You are here

Kolmas tehtävä on globaali

Share +

| 10.09.2012

Suomalaiset yliopistot ovat kehittyneet kuluneina vuosikymmeninä entistä riippumattomimmiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Erityisesti kehityskulku on näkynyt uuden yliopistolain voimassaolon vuosina, jolloin yliopistot ovat julkisoikeudellisina laitoksina saaneet määrittää toimintakenttäänsä hyvinkin itsenäisesti. Yliopistot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet haluttomia tai kyvyttömiä laajentamaan yhteiskunnallista vuorovaikutusta koskemaan muuta kuin yksityiselle sektorille suuntautuvaa varainhankintaa.


Kuten TYYnkin tukema Polttavan kysymyksen kampanja korostaa, on valtakunnallisen ilmastolain säätäminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen sukupolvemme keskeisimpiä kysymyksiä. Turun yliopiston strategiassa 2013–2016 on hajamainintoja kestävästä kehityksestä ja turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategiassa 2006–2012 (joka on vielä toistaiseksi päivittämätön) korostetaan korkeakoulujen vaikutusta alueellisessa ympäristötyössä. Satunnaismaininnat yliopiston ylätason dokumenteissa eivät vielä riitä.


Jo kaksi vuosikymmentä sitten kaksikymmentä eri yliopistojen rehtoria ja kansleria allekirjoittivat kymmenkohtaisen Talloyresin julistuksen, jossa yliopistot sitoutuivat kestävän kehityksen periaatteisiin, kasvattamaan opiskelijoista ekologisesti vastuullisia kansalaisia sekä ilmastokysymysten jatkuvaan esilläpitoon julkisessa keskustelussa. Sittemmin Talloyresin julistukseen on sitoutunut yli 400 yliopistoa ympäri maailman.


Talloyresin julistukseen yhtyminen ei ole ainut tapa toteuttaa yliopistolaissakin edellytettyä kolmatta tehtävää, eli tutkimuksen ja opetuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Opiskelijoiden kasvattaminen, yliopistolain hengessä, ”isänmaan ja ihmiskunnan” palvelijoiksi edellyttää kuitenkin globaalin tasa-arvon, maapallon ekologisen kestokyvyn ja ympäristökysymysten huomioon ottamista läpileikkaavasti kaikessa toiminnassa. Turun yliopisto katsoi alkusyksystä kehittyvien maiden viljelijöiden oloja kohentavan Reilun kaupan korkeakoulun hankkeeseen sitoutumisen olevan ristiriidassa yliopiston hankintasäännön ja valtakunnallisen hankintalain kanssa. Reilun kaupan kriteerien suosiminen olisi ollut kuitenkin vasta hyvä alku.


Vain päättäväisesti kestävän kehityksen periaatteisiin sitoutunut yliopisto voisi toimia todellisena esimerkkinä muulle yhteiskunnalle. Olisi kerrankin niin päin.

Heikki Isotalo

TYYn hallituksen varapuheenjohtaja