Tervetuloa lukemaan TYYn opasta opetussuunnitelmatyöhön. Oppaan tarkoitus on antaa järjestötoimijoille ja opiskelijaedustajille tietoa ja vinkkejä opetussuunnitelmatyön tueksi. Tämä opas on päivittyvä.


Tämä versio sisältää perustietoa siitä

Syksyn aikana päivitämme tänne myös käytännön vinkkejä opetussuunnitelmissa huomioitavista asioista ja eri opetus- ja arviointitavoista.

Tämän oppaan lisäksi kannattaa tutustua yliopiston Opetussuunnitelmatyön tueksi -sivustoon (intra-linkki), joka sisältää vielä kattavammin tietoa opetussuunnitelmatyötä tekeville. Viittaammekin monesti sivustolta löytyviin vinkkeihin ja materiaaleihin. Sivustoa ylläpitää yliopiston opetuksen tuen -osasto, joka on täynnä erinomaisia asiantuntijoita, jotka auttavat opettajia ja opiskelijoita opetuksen kehittämisessä. Sivuilta löytyy mm. tämä näppärä muistilista opetussuunnitelmatyötä tekevälle (intra-linkki).

 

Mikä on opetussuunnitelma

 

Opetussuunnitelma on suunnitelma kaikista niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tutkintokoulutuksen kokonaisuuden ja sen erillisten opintojaksojen toteuttamiseen ja suorittamiseen. Opetussuunnitelma laaditaan kolmiportaisen tutkintorakenteen mukaan (kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinto). Opetussuunnitelma on kaksiosainen, jossa kaksivuotta voimassa oleva opetussuunnitelmaosio sisältää koulutuksen ja opintojaksojen osaamistavoitteet, opetuksen sisällön, opetusmenetelmien ja oppimisen arviointitavan kuvauksen. Opetuksen toteutusosio eli opetusohjelma on voimassa vain lukukauden tai lukuvuoden. Se sisältää tarkat tiedot opetuksen toteutuksesta ja aikatauluista.

Opiskelijalle opetussuunnitelmat ovat tärkeitä työvälineitä oman tutkinnon rakentamisen kannalta. Niistä selviää millaista koulutusta meillä Turun yliopistossa on tarjolla ja millaisin sisällöin sitä toteutetaan.

Opetussuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa:

  • kertoa millaista osaamista kyseinen tutkinto, kokonaisuus tai yksittäinen opintojakso antavat suorittajalleen
  • kertoa suorittamistavat ja tavat arvioida osaamista
  • varmistaa, että suoritettavien opintopisteiden määrä ja opiskelijan työmäärä vastaavat toisiaan
  • varmistaa, että opiskelijalla on aidosti mahdollisuus suorittaa tavoiteajan mukaiset 60 opintopistettä lukuvuodessa.
  • mahdollistaa suunnitelmallisuus niin opiskelijoiden, opettajien kuin yliopiston hallinnon työssä

 

Opetussuunnitelmatyö Turun yliopistossa

 

Varsinainen opetussuunnitelmatyö käynnistyy Turun yliopistossa vararehtorin opetussuunnitelmakirjeellä noin vuotta ennen opetussuunnitelmien voimaantuloa . Tätä ennen yksiköt ovat kuitenkin keränneet monenlaista palautetta kuluvasta opetussuunnitelmakaudesta. Vararehtori Piia Björn lähetti tiedekunnille opetussuunnitelmakirjeen kesällä 2021. Sen sisällöstä tarkemmin kohdassa "Yliopiston tavoitteet opetussuunnitelmatyölle".

Opetussuunnitelma tehdään Turun yliopistossa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Seuraavaksi laaditaan opetussuunnitelma lukuvuosille syksy 2022- kevät 2024. Tiedekunnat työstävät itsenäisesti opetussuunnitelmiaan oman aikataulun mukaisesti syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana ja tiedekuntien johtokunnat hyväksyvät opetussuunnitelmat viimeistään 30.4.2022. Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2022.Toteutettavan opetuksen järjestämistiedot, opetusohjelmat, kukin yksikkö julkaisee syyslukukauden osalta viimeistään 15.6. ja kevätlukukauden osalta viimeistään 15.11.

