, että esimerkiksi oikeustieteen, kirjallisuustieteen tai vieraiden kaltaisille aloille lukion kaikki ainereaalit eivät olisi yhtä arvokkaita. Täten muutosta ei voi perustella myöskään alarelevanssilla sellaisten alojen kohdalla, joissa lukion oppimäärässä ei ole vastaavia sisältöjä.”
Vieraiden ja toisen kotimaisen kielen pisteytys
TYY on erityisen tyytyväinen kielten osalta tapahtuneeseen muutokseen pisteytysmallissa:
”Ylioppilaskunta pitää kielten opiskeluun kannustamista erittäin tervetulleena. Suomen kielivarannon yksipuolistuminen on ilmiö, josta myös ylioppilaskunta kantaa huolta. Pidämme siis positiivisena, että pisteytyksissä pitkän ja keskipitkän kielen vahva asema säilytetään ja lyhyen kielen pisteytystä vahvistetaan. Lyhyt kieli on asetettu reaaliaineiden kanssa tasavertaiseen asemaan, joka väistämättä kannustaa lukiolaista opiskelemaan kieliä entistä pisteytysmallia tehokkaammin.”
Kokonaisuudessaan TYY on pääosin tyytyväinen uudistukseen. TYY toivoo, että ohjausvaikutuksia seurataan tarkoin jatkossakin uudistuksen astuttua voimaan, erityisesti matematiikan osalta.
”TYY näkee, että jotkin pisteytysmallin muutokset tukevat hankkeen tavoitteista pääosin yksinkertaistamista, ei alarelevanssia tai ohjausvaikutusten vähentämistä. Täten toivomme, että päätökset pisteytysvalinnassa tehdään kokonaisvaikutukset huomioiden, unohtamatta kaikista tärkeintä tavoitetta: lukiokoulutuksen tulee jatkossakin olla yleissivistävä koulutus, joka kehittää olennaisia taitoja tulevissa korkeakouluopinnoissa menestymiseen sekä aktiiviseksi, valveutuneeksi ja kriittiseksi kansalaiseksi kasvamiseen.”
TYY ottaa kantaa yliopistolle lähetetyn lausunnon mukaisesti myös otakantaa.fi -palvelussa, jotta saamme äänemme kuuluviin myös kansallisesti.
Lausunto kokonaisuudessaan löytyy nettisivuiltamme: TYY - Päätöksenteko - Hallituksen kokoukset - 11/2023.
Julia Siimento
Hallituksen jäsen (Koulutuspolitiikka, Työelämä, Viestintä)