Olet täällä

Opiskelen, siis köyhdyn

Jaa +

Tuomas Dahlström | 30.03.2016

Opintotukivaikuttamiseen on tehty kovasti panostuksia opiskelijaliikkeessä, joten on hyvä hetki pysähtyä katsomaan missä ollaan tällä hetkellä ja mihin ollaan menossa. Opintotuen selvitysmiehen Roope Uusitalon raportissa ehdotetaan muutoksia opintotukeen, jotta Suomen vähävaraisimman ihmisryhmän eli korkeakouluopiskelijoiden kustannuksella voitaisiin säästää vieläkin enemmän, tällä hallituskaudella 70 miljoonaa euroa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa. Jos Suomen hallitus tekee raportin mukaisen hallituksen esityksen, tulee opintoraha jatkossa olemaan 250,28 €/kk. Asumislisä olisi enintään nykyinen 201,60 €/kk eli opiskelijan tilille tulisi jatkossa ennakonpidätyksen jälkeen enintään 426,85€ kuussa. Se ei riitä kaikilla edes vuokraan. Sitten pitäisi ostaa vielä ruokaa, vaatteita ja muuta henkilökohtaista käyttötavaraa, opiskelutarvikkeista puhumattakaan.

Ehdotetut leikkaukset koskevat siis sekä opintorahan määrää että myönnettäviä tukikuukausia. Opintorahan leikkaaminen vaikuttaisi sekä nykyisiin että tuleviin opiskelijoihin, minkä lisäksi opintotuen vastikkeellisuus lisääntyisi 243 tunnilla lukuvuodessa. Tukikuukausien leikkaaminen koskisi ainoastaan tulevia opiskelijoita. Heillä tulisi olemaan jatkossa käytettävissään raportin mukaan enintään 45 tukikuukautta yhteen korkeakoulututkintoon. Tukikuukaudet riittäisivät jatkossa juuri ja juuri, jos opiskelija suorittaa opinnot tavoiteajassa ilman kesäopintotuen nostamista (9 tukikuukautta/vuosi x 5 vuotta=45 tukikuukautta). Roope Uusitalo ei ole raporttia kirjoittaessaan ottanut huomioon toisen asteen opiskelijoiden tuen määriä. Toisella asteella voikin opiskella lukiossa ja ammattikouluissa eri linjoilla eikä tukikuusien suhteen ole mitään maksimimäärää. Miksi toisella asteella saa opiskella päätoimisesti käytännössä niin monella linjalla niin pitkään kuin haluaa ja saada opintotukea, mutta korkeakoulussa ei?

Vaikka opintolainan osuus nousisi 400 eurosta 650 euroon, se ei tarkoittaisi opiskelijan toimeentulon nousua. Jos työssäkäyvä ihminen ottaa 500€ lainaa kuussa, ei hänen toimeentulonsa nouse 500 eurolla. Raportissa mainitaan yhtenä säästökeinona se, että opintotukikuukausien päättymisen jälkeen opiskelija ohjataan nostamaan lainaa 1100 euroa/kk peräti 18 kuukauden ajan - eli yhteensä 19 800€ - ennen kuin hän voi saada toimeentulotukea. Mitään muuta ihmisryhmää valtio ei ohjaa kattamaan päivittäisiä elinkustannuksiaan lainalla. Opintolaina on valtion takaamana täysin riskitön pankille, myös tulevaisuudessa. Kuitenkaan laina ei ole riskitön opiskelijoille. Vai miltä tuntuisi valmistua 49 050€ velka harteillaan epävarmoille työmarkkinoille? Velaksi eläminen tuntuu oudolta, sillä muilla kuin opiskelijoilla on oikeus saada toimeentulotukea.

Yleisen paineen takia Uusitalon on jo viilannut raporttinsa esitystä, mutta ei vieläkään sellaiseksi, että se opiskelijoita millään tavalla tyydyttäisi. Onkin tärkeää jatkaa painetta, joka kohdistuu päättäjiin ja selvittäjiin, sillä käsillä on opiskelijoiden ja Suomen korkeakoulujärjestelmän tasa-arvoisuuden kannalta yksi merkittävimmistä päätöksistä. Ylioppilaskunnassa vaikuttamista jatketaan päivittäin, vaikka suurta mediahuomiota saanut mielenosoitus onkin takana. Jokainen opiskelija voi osallistua vaikuttamiseen muun muassa netti- ja lehtikirjoittelulla sekä ottamalla yhteyttä päättäjiin. Kaikkien yhteinen panos vaikuttamisessa on tärkeää, sillä suomalainen korkeakoulujärjestelmä uhkaa muuttua entistä eriarvoisemmaksi, jos raportissa ehdotetut säästöt toteutuvat. Vielä on paljon tehtävissä eikä leikkauksia oli lyöty lukkoon, joten nyt jos koskaan, on mahdollisuus olla mukana pelastamassa opintotukea.

Kansainvälisten asioiden vastaava
Tuomas Dahlström