Huomioi, että vaikka tiedekunnat ja oppiaineet/tutkinto-ohjelmat tekevät itsenäisesti opetussuunnitelmia, on tärkeää, että suunnittelua ja toteutusta tehdään yhteistyössä tiedekuntien sisällä ja myös yli tiedekuntarajojen. Monesti parhaat ideat saa naapurista!

Opintokokonaisuuksien sijoittumista tulee tarkastella myös kokonaisuuden kannalta. Opintojaksoja voidaan toteuttaa myös yhdessä toisten yliopistojen kanssa, jolloin myös opetussuunnitelmaa on suunniteltava yhdessä toisen yliopiston kanssa.

Lisätietoa prosessista löydät intranetistä.

https://intranet.utu.fi/index/opetussuunnitelmatyon-tueksi/Sivut/default.aspx

Sivuilta löytyy myös vararehtorin opetussuunnitelmakirje.

 

TYYn ja yliopiston tavoitteet tuleville opetussuunnitelmille

 

Ylioppilaskunnalla ja yliopistolla on omia yleisiä tavoitteita, joka opetussuunnitelmakierrokselle. TYYn tavoitteet nousevat ylioppilaskunnan linjapaperin tavoitteista sekä vuosittain päivittyvistä toimintasuunnitelmista. Opetuksesta vastaavan vararehtorin opetussuunnitelmakirjeen tarkoitus on kuvata yliopiston tavoitteet ja ohjeet opetussuunnitelmien laatimiseen. Kummankin toimijan tavoitteista osa on pysyvämpiä, osa taas juuri tätä opetussuunnitelmakierrosta koskevia.

Pysyvämpi tavoitteita ovat esimerkiksi opetussuunnitelmien osaamisperustaisuus, eli kaiken keskiössä on suorituksesta saatavan osaamisen kuvaaminen (osaamistavoite). Toinen esimerkki on niin sanottu linjakkuus: osaamistavoitteiden lisäksi opetussuunnitelmaan kirjataan opetuksen sisällöt, opetuksen ja oppimisen tavat sekä arviointi ja näiden kaikkien tulee olla linjassa keskenään. TYYn pitkäaikainen tavoite on lisätä opetuksen ja arvioinnin monipuolisuutta ja opetusjärjestelyiden joustavuutta.

Vaihtelevat tavoitteet elävät ajassa. Yliopisto on esimerkiksi edellyttänyt yleisten työelämätaitojen huomioimista, kiinnittänyt huomiota kansainvälisten vaihtojaksojen sijoittumiseen opetussuunnitelmissa ja halunnut kehittää opintoihin orientoivia opiskelutaitokokonaisuuksia. Kaikki kolme esimerkkiä ovat myös teemoja, joita TYY on ollut ehdottamassa yliopistolle yhdessä työelämäpalveluiden, kansainvälisten palveluiden ja koulutuksen toimialan asiantuntijoiden kanssa. Ylioppilaskunnan opetussuunnitelmavaikuttaminen kohdistuukin juuri yliopiston tavoitteisiin.

Tämän lukuvuoden aikana laadittaviin opetussuunnitelmissa TYY on korostanut kestävän kehityksen teemojen tunnistamista opetussuunnitelmissa. Iloksemme yliopisto ottanut asian omakseen ja lähtee siitä, että tulevista opetussuunnitelmista merkitään YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kytkeytyvät jaksot ja kokonaisuudet.

Mitä siis vararehtorin opetussuunnitelmakirje tällä kertaa painottaa:

