Mistä syksyn 2026 aloituspaikkalisäyksissä on kyse?
Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti maaliskuussa lisätä kertaluontoisesti 595 aloituspaikkaa yliopistoihin – Turun yliopisto sai suurimman määrän näistä lisäpaikoista eli yhteensä 100 paikkaa. Aloituspaikkalisäykset toteutetaan heti syksyllä 2026 ja ne pyritään kohdistamaan erityisesti ensikertalaisille hakijoille. Turun yliopiston osalta lisäaloituspaikat eivät kuitenkaan rajoitu vain näihin ministeriön tietyin ehdoin rahoittamiin 100 paikkaan, vaan Turun yliopistossa toteutetaan yliopiston hallituksen päätöksellä yhteensä 249 lisäpaikkaa, joihin edellä mainitut 100 paikkaa sisältyvät. Rehtori on päätöksellään vahvistanut lisäaloituspaikat ja päättänyt niiden kohdentamisesta eri tutkinto-ohjelmiin. Muiden aloituspaikkojen rahoituksesta vastaa luonnollisesti yliopisto, ja jokaista uutta aloituspaikkaa kohden onkin varattu 10 000 euroa. Katsomme TYYssä, että suurin ongelma näin suurella aloituspaikkalisäyksellä on opetusresurssien riittävyys, mikä on osalla aloista haaste jo nykyisellään – avaan lisäaloituspaikkoihin liittyviä ongelmakohtia tarkemmin tämän blogitekstin loppupuolella.
Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämät aloituspaikkalisäykset ovat osa laajempaa tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrää kohti 50 prosenttia – samaan aikaan niitä on pyritty kohdistumaan tietynkaltaisille aloille: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan ”aloituspaikat kohdennetaan koulutusohjelmiin, joilla vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä ja tuetaan Suomen kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta”. Ministeriön rahoittamat aloituspaikat ovatkin siksi kohdistuneet erityisesti teknillisille (yhteensä 42 paikkaa), luonnontieteellisille (yhteensä 38 paikkaa) ja kaupallisille aloille (yhteensä 15 paikkaa). Kokonaisuudessaan Turun yliopistoon tulevat lisäpaikat jakautuvat laajemmin eri tieteenaloille, mutta pääpaino pysyy edelleen edellä mainituilla aloilla – tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille kohdistuu yhteensä 92 paikkaa, luonnontieteisiin yhteensä 43 paikkaa ja puolestaan kauppatieteisiin Turun ja Porin kampuksille yhteensä 40 paikkaa. Näiden lisäksi lisäaloituspaikkoja kohdistuu rehtorin päätöksellä humanistisille, mutta etenkin yhteiskuntatieteellisille aloille: Yhteiskuntatieteisiin on tulossa yhteensä 44 paikkaa, joista merkittäviin osuus eli 20 paikkaa tulee taloustieteeseen. Huomionarvoista on, että ministeriö rahoitti yhteiskuntatieteellisen uusista aloituspaikoista vain 5, jotka kaikki kohdistuivat taloustieteeseen. Humanistisille aloille kohdistuvat lisäpaikat ovat puolestaan kokonaisuudessaan yliopiston rahoittamia.
Kuva 1: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat aloituspaikat Turun yliopistossa. Ensimmäinen sarake oikealta merkitsee ministeriön rahoittamien aloituspaikkojen lukumäärää kyseiseen tutkinto-ohjelmaan, ja toinen sarake oikealta merkitsee aloituspaikkoja opintopolussa ennen uusia lisäpaikkoja. Lähde: Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie myönsi lisärahoitusta korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kuva 2: Turun yliopiston hakukohdekohtaiset aloituspaikkalisäykset kokonaisuudessaan eli rehtorin vahvistamat 249 lisäpaikkaa. Lähde: Henkilöpäätökset
Ovatko aloituspaikkalisäykset yksinomaan hyvä asia?
Yhteensä 249 aloituspaikan lisäys ja ministeriön rahoittamista aloituspaikoista suurimman osuuden saaminen yhtäältä kertoo Turun yliopiston olevan kasvu- ja kilpailukykyinen yliopisto. Huomionarvoista on, että yliopiston perusrahoitusmalli (kattaa noin 60 % Turun yliopiston rahoituksesta eli on yliopiston tärkein tulonlähde) perustuu yliopistojen väliseen kilpailuun, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö päättää perusrahoituksen jakautumisesta yliopistojen välillä muun muassa suoritettujen tutkintojen ja tieteellisten julkaisujen sekä tutkimusten määrän perusteella. Näin ollen lisäaloituspaikat ovat eduksi Turun yliopistolle rahoitusmallin kautta tarkasteltuna. Rahoituksen suhteen on toisaalta myös tärkeää tietää, että yliopistojen perusrahoituksesta ollaan leikkaamassa yhteensä 65 miljoonaa euroa vuosina 2026–2028. Vaikka lisäaloituspaikkoihin varattu rahoitus onkin perusrahoituksesta erillinen kokonaisuus, vaikuttaa perusrahoituksen väheneminen luonnollisesti yliopistojen mahdollisuuksiin järjestää laadukasta tieteellistä koulutusta. On siis aiheellista kyseenalaistaa, onko yliopiston kasvattaminen aloituspaikkalisäysten avulla yksinomaan hyvä asia.
