Olet täällä

Kympin kannanotto

Jaa +

| 16.06.2010

Taas eletään aikaa, jolloin ylioppilaskunnan jäsenmaksu kolahtaa postilaatikosta. 91 euroa on iso raha opiskelijalle, miksi vielä vapaaehtoisesti pulittaisit reilut kymmenen euroa kehitysyhteistyön hyväksi?

TYYn hallitus valitsi keväällä kehitysyhteistyövaliokunnan esityksestä uudet tuettavat kehitysyhteistyökohteet seuraavaksi kahdeksi lukuvuodeksi. Valituksi tulivat TYYn oma Meksiko-hanke, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hanke Intiassa sekä Suomen Pakolaisavun aikuiskoulutushanke Ugandassa. Kaikki kolme ovat ulkoasiainministeriön rahoittamia ja luotettavia hankkeita, joiden omarahoitusosuutta keräyksellä kartutetaan.  

Kehitysyhteistyömaksut maksamalla tuet ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden tekemää kehitysyhteistyötä ja samalla kannat globaalia vastuuta yhteisestä maapallostamme.

Mihin käytät kympin, jos jätät kehy-maksut maksamatta? Ainakin omasta kukkarostani rahoilla on taipumus haihtua mitä turhimpiin asioihin. Itse olen joka vuosi päätynyt maksamaan kehy-maksut. Ei talouteni siihen kymppiin ole koskaan kaatunut, turhuuksien osteluun kylläkin.

Raha ei muuten myöskään ole ainoa tapa tukea TYYn tekemää kehitysyhteistyötä. Olet tervetullut kehitysyhteistyövaliokunnan toimintaan. Kehy-valiokunnan upouudistuneilla nettisivuilla http://org.utu.fi/tyykehy/ voit käydä tutustumassa TYYn tekemään kehitysyhteistyöhön sekä valiokunnan toimintaan.

Aurinkoa! Muistetaan kesätöiden ja -opintojen ohella latailla akut, niin riittää virtaa taas vuodeksi.

Hannele Karilainen
TYYn hallituksen kehitysyhteistyövastaava

____________________________________________________________________________

Tässä pienet esittelyt tukihankkeista, niin et osta sikaa säkissä. Lisätietoa janoavat suunnatkaa kehy-valiokunnan nettisivuille.


Ajagi – Tyyn oma hanke Meksikossa


Jo vuodesta 1997 TYY on ollut mukana tukemassa Meksikossa asuvan Wixarika-alkuperäiskansan ihmisoikeuksia ja kulttuuria. Wixarikat kuuluvat niihin harvoihin alkuperäiskansoihin, joiden kulttuurissa vuosisatoja vanhat uskomukset ja perinteet ovat säilyneet elävinä.


2010 aloitetun metsähankkeen tavoitteena on kehittää Santa Catarinan wixarika-yhteisön kykyä hallinnoida metsäalueitaan talouden, yhteisön ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla sekä aloittaa näitä tavoitteita tukeva luonnonvaroihin erikoistuva opetusohjelma yhteisön alueelle perustettavassa toisen asteen koulussa. Hanke edistää ainutlaatuisen alkuperäiskansan kulttuurin säilymistä! Samalla se luo kestävää kehitystä ja lisää koulutusmahdollisuuksia wixarika-kansan keskuudessa heidän omilla ehdoillaan.


Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) ja Bal Rashmi Societyn kehitysyhteistyöhanke Intian Rajasthanissa, Bijoliyassa


Rajasthania viime vuosina koetellut kuivuus koskettaa erityisesti naisten päivittäistä elämää. Kuivuuden vuoksi naisten vedenhakumatkat ovat pidentyneet ja päivittäisestä hygieniasta huolehtiminen on vaikeutunut. Naisten lukutaidottomuus on Bijoliyassa yleistä, sillä monet tytöt lopettavat koulun varhaisessa vaiheessa joko naimisiin mennäkseen tai muista syistä. Osa tytöistä ei aloita koulua lainkaan, vaikka nykyään Intiassa kaikilla lapsilla on yleinen oppivelvollisuus, ja laki takaa ilmaisen peruskoulutuksen.


JYY ja Bal Rashmi Society ovat aloittaneet maaliskuussa 2010 kehitysyhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on naisten ja lasten voimaannuttaminen erilaisten toimintojen keinoin sekä Bijoliyan kyläyhteisöjen kehittyminen kokonaisuudessaan. Hankkeen tarkoituksena on kasvattaa kyläyhteisöissä ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan toimivaan infrastruktuuriin ja koulutukseen sekä kannustaa etenkin tyttöjä käymään koulua.


Suomen Pakolaisavun aikuiskoulutusprojekti Ugandassa, Afrikassa
 

Monien väkivaltaisten konfliktien runtelemissa Afrikan keskiosissa useat ihmiset joutuvat vuosittain jättämään kotinsa ja lähtemään pakolaisiksi, usein naapurimaahan. Suomen Pakolaisavun aikuiskoulutushanke Ugandassa, Kyenjojon kunnassa Kyaka II:n pakolaisasutusalueella antaa aikuispakolaisille mahdollisuuden hankkia ja parantaa luku-, lasku- ja kirjoitustaitoa sekä oppia englantia ennen paluuta omaan kotimaahan. Lukutaitokoulutuksessa käsitellään lisäksi mm. hygienia- ja terveysasioita. Kurssitarjonta laajenee vuonna 2010 kattamaan myös ranskankielen ja pienyritystoiminnan opetusta. Suurin osa koulutuksen saavista on kongolaisia. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 1300 pakolaista.


Projektin tavoitteena on vähentää köyhyyttä, parantaa pakolaisten mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä sekä valmistaa heitä palaamaan kotiin. Opetus vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon ja lisää itseluottamusta. Lisäksi aikuisten koulutus vaikuttaa usein heidän haluunsa kouluttaa lapsensa. Pakolaisavun kumppanina projektissa ovat muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.