Olet täällä

Kansalaisaloite: outoa demokratiaa vai kansanvaltaa?

Jaa +

| 08.04.2013

Eroon autoveroista, ruotsi vapaaehtoiseksi, perustuloa ja tasa-arvoista avioliittolakia: Noin vuoden verran on meillä Suomessa ollut käytössä uusi kansalaisvaikuttamisen tapa, kansalaisaloite. Tämän uudenlaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen muodon on tarkoitus ”edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä siten vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen.” Tällainen aloite voi käytännössä olla selkeä lakimuutosehdotus jossa mainitaan muutettava kohta lainsäädännössä perusteluineen. Toinen vaihtoehto on aloite, jossa eduskunnan halutaan keskustelevan aiheesta lakimuutoksen näkökulmasta. Aloitteeseen kerätään allekirjoituksia joko paperilla tai verkkopankkitunnuksilla vahvennettuna netissä, ja mikäli aloitteen taakse saadaan kuuden kuukauden kuluessa 50 000 kansalaista, on eduskunnan otettava aloite käsittelyyn.

Mielenkiintoista ja snadisti outoa tässä uudessa kansalaisvaikuttamisen muodossa on, että yksikään aloite ei vielä ole päätynyt eduskunnan käsittelyyn, eikä sitä myöten kellään ole varmaa käsitystä, mitä aloitteilla on mahdollista saada aikaiseksi.  Hautautuvatko aloitteet valiokuntiin, vai tuodaanko ne suuren salin äänestettäväksi? Myös TYYn hallitus oli keväällä niinsanotusti jännän äärellä, kun mietittiin miten aloitteisiin suhtaudutaan: Kansalaisaloite vaikuttaa inspiroivalle tavalle osallistaa yo-kuntalaisia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja edistää linjapapereissa kirjattuja tavoitteita ja kantoja, mutta lantin kääntöpuolella vaanii pelko lukuisista rinnakkaisista kampanjoista ja toisaalta epätietoisuus aloitteiden kohtalosta – on olemassa riski, että demokratiaa vahvistamaan tarkoitettu aloite muuttuukin pettymyksen tuottavaksi ja demokratiasta etäännyttäväksi flopiksi, tai ääripäiden väliseksi oudoksi välimuodoksi.

Kansalaisjärjestöjä kansalaisaloitteet koskevat erityisesti sitä kautta, että nimestään huolimatta aloitteet tarvitsevat taakseen aloitteellisen kansalaisen lisäksi organisaation: 50 0000 nimen kerääminen kuudessa kuukaudessa edellyttää aktiivista kampanjointia ja nimien keräämistä järjestelmällisesti. Kun pyyntöjä osallistua erilaisiin kampanjoihin tulee eri suunnilta haasteeksi nousevat myös itse aloitteet: mukaan mahtuu niin juristien oikolukemia hyvin perusteltuja lakimuutosesityksiä, sinänsä hyviä keskustelunavauksia ilman varsinaisia esityksiä ja puhtaasti huumoritarkoituksessa tehtyjä aloitteita, kuten aloite verolotosta, missä lottoarvonnan yhteydessä arvottaisiin aina yhdelle kansalaiselle elinikäinen verovapaus. TYYn tapauksessa nimien keruun haasteeseen pystytään vastaamaan käytännössä linkillä nettisivulla ja aloitelaatikolla kanslian tiskillä. Tällä hetkellä TYY on mukana toimenpidealoitetta perustulosta ja tasa-arvoista avioliittolakia ajavissa kampanjoissa, jotka molemmat pohjaavat edustajistossa käytyihin keskusteluihin ja poliittisessa linjapaperissa tehtyihin linjauksiin. Toivoa sopii, että vaaditun allekirjoittajamäärän keränneet aloitteet todella etenevät valiokuntamietintöjen kautta äänestykseen, ja muuttuvat konkreettiseksi keinoksi ajaa muutoksia lainsäädäntöön.  Aika näyttää millaisiin kampanjoihin TYY jatkossa osallistuu, ja ehkä nähdään sekin päivä kun TYY itse toimii jonkun kampanjan veturina. Ja mitä huumorikampanjoihin tulee, niin kansanvalta kestää varmasti sekä huumorin, että oudotkin demokratiakokeilut.

Juho Wilska

TYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava