Olet täällä

Yhteisöllisyys ja yhteisymmärrys ovat toimivan yliopiston merkkejä

Jaa +

Inari Harjuniemi | 27.02.2018

Tällä hetkellä yliopistojen työantajia sekä työntekijöitä edustavat tahot neuvottelevat yliopistojen henkilökunnan palkankorotuksista ja palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Neuvottelut ovat keränneet osakseen paljon mediahuomiota, sillä neuvottelutilanne on jumiutunut. Sopuun ei ole päästy ja sivistystyönantajat on hylännyt sovittelijan jättämän sovintoehdotuksen. Samalla palkansaajien etujärjestöt Juko, Pardia ja JHL ovat antaneet kolmannen lakkovaroituksen. Seitsemän yliopistoa eli Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi sekä näiden yliopistojen alaiset harjoittelukoulut ovat lakossa 14. maaliskuuta, ellei sovintoa saada aikaan.

Aikaisemmin yliopistojen henkilökuntaa koskevia lakkovaroituksia on annettu kaksi. Ensimmäinen koskee Helsingin yliopistoa ja se toteutetaan keskiviikkona 28.2. Toinen lakkovaroitus koskee kuutta yliopistoa: Aalto-yliopistoa, Svenska Handelshögskolania, Taideyliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa, Vaasan yliopistoa sekä Tampereen yliopistoa ja sen on määrä tapahtua 7.3.

Viimeksi yliopistoja koskeva lakkovaroitus on annettu vuonna 2010 ja tiedettävästi yliopistojen professorit eivät ole koskaan aikaisemmin olleet lakossa. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Helsingin Sanomista.

Mutta miten näin poikkeukselliseen tilanteeseen on päädytty?

Kaiken taustalla on vuoden 2015 koulutusleikkaukset. Leikkaukset ovat pakottaneet yliopistoja sopeuttamaan toimintaansa saadakseen budjettinsa tasapainoon. Leikkaukset ovat useissa yliopistoissa johtaneet joko suoriin irtisanomisiin tai epäsuoriin henkilöstövähennyksiin. Irtisanomisten lisäksi osa yliopistoista on hakenut rahallisia säästöjä hallinnon ja tukipalveluiden keskittämistoimenpiteillä. Paikoin keskittämistoimenpiteet ovat vaatineet henkilökunnalta venymistä sekä työtahdin kiristämistä. Vaikka odotukset henkilökunnan työtä kohtaan ovat nousseet, ei työnantajapuoli ole ollut valmis työntekijäpuolen vaatimuksiin yleisen tason mukaisista palkankorotuksista. Tämän työtekijöiden edustajat ovat tulkinneet siten, ettei työnantajataho arvosta työntekijöiden työpanosta.

Entä miltä tilanne näyttää työnantajan näkökulmasta? Huomattava osa yliopistojen budjeteista menee henkilöstökuluihin. Täten palkankorotuksilla on mahdollisesti suurikin vaikutus yliopistojen talouteen. Jo valmiiksi kireässä taloustilanteessa työnantajapuoli pelkää, että palkankorotukset johtaisivat uusiin henkilöstövähennyksiin. Työnantajapuolen mukaan nykyisen henkilöstömäärän pitäminen "pakottaa huomioimaan talouden realiteetit palkankorotuksista sekä painottamaan työehtosopimusten sisällöllistä kehittämistä".

TYY toivoo, että neuvotteluosapuolet pääsisivät yhteisymmärrykseen, eikä laajempia lakkoja tarvittaisi. Koko yhteisön on katsottava eteenpäin ja parannettava sekä työntekijöiden asemaa että yliopistojen taloudellisia edellytyksiä yhteiskunnassa. Yliopistojen toiminnan kannalta henkilöstön hyvinvointi, yhteisöllisyys sekä kyky hoitaa tehtävänsä hyvin ovat kaikki kaikessa. Henkilöstön hyvinvointia tukee tunne siitä, että työnantaja arvostaa heidän työpanostaan. Tai kuten SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen asian blogitekstissään tiivisti: "Laadukkaan koulutuksen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että opettajat ja tutkijat saavat tehdä työnsä rauhassa ja heidän ammattitaitoaan arvostetaan. Se on myös opiskelijoiden etu. Opintojen etenemisen kannalta on olennaista, että ohjaus, opetus ja tukipalvelut toimivat ja niitä tekevät ihmiset ovat motivoituneita työssään".

Turun yliopistoakin koskeva lakkovaroitus on määrä toteuttaa 14.3., ellei sovintoa saada aikaan. Osa meidänkin yliopiston työntekijöistä kuitenkin osallistuu jo keskiviikkona 28.2. Helsingin yliopiston lakkoa tukevaan mielenilmaukseen, joka järjestetään Turun tuomiokirkon aukiolla kello 12-13. Mielenilmaus ei kuitenkaan häiritse yliopiston normaalia toimintaa. TYY seuraa tilannetta sekä tiedottaa jäseniään mahdollisista muutoksista.

hallituksen puheenjohtaja
Inari Harjuniemi