Työsuhde - usein kysyttyjä kysymyksiä

Milloin määräaikainen työsopimus voidaan päättää ennenaikaisesti?

Määräaikaista alle viiden vuoden työsopimusta ei lähtökohtaisesti voida irtisanoa, ellei määräaikaiseen työsopimukseen ole sisällytetty irtisanomismahdollisuutta tai laissa tällaista poikkeuksellista irtisanomismahdollisuutta anneta.

Varsin usein määräaikainen työsopimus voidaan kuitenkin päättää osapuolten keskinäisellä sopimuksella tai olosuhteiden olennaisen muuttumisen johdosta.

Työsopimuslain 8 luvun 1 pykälän mukaan työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.  Työntekijällä on vastaava oikeus purkaa työsopimuksen päättyväksi heti.

Mikäli työntekijä päättää määräaikaisen työsopimuksen ennenaikaisesti sopimatta tästä työnantajan kanssa, siitä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus työsopimuslain 12 luvun 1 pykälän 3 momentin yleisen vahingonkorvaussäännöksen nojalla.

Lisäksi työsopimuslaki sisältää muutamia poikkeuksia, joiden nojalla muun muassa lomautettu työntekijä saa tietyin edellytyksin irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen (TSL 5:7).

Mitä työsopimuksen tulee sisältää?

Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai hiljaisesti. Epäselvyyksien ja väärinymmärrysten välttämiseksi työsopimus on kuitenkin syytä tehdä aina kirjallisesti.

Työsopimuksessa on hyvä sopia ainakin seuraavista asioista:

1. työnteon alkamisajankohta
2. onko kyseessä toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus
3. jos kyseessä on määräaikainen työsopimus, työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste
4. koeaika
5. työntekopaikka
6. työntekijän pääasialliset tehtävät
7. työhön sovellettava työehtosopimus
8. palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi
9. säännöllinen työaika
10. ylityöstä maksettavan vastikkeen, sairausajan palkan ja vuosiloman kertymisen perusteet (jos sovitaan toisin kuin työehtosopimuksessa, tai jos soveltuvaa työehtosopimusta ei ole)
11. irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste
Milloin voidaan tehdä määräaikainen työsopimus?

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaisesti työsopimus tehdään lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikainen työsopimus voidaan solmia vain perustellusta syystä.

Määräaikainen työsopimus voidaan solmia, jos se on työnantajan toiminnan ja teetettävien töiden kannalta perusteltua eikä työnantajan tarkoituksena ole kiertää työntekijän suojaksi säädettyjä irtisanomissuojasäännöksiä.

Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi työn luonteesta johtuvia syitä, kuten esimerkiksi projektimuotoisuutta, kausiluonteisuutta taikka tuotantohuippujen tasaamista. Myös sijaisuudet vuosilomien, perhevapaiden tai sairauden ajaksi ovat päteviä syitä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen.

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiskielto

Työsopimusten ketjuttaminen tarkoittaa sitä, että samojen osapuolten välille solmitaan useita toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia. Tällöinkin vaaditaan jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle perusteltu syy (työsopimuslain 1 luvun 3 §). Perusteltuna pidettävä syy voi vaihtua kunkin työsopimuksen yhteydessä. Edellytyksenä on myös, että työnantaja ei pyri määräaikaisia työsopimuksia ketjuttamalla tahallaan välttämään toistaiseksi voimassaolevasta työsopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan.

Jos perusteltua syytä määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiselle ei ole, on työsopimusta pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentti).

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi (työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 3 momentti).

Mitä koeaika työsopimuksessa tarkoittaa?

Työnantaja ja työntekijä voivat halutessaan sopia koeajasta. Koeaika on maksimissaan neljä kuukautta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeaikamääräyksestä tulee sopia työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa molemmat osapuolet voivat purkaa työsopimuksen. Työsopimuksen purkaminen tarkoittaa sitä, että työsopimus päättyy heti, eikä irtisanomisaikaa noudateta. Työnantaja ei kuitenkaan saa purkaa työsopimusta syrjivin tai epäasiallisin perustein. Purkuoikeutta koeajalla voidaan pitää molemminpuolisena oikeutena. Koeajan kestäessä työnantajan on mahdollista arvioida työntekijän soveltuvuutta työhön, ja toisaalta työntekijän on mahdollista arvioida omaa halukkuuttaan sitoutua kyseiseen työhön.