Olet täällä

Juhlapuheista käytäntöön! – Miten kurssipalautejärjestelmää tulee oikeasti kehittää?

Jaa +

Jyri Lähdemaa | 14.11.2016

Palautteenantotilanne on kaikessa yksinkertaisuudessaan vuorovaikutustilanne. Vuorovaikutus tapahtuu aina ihmisten kesken: vähintään kaksi ihmistä keskustelee kokemuksistaan ja vuorovaikutuksen seurauksena yleensä tapahtuu jotain. Kurssipalautteen kohdalla tämä pätee valitettavan harvoin.

Palautteen keruu kuuluu oleellisena osana laatujärjestelmään ja laadun varmistamiseen. Palautetta kerätään yksinkertaisesti siksi, että se on tärkeää. Ilman tietoa on erittäin vaikea kehittyä.  Tätä vasten on hämmentävää, että vasta nyt opiskelijalähtöisyys palautteen keruussa alkaa samaan merkittävää huomiota.

 

Palautejärjestelmä ei osallista palautteen antajaa

Valitettavasti opiskelijan rooli kurssipalautejärjestelmässä tuntuu olevan passiivinen palautteenantaja. Opiskelijan näkökulmasta annettu palaute vain menee jonnekin, eikä siitä jää opiskelijalle mitään muuta kuin vakuuttelu palautteen tärkeydestä. Kurssien vetäjien kannattaa muistaa, että opiskelija käy kurssin vain kerran: hän ei tiedä paraniko kurssi hänen palautteensa seurauksena tai oliko kurssi jo parantunut huimasti viimekertaisesta.

Ratkaisu 1. Kerro kurssia käyville opiskelijoille heti ensimmäisellä luennolla, millaista palautetta viimeksi annettiin ja miten se on vaikuttanut. Opiskelijat juttelevat vanhempien opiskelijoiden kanssa, katsovat vanhoja tenttejä ja ovat hyvin tietoisia kurssin tasosta ennen sen alkua. Yksikään luennoitsija ei todellisuudessa ikinä pääse aloittamaan tyhjältä pöydältä. Opiskelijoilla on vahva ennakkokäsitys kurssista ja siitä kannattaako luennoille edes vaivautua paikalle. Jos käsityksiä haluaa muuttaa, on työ aloitettava heti ensimmäiseltä luennolta.

 

Palaute painottuu liikaa kurssin loppuun

Palaute ei juuri vaikuta käynnissä olevaan kurssiin. Tämä tekee palautteenantamisesta osin turhauttavaa. Kuvittele ravintola: mennessäsi syömään saat eteesi ruoka-annoksen ja vasta syötyäsi saat kertoa, mitä olisi halunnut tilata. Tällaisella toimintakulttuurilla kahvilan asiakastyytyväisyys olisi alhainen. Väitän kuitenkin nykyisen kurssipalautejärjestelmän toimivan täsmälleen samalla periaatteella. Suoritamme vain jälkikontrollia - se on eriasia kuin aktiivinen kehittäminen.

Ratkaisu 2: Anna kurssia käyville mahdollisuus vaikuttaa käymäänsä kurssiin ja hajauta palautetta kurssin koko pituudelle. Ihminen on itsekäs eläin ja on lähtökohtaisesti motivoituneimmillaan vaikuttaessaan omaan ympäristöönsä. Katsokaa vaikka keskustelua yliopiston pysäköintikäytäntöjen uudistamisesta. Palautteen hajauttaminen ja osittainen sulauttaminen osaksi normaalia kurssilla käytävää keskustelua lyhentää lomakkeen kysymysten määrä. Tämä vähentää palauteväsymystä. Jos kurssin kehittämiseen tarvittava palaute kerätään jo kurssin aikana, ainoaksi tentin jälkeen kysyttäväksi asiaksi jää tentin, osaamistavoitteiden ja opetuksen kohtaaminen.

 

Kurssipalautteen kysymykset eivät johdonmukaisesti tue kurssin kehittämistä

Kurssipalautekyselyä suunniteltaessa on hyvä miettiä, millaisella tiedolla kurssia pystyy konkreettisesti kehittämään ja mitä tietoa on olemassa valmiina. Ihmettelin aikoinani massaluentojen palautelomakkeessa ollutta kysymystä: “paranivatko IT-taitosi kurssilla?” Eivät parantuneet ja kurssin vetäjä tietää sen varmasti itsekin. Jokin muu tieto olisi ollut kurssin kehittämisen kannalta hyödyllisempää ja on väärin vastaaja kohtaan kysyä kysymyksiä, joiden vastauksia ei huomioida.

