Olet täällä

Hivutustaktiikkaa

Jaa +

Lauri Lahoniitty | 22.02.2010

”Maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, ystäväiseni: niitä, joilla on ase ja niitä, jotka kaivavat”, toteaa Clint Eastwood Sergio Leonen kiistatta parhaassa westernissä. Samaa duaalimallia voidaan kätevästi soveltaa lähes kaikkiin ikävän monimutkaisiin ja vaikeaselkoisiin asioihin. Ne tarvitsee vain suodattaa perusosiinsa ja sen jälkeen jakaa ihmiset leireihinsä.


Samaa mallia sopii soveltaa myös koulutuksen maksullisuudesta käytävään keskusteluun. Joko olet puolellamme tai sitten olet meitä vastaan. Mutta hetkinen, mitä jos olisikin olemassa jokin kultainen keskitie? Hamletkin löysi itselleen kolmannen vaihtoehdon, oman kompromissinsa. Kuka meistä nyt haluaisi olla huonompi kuin kuvitteellinen sukkahousuinen tanskalaisprinssi?


Olettakaamme hetkeksi, että Heljä Misukan työryhmän laatiman strategian sisältö olisi kaikin puolin ja kattavasti perusteltu, vieläpä ihan oikeilla faktoilla. Koulutuksesta voitaisiin näin ihan oikeasti tehdä Nokian kaltainen huippuvientituote. Suomen kansantalous nousisi kohisten. Voimme tehdä samasta asiasta myös täysin toisenlaisen oletuksen. Sen, että strategian käyttöönotolla murentaisimme pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteita. Portit avattaisiin kaiken yksityistämiselle ja vapaa markkinatalous riehuisi vallattomana kuin elefantti kristallikaupassa polkien köyhät kristallinostajat jalkoihinsa.


Näiden kahden väliin jää kuitenkin vielä kompromissinhajuista tilaa, jota ollaan pikavauhtia täyttämässä. Kultaisen keskitien löytämiseksi väläytellään jo sellaisia asioita kuin opintosetelit ja n:nen tutkinnon muuttaminen maksulliseksi. Jokaisella olisi siis vielä oikeus opiskella ne lakisääteiset opintosetelinsä pois, perustaa perhe, tehdä iltaisin töitä ja kuluttaa kuin keskiverto ruotsalainen - kaikki tämä vain veroja maksamalla.


Miksi tällä kertaa kompromissi sitten olisi huono ratkaisu?


Poliittisessa diskurssissa on se ikävä puoli, että avoin keskustelu vie sitä käyviltä usein äänestäjiä, kaikkia kun ei voi miellyttää pelkällä rehellisyydellä. Siksi poliitikkojen onkin kätevämpää käyttää hivutustaktiikkaa. Jos esimerkiksi puolueella A on tavoitteenaan asia 5, on sen yksinkertaisesti järkevämpää aloittaa asian 1 ajamisesta ja jatkaa siitä vähitellen numerojärjestyksessä asian 5 suuntaan. Ensin siis aloitetaan lukukausimaksujen kokeiluilla EU ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, tämän jälkeen käyttöön otetaan opintosetelit kaikille opiskelijoille ja kohta olemme tilanteessa, jossa opintosetelit muuttuvat suoranaisiksi lukukausimaksuiksi.


Siksi on perusteltua ja aiheellista vaatia puolueilta selkeitä kantoja koulutuksen maksullisuudesta, mitä sekä SYL että TYY ovatkin tekemässä. Me siis haluamme tietää, mitä mieltä puolueet ovat asiasta 5, emme keskitieksi naamioidusta oikopolusta.


On meidän tehtävämme tehdä töitä sen eteen, että kun puolueet ovat lopulta kantansa ilmaisseet ja kultainen tie loppuu, me opiskelijat emme ole niitä, jotka seisovat suu auki lapio kädessä.
 

Lauri Lahoniitty

TYYn hallituksen jäsen

Alayhdistykset, tiedotus, kaupunkisuhteet


Lauri Lahoniitty