Olet täällä

Kaupunkien välisestä ystävyydestä

Jaa +

| 21.10.2013

Keskiviikkona alkaa Voi Venäjä! Viikko Venäjän ihmisoikeuksien puolesta -tempaus, jota ylioppilaskunta on mukana järjestämässä. Viikko pyrkii nostamaan keskusteluun Venäjän ihmisoikeustilanteen ongelmakohtia ja Turun kaupungin mahdollisuuden vaikuttaa ystävyyskaupunkiinsa Pietariin. Miksi ihmeessä ylioppilaskunta nostaa tällaisen kysymyksen pöydälle? Entä miten yksi kaupunki voi tehdä muutosta?


Nykyinen ystävyyskaupunkikonsepti muotoutui toisen maailmansodan jälkitunnelmissa kansojen välisen kanssakäymisen vahvistamiseksi. Ystävyyskaupunkisuhteita on ylläpidetty yli kylmän sodan rautaesiripun ja kieli- ja kulttuuripiirien. Turku solmi ystävyyssopimuksen Pietarin, eli silloisen Leningradin, kanssa 60 vuotta sitten. Kaksi entistä pääkaupunkia ovat molemmat tunnettuja siitä, että ne ovat toimineet maidensa ikkunoina kohti Eurooppaa. Pietarissa tuuli ei kuitenkaan puhalla tällä hetkellä lännestä.


Viime vuonna Pietari hyväksyi lain, joka kieltää ”homopropagandan”, eli ei-traditionaalisten parisuhdemallien levittämisen alaikäisille ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen julkisen itseilmaisun. Sittemmin kiistelty laki on levinnyt maanlaajuiseksi. Tämän vuoden keväänä Putinin hallinto on rajoittanut kansalaisjärjestöjen toimintaa uudella järjestölailla, joka velvoittaa poliittista toimintaa harjoittavat, ulkomailta rahoitusta saavat järjestöt rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi, mikä rampauttaa järjestöjen toimintaa. Kunnianloukkauksen kriminalisointi estää viranomaisten kritisoimisen ja jumalanpilkkaa käsittelevä laki rajoittaa ilmaisunvapautta.


Sivistysvaltioon elimellisesti kuuluva, Venäjällä vasta orastava kansalaisyhteiskunta uhkaa tätä menoa kuivua kasaan.


Ystävyyskaupunkisuhteeseen ei kuulu kiistanalaisten poliittisten kysymysten pöydälle nostaminen. Ihmisoikeusongelmien tapauksessa kysymys ei ole politiikasta, sillä ihmisoikeudet ovat jo määritelmällisesti universaaleja.


Homopropagandalain voimaantulon myötä useissa Pietarin ystävyyskaupungeissa on herännyt keskustelua suhteen jatkosta ja esimerkiksi Venetsia on asettanut ystävyyskaupunkisuhteensa Pietarin kanssa jäähylle. Suhteen katkaiseminen ei ole ainoa, tai välttämättä paras, tapa edistää myönteistä ihmisoikeuksien kehitystä Venäjällä. Esimerkiksi Manchester on lähettämässä protestikirjeen Pietarille. Yhteensä 25 turkulaisen kansalaisjärjestöjen, mukaanlukien TYYn, allekirjoittama vetoomus Pietarin ihmisoikeustilanteen parantamiseksi luovutetaan Turun kaupungille tänä keskiviikkona.


Venäjä ei ole ainut valtio, joka rajoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toimintaa. Venäläisen kansalaisyhteiskunnan ongelmat eivät myöskään ole yksinkertaiset, tai yksittäisillä lakimuutoksilla korjattavissa. Kumpikaan näistä tosiasioista ei tee tyhjäksi sitä, etteikö yksittäisiin epäkohtiin puuttuminen veisi oikeaan suuntaan, ja etteikö ihmiskunnan ongelmien korjaaminen voi lähteä liikkeelle lähialueesta.


Turun ja Pietarin ystävyyskaupunkisuhteen 60 juhlavuosi tarjoaa täydellisen ajankohdan käsitellä ongelmia avoimesti ja lähettää Pietarille selkeä signaali siitä, että ihmisoikeusloukkauksille ei ole hyväksyttäviä tekosyitä. On hyvä että Turun kaupunki on ymmärtänyt tämän, ja on mukana yhteistyössä Voi Venäjän! järjestelyissä. Yhtä tärkeää on myös viikon mahdollistanut vapaaehtoistoiminta; mukaan viikkoon ovat lähteneet turkulaisten kansalaisjärjestöjen lisäksi myös useat ylioppilaskunnan alayhdistykset. Myös yksittäinen kuntalainen voi osallistua viikon tapahtumien  lisäksi myös allekirjoittamalla tukiviestin Venäjän vainotulle vähemmistölle. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.


Niin ihmisten kuin kaupunkienkin, todelliseen ystävyyteen kuuluu myös valmius käsitellä vaikeita asioita. Vaikka keinot ovat monet, ei hiljaisuus ole yksi niistä.

Heikki Isotalo

Hallituksen puheenjohtaja