Olet täällä

Globaalissa maailmassa kaukainen on lähellä

Jaa +

Maija Talja | 30.10.2018

Tummapaahtoista kahvia, valkoista ja vihreää teetä. Ruokokidesokeria. Kaakaota ja muutama hieman tummentunut banaani. Hämmentävän epätarkkoja pakkausmerkintöjä, nyt kun tarkemmin katsoo. Rypäle-appelsiini-passionhedelmämehuni on valmistettu Suomessa, mutta missähän hedelmät ovat kasvaneet? Maustehyllyllä silmiini osuvat jatkuvasti sanat pakattu Suomessa. Kasvatetaankohan pippuria tai vaniljaa muualla kuin kehittyvissä maissa?

Nopea silmäys omaan keittiön paljastaa hetkessä, miten arkipäiväistä trooppisten tuotteiden kuluttaminen on. Niiden saatavuus on niin itsestään selvää, että joistain tuotteista on tullut suorastaan kansallisia symboleja. Suomalaiset ovat kahvikansaa, julistaa TV-mainos.

Kahvi on haluttu tuote maailmanmarkkinoilla. Sen hinta on kuitenkin altis vaihteluille. Vuonna 1987 kahvin maailmanmarkkinahinta oli niin alhainen, etteivät kahvinviljelijät globaalissa etelässä saaneet sen myynnistä elämiseen riittävää toimeentuloa. Tuolloin Meksikossa apuun riensi hollantilaisia avustustyöntekijöitä. jotka halusivat tukea viljelijöitä kehitysavun kautta. Meksikolaiset viljelijät eivät kuitenkaan halunneet olla avun kohteita, vaan ansaita toimeentulonsa omalla työllään. Jo seuraavana vuonna myyntiin tuli Max Havelaar -merkinnällä varustettu, Chiapasin aluella kasvatettu kahvi. Tämän hollantilais-meksikolaisen yhteistyön lopputulos tunnetaan nykyään kansainvälisesti nimellä Fair Trade, suomalaisittain Reilu kauppa.

Reilun kaupan tavoitteena on vähentää köyhyyttä reilujen kaupankäynnin ehtojen avulla. Reilu kauppa tarjoaa kehittyvien maiden viljelijöille ja suurtilojen työntekijöille mahdollisuuden parantaa toimeentuloaan sekä päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Näin kansainvälistä sertifikaattia Suomessa ja Baltiassa valvova Reilu kauppa ry kiteyttää järjestelmän tavoitteet. Reilun kaupan tuotteita viljellään 75 maassa ja myydään yli 140 maassa. Suomalaisen kuluttajan käsien ulottuvilla on tällä hetkellä yli 1200 Reilu kauppa -sertifioitua tuotetta.

Kaikki Reilun kaupan tuotteet on joko viljelty tai valmistettu kehittyvissä maissa. Sertifikaatti takaa kehittyvien maiden viljelijöille elämiseen riittävän palkan maksamalla vähintään Reilun kaupan takuuhinnan sekä Reilun kaupan lisän. Suurtilojen työntekijöille sertifikaatti takaa minimissään lakien mukaisen sekä asteittain nousevan palkan. Vastineeksi tuottajat sitoutuvat Reilun kaupan ehtoihin, jotka muun muassa edellyttävät demokraattista ja läpinäkyvää päätöksentekoa pienviljelijäyhteisöiltä sekä järjestäytymisoikeutta ja turvallisia työolosuhteita suurtilojen työntekijöille. Sertifikaatti sitouttaa tuottajat myös ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kieltämällä pakkotyön ja lapsityövoiman hyväksikäytön sekä tiukkoihin ympäristökriteereihin.

Turun yliopistossa on tehty Reilun kaupan edistämistyötä jo pitkään. Alkukeväästä 2018 yliopiston opiskelijoista ja henkilökunnasta koostuva Reilun kaupan kannatustyöryhmä aloitti toimintansa. Kannatustyöryhmän tavoitteena on ollut saada Turun yliopistolle Reilun kaupan korkeakoulun arvonimi vuoden loppuun mennessä. Saadakseen arvonimen korkeakoulun tulee täyttää tietyt kriteerit. TYYn Kestävän kehityksen viikon avajaisissa 22.10. yliopiston talousjohtaja Siru Helminen kertoi virallisesti Turun yliopiston lähtevän tavoittelemaan arvonimeä.

Globaalissa maailmassa kaukainen tulee lähelle. Huoli pahimmasta ja toivo paremmasta ovat tavalla tai toisella läsnä jokaisen arjessa asuinpaikasta riippumatta. Monin tavoin etuoikeutettuna koen velvollisuudekseni tehdä pienen osani kaikille paremman huomisen luomisessa. Tunnen iloa ja ehkä jopa pientä ylpeyttä siitä, että yliopistoni on ilmaissut halukkuutensa edistää kestävää kehitystä ja eettisempää maailmankauppaa sitoutumalla Reilun kaupan tuotteiden käyttöön.

Tänä tiistaiaamuna 30.10.2018 kannatustyöryhmä viimeisteli arvonimihakemuksen ja lähetti sen Reilu kauppa ry:lle. Muutama tunti myöhemmin sain sähköpostia yhteysvastaava Jatta Makkulalta. Hakemuksemme on hyväksytty ja Turun yliopistosta on tullut Suomen kahdeksas Reilun kaupan korkeakoulu.

Maija Talja
Reilun kaupan kannatustyöryhmän puheenjohtaja, TYY Kehitysyhteistyösiipi

Reilun kaupan kannatustyöryhmän puheenjohtaja, TYY Kehitysyhteistyösiipi
Maija Talja