Olet täällä

Peruskorkeakoulupolitiikka

Jaa +

| 18.04.2011

Muutos tuli vuonna 2011. Samannimistä puoluetta siihen ei tarvittu, mutta toinen populistipuolue pesi kaikki muut eduskunnassa istuvat puolueet, vaikka kaksi tai kolme niistäkin arvioi saaneensa torjunta- tai jonkin muun voiton.

Ylioppilaskunnan näkökulmasta kiinnostavinta vaalituloksessa on, miten perussuomalaisten hatarahko korkeakoulupolitiikka vaikuttaa tulevalla vaalikaudella, erityisesti jos puolue on hallituksessa. Vaaliohjelmassaan PerusS sanoo "ei" virkamiesruotsille sekä kansainvälistymiselle kumpaankin suuntaan, horjuttaa koulutuksen maksuttomuutta ja rajaa suurimman osan tutkinto-oikeuksista kandiin saakka.

Yliopistot eivät liene kovin korkealla perussuomalaisessa politiikassa, mikä voi tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta muut puolueet voivat määrittää pitkälle hallituksen korkeakoulupolitiikan, kun lehmänkaupoissa perussuomalaiset taipuvat muiden, itselleen tärkeämpien asioiden läpi saamiseksi. Voi käydä niinkin, että PS aktivoituu tällä saralla asettaen liberaalin yliopistoväen vasaran alle etsimällä vastakkainasettelua työläisten ja "pienen ihmisen" kanssa.

Katsotaan, miten hallitusneuvotteluissa käy. Kuitenkin toivon sivistykseen uskovien puolueiden saavan määrittää koulutuksen suunnan.

 

Rauli Elenius

hallituksen puheenjohtaja

 

P.S. Historianopiskelijana suhtauden huvittuneella kauhulla tähän vaaliohjelman kohtaan: "Historiantunneilla on korostettava suomalaista ihmettä, kuinka köyhästä ja syrjäisestä maasta nousi koko maailman tunnustama edistyksen ja vaurauden kansakunta – vieläpä ilman suuria luonnonrikkauksia. On myös tuotava esiin, kuinka tärkeää itsenäisyys on ollut suomalaiselle menestystarinalle, ja kuinka se onnistuttiin säilyttämään sodissa, joista selviytyminen oli sekin jo yksistään ihmeellistä."