  • Kirjeen yleisohje opetussuunnitelmille:
    • osaamisperustaisuus, linjakkuus, työ on organisoitua ja johdettua, työssä hyödynnetään laajasti erilaista palautetta ja tietoa opetuksesta ja opiskelusta, työssä hyödynnetään alan kehitysnäkymiä ja kuullaan työelämän edustajia, opetussuunnitelmasta käy selkeästi ilmi kokonaisuuden ja osien tavoitteet, opetusmuodot ja arviointitavat valittu parhaiten palvelemaan opiskelijan oppimista, pandemian aikana kerätty tieto etä- ja verkko-opetuksesta hyödynnetään suunnittelutyössä.
  • Tämän kierroksen painopisteet
    • Kestävä kehitys: opintojaksojen kuvauksiin merkittävä yhteys YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG:t). Lisäksi pohdittava miten kestävän kehityksen teemoja voisi huomioida opetuksessa.
    • Työelämärelevanssi: yleisten työelämätaitojen (esim. ongelmanratkaisutaidot, kriittinen ajattelu, tiedonhankinta-, analysointi- ja soveltamistaidot, yrittäjämäinen toimintatapa sekä kyky kommunikoida ja tehdä yhteistyötä) kirjaaminen opetussuunnitelmiin samalla tavoin kuin alojen substanssitaidot. Tiedekuntia kannustetaan vahvistamaan näiden taitojen kirjaamista ottamalla työ- ja elinkeinoelämän edustajia mukaan opetussuunnitelmatyöhön.
    • Opetuksen ajasta ja paikasta riippumaton opetuksen saatavuus: noin 30 % opetuksesta ajasta ja paikasta riippumattomana ja noin 70 % yliopistokampuksilla toteutettuna.
    • Jatkuva oppiminen: opetussuunnitelmassa on mietitty opetuksen soveltuminen jatkuvan oppimisen tarjontaan
    • Kansainvälisyys opinnoissa: tutkinto-ohjelmalla oltava siihen liittyvän kansainvälistymisosaamisen tavoitteet. Lisäksi tiedekuntien tarjottava lukuvuosittain monialaisia 25-30 opintopisteen temaattisia opintokokonaisuuksia, jotka soveltuvat vaihto-opiskelijoille. (varsinainen painopiste tälle on opetussuunnitelmaa 2024-2026 laadittaessa)
  • Lisäksi opetussuunnitelmakirje ohjeistaa Peppi-järjestelmän käyttöön ja opetussuunnitelmatyöhön vaikuttavista asioista, prosessin aikataulusta ja erittäin tärkeänä osana, kertoo opetussuunnitelmatyöhön saatavilla olevasta tuesta.

 

Opiskelijat osana opetussuunnitelmatyötä

 

Opetussuunnitelmatyö etenee vaiheittain ja siksi on tärkeää, että opiskelijat ovat vaikuttamistyössä mukana alusta asti ja mahdollisimman monessa työstöä tekevässä ryhmässä. Tärkeää on, että opetussuunnitelmatyöhön varataan aikaa, jotta kaikki tarpeellinen keskustelu ehditään käydä.

Tiedekuntien sisällä valmistelutyötä tehdään paljon laitos- ja yksikkötasoilla. Työskentelyä johtavat virallisesti tätä tarkoitusta varten perustetut peruskoulutus ja/tai jatkokoulutustyöryhmät, joissa on eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden edustus. Työryhmien nimitykset vaihtelevat tiedekunnittain ja laitoksittain. Todellisuudessa opetussuunnitelmatyötä tehdään paljon myös henkilöstökokouksissa ja epävirallisimmissa ryhmissä. Opiskelijat voivat päästä näihinkin mukaan.

 

Opiskelijat ovat opetussuunnitelmatyön kautta muuttaneet mm.:

  • Kurssien opetusmateriaaleja (esim. huonot kirjat vaihtoon kirjatenteistä)
  • Tiedekuntien yhteisiä opintoja (opiskelutaitokurssien kehittäminen, kaikille yhteisten kurssien kehittämien)
  • Kurssien opetus- ja arviointitapoja (uusien opetustapojen kokeileminen tai opetustapojen monipuolistaminen, sama arviointitavoissa)
  • Opintokokonaisuuksien rakenteita (esim. perus- ja aineopintojen rakenteen järjestäminen uudella tavalla)
  • Opintojen mitoitusta (esim. raskaan kurssin opintopistemäärää tarkistettu vastaamaan työmäärää, harjoittelusta saatavat opintopisteet saatu vastaamaan paremmin harjoitteluun kulunutta aikaa)
  • Joustavuutta (esim. sähköiset tentit ovat opiskelijoiden aikaan saamaa ja niistä on päätetty oppiaineittain opetussuunnitelmissa)

 

Muutos ei kuitenkaan ole itseisarvo. Opetussuunnitelmat ovat myös erinomainen hetki nostaa esiin onnistunutta ja toimivaa opetusta, ja varmistaa sen jatkuminen tulevissa opetusohjelmissa. Opiskelijat eivät myöskään muuta asioita yksin ja tyhjiössä, vaan kaikki edellä mainittu on syntynyt yhteistyöllä ja yhteisymmärryksellä oppiaineiden henkilökunnan kanssa.

