Olet täällä

Avajaisjuhlapuhe

Jaa +

Mikko Mononen | 04.09.2015

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Monosen tervehdys Turun yliopiston avajaisissa 3.9.2015

Arvoisa rehtori, hyvät kutsuvieraat, yliopistoväki

Aloitamme uuden lukuvuoden uusien ja entistä suurempien haasteiden edessä. Haasteet eivät rajoitu vain Turun yliopistoon vaan ne koskevat valtakunnallisesti koko korkeakoulukenttää. Koulutus ja osaaminen ovat jo pitkään olleet murroksessa ja rahoituspaineiden alaisena. Ennen vaaleja annettiin kaikkien puolueiden tahoilta lupauksia siitä, ettei koulutuksesta leikata. Toisin kävi. Vaalien jälkeen muodostettu uusi hallitus joutui vastaamaan valtiontalouden mittavaan sopeutustarpeeseen ja tekemään kipeitä leikkauksia. Leikkauksia päädyttiin tekemään myös korkeakoulutuksesta eli sieltä, mistä tulevaa kasvua ja hyvinvointia on eniten odotettavissa.

Leikkaukset kohdistuvat suurella voimalla niin yliopistoihin kuin opiskelijoihinkin. Opintotukea heikennetään ja sen indeksisidonnaisuus poistetaan. Opiskelija-asuntorakentaminen rajataan pois erityisryhmien investointiavustusten piiristä, mikä heikentää opiskelija-asuntorakentamisen mahdollisuuksia ja nostaa asumisen kustannuksia, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Opiskeluterveydenhuollon asema sote-uudistuksessa on jätetty täysin avoimeksi. Yliopistojen rahoitusta leikataan merkittävästi, samoin Suomen akatemian avustusvaltuuksia ja Tekesin avustuksia. Erityisen huolettavaa on se, että säästöjä haetaan myös kouluttamalla maistereita jatkossa vähemmän, mikä johtaa suomalaisten osaamistason laskuun. Koulutuksesta leikkaaminen on vastoin kaikkia lupauksia ja se syö kasvun eväät, joilla isänmaamme saadaan nostettua suosta.

Voisi jopa sanoa, että hallitus on tässä asiassa kääntänyt takkinsa. Siksipä opiskelijat yhdessä yliopistoväen kanssa järjestävät keskiviikkona 9. syyskuuta budjettiriihen ensimmäisenä päivänä valtakunnallisesti #takinkääntöpäivän ja siihen liittyvän tempauksen, jolloin takki voidaan kääntää takaisin oikein päin. Tempaukseen kannattaa osallistua ja kannustaa hallitusta harkitsemaan koulutusleikkauksia vielä uudestaan. Jos yliopistoväki ei pidä koulutuksen puolia niin kuka sitten?

Tunnustusta ja kiitosta hallitukselle on annettava kärkihankkeista ja niihin suunnatuista resursseista. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin on tarkoitus kohdistaa 300 miljoonan euron potti, näin julkisti valtioneuvosto maanantaina. Korkeakoulukentän säästöihin se ei valitettavasti tuo helpotusta, mutta on silti mahtavaa ja tärkeää, että suurten leikkausten keskelläkin ollaan valmiita varaamaan merkittävä summa rahaa uusiin hankkeisiin, kuten koulutuksen digitalisaatioon, uusiin oppimisympäristöihin ja korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistämiseen. Koulutuksen ympärillä käydyllä aktiivisella keskustelulla on ollut nähdäkseni tässä vaikutusta. Samalla kun puretaan vanhaa, rakennetaan myös uutta.

Yliopistojen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset koskettavat Turun yliopistoa merkittävällä tavalla. Arvioitu sopeutustarve on reilusti yli 10 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Yliopiston hallitus on tässä valinnut viisaan linjan, irtisanomisten tielle ei olla lähdössä. Sopeutustarve tarkoittaa kuitenkin, että meidän tulee saada niukemmilla resursseilla enemmän aikaan. Mahdotonta se ei ole, sillä sama on tehty monesti ennenkin ihmiskunnan historiassa. Meidänhän tämä tulisi tietää. Me yliopistolaiset olemme uusien ratkaisujen kehittäjiä. Uusia ratkaisuja on keksittävä nytkin ja luotava uusia tapoja tehdä akateemista työtä yliopiston sisällä, jotta tutkimuksen ja opetuksen laadusta ei jouduta tinkimään. Nyt on loistava hetki panostaa joustavaan opiskeluun, kuten sähköisiin oppimisympäristöihin, sähköiseen tenttimiseen ja verkkokursseihin. Liikkeelle lähdetään luomalla yhteistä henkeä ja yrittämisen ilmapiiriä. Nykyistä parempi hallinnon ja päätöksenteon läpinäkyvyyskään ei olisi pahitteeksi.

Viisas profiloituminen on myös osa ratkaisua. Me olemme pieni kansakunta emmekä voi olla kaikessa mestareita. Me kuitenkin voimme ja meidän tulee olla maailman parhaita valitsemillamme tieteen ja taiteen alueilla. Siitä profiloinnissa tulee olla kysymys: me valitsemme missä haluamme olla parhaita. Profilointi lähtee liikkeelle siitä, että yksittäiset tutkijat, laitokset, tiedekunnat ja yliopistot kysyvät itseltään sen, missä he haluavat olla todella hyviä.

Me olemme akateeminen yhteisö. Meillä on vapaus määrittää oma identiteettimme ja oma tarkoituksemme. Sen sijaan että tekisimme sitä, mitä olemme aina tehneet, meidän tulee tehdä mitä todella haluamme tehdä ja mitä todella näemme tärkeänä. Tiede edistyy suurin askelin vain silloin, kun meillä on yliopistot täynnä ihmisiä, jotka ovat vilpittömästi kiinnostuneita siitä mitä tekevät ja uskovat siihen intohimoisesti. Silloin opiskelijat ja tutkijat ajattelevat hieman luovemmin, ponnistelevat hieman kovemmin ja uskaltavat ottaa enemmän riskejä ja yrittää välillä mahdottomiakin. Sellaisessa ilmapiirissä on hyvä tehdä tiedettä.

Tämän vuosituhannen informaatioyhteiskunnassa yliopistot toimivat uudisraivaajina, uutta luovana voimana. Me puskemme tiedon ja ymmärryksen rajaa eteenpäin tutkimattomaan, tiettömään korpeen. Vain me asetamme rajat omalle kehittymisellemme ja inhimillisen tiedon kasvulle.

Tässä Turun yliopisto ei ole yksin. Me teemme sitä yhdessä muiden suomalaisten ja maailman yliopistojen kanssa. Me teemme kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyötä ja samalla kilvoittelemme toistemme kanssa tavoitellen samaa päämäärää: tietoa ja totuutta ympäröivästä maailmasta. Läpi historian yliopistot ovat toimineet avoimuuden ja kansainvälisyyden soihdunkantajina. Olkaamme tässä esimerkkinä muulle yhteiskunnalle jatkossakin. Maailma on meille avoin, olkaamme mekin avoimia maailmalle.

Haluan toivottaa ylioppilaskunnan puolesta hyvää lukuvuoden alkua kaikille. Kiitoksia!

 

Puheenjohtaja
Mikko Mononen