Olet täällä

Kiinnostaako nuoria politiikka?

Jaa +

Julia Liusvaara | 13.10.2017

TYYn TET-harjoittelija ja Turun nuorisovaltuuston jäsen, 9. luokkalainen Julia Liusvaara kirjoitti osana harjoitteluaan blogin häntä kiinnostavasta aiheesta.

”Tiedäksä kuka on Suomen pääministeri ja mistä eduskunta päätti taas leikata?”  

”Siis häh? Kuka? Siis mistä leikataan?”

Edellä kuvatun kaltaisiin kysymyksiin ja vastauksiin olen törmännyt, kun olen keskustellut politiikasta muiden nuorten kanssa. Suomen ja muiden maiden politiikka on keskeinen ja arkipäiväinen asia ihmisten elämässä, mutta miksi nuoret eivät tiedä tai ole kiinnostuneita siitä.

Mahdollisia syitä siihen voivat olla esimerkiksi:

  • yhteiskuntaopin tunneilla ei opiskella ja perehdytä paremmin politiikkaan ja siihen, mitä se käytännössä tarkoittaa
  • ei löydy aikaa, eikä jakseta panostaa siihen
  • ei koeta, että politiikalla on näkyvää vaikutusta omaan elämään
  • perheessä ei keskustella politiikasta
  • äänioikeusikäraja on 18-vuotta

Perheessäni on iät ja ajat puhuttu avoimesti Suomen ja muun maailman politiikasta. Kiinnostukseni politiikasta on ollut pienestä pitäen osa elämääni, mutta kaksi vuotta sitten sain ensimmäisen todellisen kosketuksen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Oppilaskunnan kanssa menimme kuulemaan, kun Turun nuorisovaltuuston puheenjohtaja ja edustaja kertoivat Turun nuorisovaltuustosta. He kertoivat nuorisovaltuuston toiminnasta ja tulevista vaaleista. Istuin eturivissä lumoutuneena, kun he kertoivat kokemuksistaan. Ajattelin, että: ”Minäkin haluan vaikuttaa nuorten asioihin!” Asetuin ehdolle ja pääsin vaaleissa läpi.

Nuorisovaltuusto on laajentanut käsitystäni politiikasta

Vaikka nuorisovaltuusto on uskonnosta ja poliittisista asioista riippumaton, olen esimerkiksi päässyt tapaamaan eri puolueiden jäseniä sekä opetus- ja kulttuuriministerin. Olen myös ollut Tanskassa EYC – European youth consensus -seminaarissa ja Saksassa nuorisovaihdossa nuorisovaltuuston kanssa. Nuorisovaltuustossa oleminen on laajentanut käsitystäni politiikasta ja siitä, miten tärkeää ja hankalaa se on. Olen saanut ääneni kuuluviin ja ihmiset ovat oikeasti kuunnelleet mielipiteitäni. Nuorisovaltuusto ei kuitenkaan ole nuorille ainoa tie politiikkaan. On olemassa useita muitakin järjestöjä nuorisovaltuustojen lisäksi. Jos haluat saada äänesi kuuluviin ja olet kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta pistä itsesi likoon. Ei kannata pelätä mustapukuisia miehiä ja naisia, koska heidän silmänsä avautuvat, kun he kuulevat nuorten näkökulman erilaisista asioista.

Kuten aiemmin sanoin, Suomen ja muiden maiden politiikka on keskeinen ja arkipäiväinen asia ihmisten elämässä. Nuorten olisi hyvä olla ajan tasalla edes Suomen politiikasta, jotta tietäisivät mahdollisista uudistuksista ja leikkauksista, jotka voivat koskettaa heitä. Ei kuitenkaan tarvitse olla ekspertti, joka tietää kaikesta kaiken. En itsekään tiedä kaikkia asioita. Politiikka on osa sivistystä ja arvelisin, että jokainen nuori tulee elämänsä aikana kuulemaan ja keskustelemaan useita kertoja politiikasta. Olisi hyvä asia tietää esimerkiksi, kuka on Suomen pääministeri, opetus- ja kulttuuriministeri tai edes Suomen presidentti.

Media tuo usein esille vain negatiiviset asiat

Suomen ja muiden maiden (esim. Amerikan) politiikka on erinomainen ja helppo puheenaihe keskustelulle vaikkapa ruokapöydässä. Silloin pääsee kertomaan ja kuulemaan mielipiteitä asioista. Yleensä moititaan Eduskunnan tekemiä päätöksiä, verrataan puolueita toisiinsa ja sanotaan: "Jos minä olisin Eduskunnassa, niin minä tekisin tämän asian toisin ja varmaan hoitaisin sen paljon paremmin." Todellisuudessa tämä henkilö ei välttämättä tiedä, kuinka vaikeaa ja vaativaa poliitikkona oleminen on, ja kuinka harmittavan hankalaa on toteuttaa vaalien aikana tehtyjä vaalilupauksiaan.

Kun nuoret kuulevat sanan ”politiikka”, he varmaan ajattelevat isoa huonetta, missä mustapukuiset miehet ja naiset istuvat ringissä ja päättävät sellaisista asioista, jotka voivat vain pahentaa tilanteita entisestään. Tällaiset ajatukset kannattaisi osittain unohtaa, koska ne eivät ihan pidä paikkansa. Toki on kohuja ja sotkuja ja median harhaanjohtavaa uutisointia, mutta poliitikot yrittävät tehdä ja ovat tehneetkin myös hyviä päätöksiä! Toisaalta poliitikkojen pitäisi tulla nuoria vastaan ja kuunnella heitä aidosti ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon päätöksenteossa.

Äänioikeusikärajan laskeminen voisi lisätä kiinnostusta politiikkaan

En väitä, ettei olisi nuoria, jotka ovat osallisena yhteiskunnan vaikuttamisessa tai olisi siitä kiinnostuneita. Tärkeää on kuitenkin, miten saada kiinnostus politiikkaan nousemaan sellaisilla nuorilla, jotka eivät ole kiinnostuneita siitä. Nuorten kiinnostusta politiikkaan voisi nostaa laskemalla äänioikeusikärajaa 16 vuoteen.  16-vuotiaiden äänioikeus kannustaisi myös kouluja käsittelemään puolueita ja vaaleja enemmän peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Itävallassa 16-vuotiailla on ollut äänioikeus kaikissa vaaleissa jo kymmenisen vuotta. Vuonna 2014 Skotlannissa nuoret keskustelivat ja äänestivät innokkaasti alueen itsenäisyydestä. Voisivatko myös Suomessa nuoret olla aktiivisempia yhteiskunnallisissa asioissa?

Nuorten sanotaan olevan tulevaisuus, mutta miten me voimme olla tulevaisuus, jos emme saa vaikuttaa siihen silloin kun olemme nuoria?

TYYn TET-harjoittelija
Julia Liusvaara