 

Miten sinä voit olla osa opetussuunnitelmatyötä

  • Kaikkein tärkeintä on antaa palautetta opetuksesta. Hyödynnä annetut tilaisuudet palautteenantoon, sillä koko opetussuunnitelmatyö lähtee olemassa olevan opetussuunnitelman saaman palautteen läpikäynnistä. Jos olet antanut palautetta, olet jo osa opetussuunnitelmatyötä.
  • Opiskelijajärjestöt ovat myös hyvä tapa osallistua. Monesti järjestöt pohtivat jäsentensä kesken tavoitteita opetuksen ja opiskelun kehittämiseen. Tällaisiin keskusteluihin kannattaa osallistua ja kysyä järjestön kopolta (koulutuspoliittiselta vastaavalta) milloin ja missä niihin pääsisi osallistumaan. Järjestöillä on yleensä myös kontaktit oppiaineen henkilökuntaan ja pääsy epävirallisempiinkin oppiainekokouksiin ja valmisteluryhmiin, joissa kehitysajatuksiasi on helppo tuoda esiin.
  • Opiskelijaedustajana voit päästä monella eri tavalla käsittelemään opetussuunnitelmia. Tiedekunnan johtokunnan opiskelijaedustajat ovat lopulta hyväksymässä valmista versiota. Tiedekunnan peruskoulutustoimikunnissa/koulutuksen kehittämistyöryhmissä opiskelijat vaikuttavat yleisiin ohjeistuksiin ja linjauksiin koskien koko tiedekunnan opetussuunnitelmia. Laitos-, oppiaine- tai tutkinto-ohjelmakohtaisissa työryhmissä opiskelijat vaikuttavat suoraa tutkintojen ja opetuksen sisältöön. TYYn kautta pystyt hakeutumaan tiedekunnan johtokuntaan, tiedekuntajärjestöjen kautta pääset mukaan tiedekunnan opetuksen kehittämiseen ja ainejärjestöt ovat monesti paras reitti oppiainekohtaisiin työryhmiin.

 

 

Palautteet opetussuunnitelmatyön keskiössä

 

Opetussuunnitelmatyötä on hyvä aloittaa pohtimalla, mikä toimii nykyisessä opetussuunnitelmassa ja mitkä osat kaipaavat uudistamista. Tässä työssä ainejärjestökopot ja riviopiskelijat ovat arvokkainta tietolähdettä. Lisäksi palautetta opetuksesta on kerätty opintojaksopalautteissa, ensimmäisen vuoden kyselyssä, kandipalautteessa sekä valmistumisen jälkeen. Kyselyiden tulokset on saatavissa esimerkiksi koonteina intrassa. Täältä löydät sekä kuvauksen yliopiston palautejärjestelmästä, että koonnit yleisistä palatekyselyistä.


Negatiivisten palautteiden ja korjattavien asioiden lisäksi kannattaa huomioida positiivinen palaute ja käytännöt, jotka toimivat. Opetussuunnitelmassa ei tarvitse pyrkiä muuttamaan kaikkea ja hyvistä toimintatavoista ei kannata luopua. Usein yhdellä opetussuunitelmakierroksella ei voida puuttua kaikkiin epäkohtiin, jolloin palautteesta kannattaa valita tietyt painopisteet, jotka on tärkeä saada nyt muutettua.

 

Palautteiden lisäksi kannattaa tarkastella muiden pääaineiden tai lähitieteiden opetussuunnitelmia ja pohtia, olisiko siellä toimintatapoja tai menetelmiä joita voitaisiin hyödyntää myös oman oppiaineen opetuksessa ja toiminnassa. Vertaisoppimista on helpointa tehdä esimerkiksi koponeuvostoissa tai poikkitieteellisissä keskusteluissa. Hyvien käytänteiden jakaminen auttaa molempia osapuolia kehittymään ja parantamaan koulutuksen laatua.

 

  • Käy läpi jo annettua kurssipalautetta
  • Poimi sieltä keskeisiä epäkohtia, mutta myös positiivisia toimintatapoja
  • Valitse tietyt painopisteet joihin haluat vaikuttaa. Kaikkea ei voi muuttaa kerralla.
  • Pyri oppimaan myös muiden hyvistä käytännöistä