Suurin huolenaihe aloituspaikkalisäysten suhteen liittyy opetuksen laatuun – osalla aloista aloituspaikkalisäykset tarkoittavat varsin suurta kasvua opiskelijamäärään. Esimerkiksi tietotekniikkaan tulevat 30 lisäaloituspaikkaa tarkoittavat uusien opiskelijoiden lukumäärän kasvattamista lähes kolmanneksella, sillä uusien opiskelijoiden määrää kasvatetaan seitsemästäkymmenestä sataan. Taloustieteeseen kohdistuva aloituspaikkalisäys on suhteellisesti vieläkin suurempi, sillä näiden 20 lisäpaikan myötä taloustieteeseen otetaan aiempien 30 opiskelijan sijaan 50 opiskelijaa. Etenkin tekniikan aloilla opiskelijoiden suurella määrällä on nyt jo ollut negatiivisia vaikutuksia opetuksen laatuun, sillä suuren opiskelijamäärän vuoksi etäopetuksen määrä on varsin suuri. TYYn kanta on, että etä- tai itsenäisten opiskelun ei tulisi olla etenkään alkuvaiheessa opintojen pääasiallinen suoritustapa – liiallisella etäopiskelun määrällä on negatiivisia vaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelijayhteisöön integroitumiseen. Lisäksi opetusresurssien vähäisyys on ongelma joillain teknillisen tiedekunnan lähikursseilla, sillä osalla niistä luentosalit ovat ääriään myöten täysiä suuren opiskelijamäärän vuoksi.
Toki huomionarvoista on, että lisäaloituspaikkojen kustannuksissa on huomioitu myös opetusresurssit eli esimerkiksi osalle aloista ollaan palkkaamassa lisää opetushenkilökuntaa opiskelijamäärän kasvun myötä. Toisaalta on hyvä pohtia, ovatko lisäresurssit riittävä panostus opiskelijamäärän kasvuun suhteutettuna – kuten jo aiemmin mainitsin, osalla aloista on jo nykyisellään haasteita opetusresurssien riittävyyden kanssa. Vastaavasti esimerkiksi yliopiston tilojen soveltuvuus ja riittävyys aiempaa suuremmalle opiskelijamäärälle ei itsestään korjaannu rahoitusta lisäämällä, sillä yliopistolla on rajallinen määrä tiloja käytössä, ja niiden kasvattaminen tai muovaaminen vaatii taas lisää resursseja.
Osaltaan ongelmallista on myös aloituspaikkojen kohdistaminen ensikertalaisille hakijoille – todistusvalinnassa painotetaan jo nykyisellään liikaa ensikertalaisuutta, mikä rajoittaa merkittävästi esimerkiksi mahdollisuuksia alanvaihtoon. TYYn kanta on, että aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneilla ja opiskelupaikan vastaanottaneilla hakijoilla on oltava yhtäläinen mahdollisuus korkeakoulutukseen.
Myös tieteenalojen jaottelu talouskasvua tukeviin ja ei-talouskasvua tukeviin, josta ensimmäiseen ryhmään kuuluviin ministeriö rahoittaa lisäpaikkoja, on väistämättä enemmän tai vähemmän teennäinen: Huomionarvoista on, että vaikka tekniikan alat saivatkin verrattain runsaasti aloituspaikkoja ministeriön rahoittamana, ei uusia lisäaloituspaikkoja tule kaikille tekniikan aloille. Elintarviketekniikka, joka varmasti tietotekniikan ja konetekniikan ohella on talouskasvua tukeva tieteenala, jäi kokonaan ilman lisäaloituspaikkoja tänä syksynä. Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta taas esimerkiksi kemia jäi ilman aloituspaikkoja, vaikka biokemia niitä saikin.
Vaikka lisäaloituspaikat lisäävätkin Turun yliopiston mahdollisuuksia olla kilpailukykyinen ja elinvoimainen yliopisto, ei opiskelupaikkojen määrää tule kasvattaa opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimismahdollisuuksien kustannuksella. Opetuksen laadun turvaaminen onkin siis ensiarvoisen tärkeää kasvavassa yliopistossa. Siksi yliopiston päätös kasvattaa uusien opiskelijoiden määrää näin suuresti tilanteessa, jossa osalla aloista on jo valmiiksi haasteita opetusresurssien riittävyyden kanssa, tuntuu kohtuuttomalta.
Tiia Salminen
Hallituksen jäsen (koulutuspolitiikka, järjestöt ja työelämä)
tyy-kopo@utu.fi
Blogitekstissä käytetyt merkittävimmät lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote: ”Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie myönsi lisärahoitusta korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin”. Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitie myönsi lisärahoitusta korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin - OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö
Turun yliopiston uutinen: ”Turun yliopistoon sata OKM:n rahoittamaa lisäaloituspaikkaa”. Turun yliopistoon sata OKM:n rahoittamaa lisäaloituspaikkaa | Turun yliopisto
Turun yliopiston rehtorin viranhaltijapäätös 2.4.2026: ”Lisäaloituspaikkojen kohdentaminen tutkinto-ohjelmiin 2026”. Henkilöpäätökset
Turun yliopiston ylioppilaskunnan poliittinen linjapaperi 2026–2027.