Olet täällä

Opiskelijat kantavat vastuuta globaalista tasa-arvosta

Jaa +

Emmi Simonen | 13.03.2018

Istun luentosalissa kuuntelemassa seminaaria aiheena ”Köyhyyden vähentämisen tuolla puolen”. Seminaarin pääpuhuja, professori Jan Aart Scholte Götenburgin yliopistosta, herätteli kuulijakansaa tarkastelemaan köyhyyttä globaalina ilmiönä. Maailman taloudellista epätasa-arvoa professori havainnollisti niin kutsutun gini-kertoimen (eng. Global Gini Coefficient) avulla. Gini-kerroin on tuloerojen mittaamiseen käytetty tunnusluku, jonka avulla Scholte havainnoi kotitalouksien välisiä tuloeroja skaalalla 0­- 100.

Mitä suurempi Gini-kerroin, sitä epätasaisemmin tulot jakautuvat kotitalouksien välillä yhden valtion sisällä. Scholten käyttämällä skaalalla 100 tarkoittaa suurimman tulonsaajan omistavan kaiken, kun taas 99 kotitaloutta eivät omista mitään. Kerroin 0 puolestaan tarkoittaisi sitä, että kaikkien sadan kotitalouden tulot olisivat yhtä suuret.

Mikä on Suomen Gini-kerroin? 

Professori esitteli UNDP:n dataa vuodelta 2013, jossa Suomen kerroin 27 oli yksi maailman matalimpia. Kerroin ei kuitenkaan kerro kotitalouksien vauraudesta sinänsä, vaan vertailee varallisuutta valtion sisäisesti muiden kotitalouksien välillä. Mutta mikä olisi globaali Gini-kerroin, jos maailman kaikkia kotitalouksia verrattaisiin keskenään?  Professori Scholte totesi yseisen luvun olevan tutkimuksesta riippuen välillä 61–70, hänen mukaansa kaikkein tarkimpien tutkimusten mukaan noin seitsemänkymmentä.

Mitä se tarkoittaa? Koko maailman mittakaavassa kolmekymmentä kotitaloutta omistavat kaiken, seitsemänkymmentä eivät mitään. Scholte pyysi meitä kuvittelemaan, millainen paikka Suomi olisi elää, jos varallisuus jakautuisi kotitalouksien välille samalla tavalla kuin se jakautuu koko maailmassa. Olisiko tämä maa hyvä paikka elää? Istuisiko meistä jokainen kuuntelemassa tätä kiinnostavaa luentoa yliopistolla? Voisimmeko turvallisin mielin kävellä vapaasti kaduilla, vai olisivatko tietyille asuinalueille vain toisilla pääsy? Olisinko juuri minä sen vähemmistön joukossa, jonka ei ainakaan materiasta tarvitsisi huolehtia?

Siitä, ovatko jonkinlaiset tuloerot välttämättömiä hyvinvoivalle ja dynaamiselle yhteiskunnalle, voi olla montaa mieltä. Sille, että kolmekymmentä prosenttia maailman kotitalouksista omistaa kaiken kun muut eivät omista mitään, on hankala pitää välttämättömänä tai oikeudenmukaisena tilanteena.

Miten globaaliin epätasa-arvoon voi professori Scholten mielestä vaikuttaa?

Osa uskoo yksilön valintojen maailmaa muuttavaan vaikutukseen, osa yhteiskunnan instituutioiden muuttamiseen, osan mielestä ainut mahdollisuus on perusteellinen vallankumous. Turun Yliopiston Ylioppilaskunta (TYY) on jo vuosikymmenten ajan omalta osaltaan kantanut vastuuta globaalista epätasa-arvosta kehitysyhteistyön kautta. Kehitysyhteistyömme perustuu kumppanuuteen, jonka tarkoituksena on tukea kehittyvän maan elinolosuhteiden parantamista.

Nyt helmikuussa TYYn korkein poliittinen elin, edustajisto, näytti vihreää valoa Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja muutaman muun ylioppilaskunnan kanssa yhdessä haettavalle, Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeelle. Päätös on linjassa TYYn poliittisen linjan kanssa, jonka mukaan TYYllä tulee olla oma tai jonkin muun tahon kanssa yhdessä toteutettava kehitysyhteistyöhanke. Hankerahoitusta haetaan yhdessä Guatemalassa olevan yhteistyökumppanin kanssa ja sen painopisteenä ovat aiheet, jotka yo-liike osaa parhaiten: korkeakoulutus, poliittisten oikeuksien kehittäminen ja opiskelijademokratian asiantuntijana oleminen. Samalla opiskelijoilla on mahdollisuus oppia korvaamattomia taitoja kulttuurien välisistä vuorovaikutustilanteista, kielestä ja hankepohjaisesta työskentelystä.

Vaikka globaalin Gini-kertoimen ajatteleminen saa joskus tuntemaan itsensä voimattomaksi, jokainen voi kohdallaan pohtia, miten tilanteeseen voi vaikuttaa – oli se sitten kulutusvalinnat, köyhyyteen liittyvien seminaarien järjestäminen tai osallistuminen yhteishankkeeseen. Jos UM:n hankerahoitus saadaan, toimivat ylioppilaskunnat nimenomaan lakisääteisten tehtäviensä edistämiseksi: hankkeen avulla meillä on muutama aktiivinen ja valveutunut kansalainen lisää palvelemassa koko ihmiskuntaa.

vapaaehtoiset, kansainvälisyys, järjestöt
Emmi Simonen