Ratkaisu 3: Kysy tavoitteellisemmin, jotta pystyt ratkaisemaan kurssin aikana havaitsemiasi ongelmia. Selvitä esimerkiksi johtuuko alhainen osallistuminen luento-opetukseen päällekkäisitä kursseista, jolloin voi kehittää aikatauluja. Kokevatko kurssilaiset jo osaavansa asian ennalta, jolloin voi kehittää osaamisen hyväksilukua ja selvittää miksi asiat ylipäätänsä opetetaan useammalla kurssilla. On myös mahdollista, etteivät opiskelijat koe saavansa mitään uutta irti luennoilta. Tällöin tulee alkupettymyksen jälkeen kehittää opetusmenetelmiä ja kurssin sisältöä.

 

Palautteen antaminen tehdään kurssista erilliseksi

Palautteen antotilanteella on ohjausvaikutus. Palautteen antamisen tulisi aina olla helppoa ja tapahtua tilanteessa, jossa opiskelija on jo valmiiksi läsnä. Opiskelijalle tulisi mielestäni olla pakollista kohdata palautetilanne, vaikka palautteen antaminen onkin vapaaehtoista. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat ryhmätyötaitoihin verrattavia työelämätaitoja, jotka yliopistosta valmistuvan tulee osata.

Ratkaisu 4: Kerää palautetta tavalla, joka on opiskelijalle helppoa, luontevaa ja tilanteessa, jossa opiskelijat ovat valmiiksi läsnä. Myös spontaani ja epävirallinen keskustelu on sallittu, jos ehdotukset ja kommentit dokumentoidaan hyvin. Mitä helpompaa palautteen antamisesta tekee sen varmemmin sitä myös saa. Sähköisen tentin jälkeen avautuva kysymyslomake soveltuisi käyttöön erinomaisesti.

 

Annettu palaute ei aina nosta selkeitä kehitystarpeita

Opiskelijat antavat palautteen aina omasta näkökulmastaan ja palaute on usein hyvin subjektiivista. Tämän takia opiskelijoiden antama palaute saattaa tuntua olevan vaikeasti jäsenneltävissä. Tällaisessa tilanteessa on yleistä, että annettu palaute hajautuu asteikolle kuin haulikolla ammuttuna.

Ratkaisu 5: Keskusteluta opiskelijoita pienryhmissä, jotta he pystyvät vertailemaan kokemuksiaan. Muidenkin tuomat pointit kehitysideat auttavat opiskelijaa käsittelemään kurssia hieman objektiivisemmin ja suhteuttamaan kokemustaan paremmin osana kokonaisuutta. Opiskelijat voivat täyttää myös palautelomakkeen pienryhmässä, jolloin palauteen antaminen tuntuu vähemmän työläältä.

 

Palautteesta johtuvat toimenpiteet eivät ole opiskelijalle näkyvissä

Yleisesti ottaen opiskelijoilla ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, miten heidän antamansa palaute tulee vaikuttamaan. Vaikka kertoisi kurssilla viimeksi annetusta palautteesta ja sen pohjalta tehdyistä muutoksista, eivät opiskelijat vielä tiedä itse antamansa palautteen vaikuttavuudesta. Jos kysyy palautetta ja kehitysehdotuksia, on mielestäni reilua myös kertoa mitä varten sitä kerätään ja mitä sillä aiotaan tehdä.

Ratkaisu 6: Anna opiskelijoille vastapalaute, jossa kerrot myös miten kurssia kehitetään. Tuomalla palautteesta johtuvat toimet näkyväksi, alkavat palautteen pikkuhiljaa uskoa antamansa palautteen vaikuttavuuteen. Vastapalautteen avulla opiskelija voivat nähdä mitkä kehitystarpeet nousivat selkeästi esille – opiskelijat eivät useinkaan tiedä, miten muut vastasivat. Viimeisenä ja ehkä kaikkein merkityksellisimpänä: vastapalaute on äärimmäinen todiste siitä, että joku luki annetun palautteen.

Koulutuspoliittinen vastaava
Jyri Lähdemaa