Olet täällä

Tehokkuudesta ja innovaatioista ei pitäisi puhua samassa lauseessa

Jaa +

| 17.12.2009

Suomen valtionhallinnossa on viime vuosina innostuttu kahdesta asiasta. Edellisen kerran innostuttiin tehokkuudesta. Tehokkuus on jonkin jo ennestään tunnetun työn tekemistä vähemmällä, esimerkiksi vähemmässä ajassa tai vähemmän energiaa kuluttaen.

Esimerkkejä tehokkuuden edistämisestä valtiossa ovat valtion tuottavuusohjelmana tunnettu työntekijöiden vähentämissuunnitelma, jolla pienennetään valtion kokoa eli siirretään työntekijöitä yksityiselle ja kuntasektorille, sekä aluehallinnon uudistustyö, jossa aluehallinnon elimiä yhdistetään aluehallintovirasto AVIiksi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto ELYiksi, kunnes kukaan ei tiedä, mikä elin vastaa mistäkin ja ne saadaan kaatumaan omaan mahdottomuuteensa.

Tällä kertaa ollaan innostuttu innovaatioista. Luovan työn tekijöiden pitäisi olla tyytyväisiä siitä, että nyt on päätetty satsata uusien asioiden luomiseen. Innovaatiot ovat sellaisen työn tuloksia, jossa on lähdetty toteuttamaan jotakin uutta, mitä maailmassa ei ennen ole ollut, mutta joka on tarpeellista ja jolla on markkinoilla menestymisen mahdollisuus.

Esimerkkejä innovaatiotoiminnasta ovat erilaiset toimenpiteet, joissa olemassaolevien orgaanien nimeen on lisätty sana innovaatio, kuten ”Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES”, tai sellaisten virkojen perustaminen, joiden hoitajien tehtävä ei ole tehdä innovaatioita, kuten ”innovaatioasiamies”.

Luovuus elää vapaudessa. Yliopistoille näistä valtion tehokkuus- ja innovaatiosatsauksista lienee pitkällä tähtäimellä vain haittaa. Innovaatiotoiminta ei voi olla sitä, että luovien alojen työpaikoille lanseerataan vaikkapa kolmen kuukauden säänneltyä ”tutkimusvapaata”, jonka aikana kaikkien ideoiden tulisi syntyä. Sen jälkeen niitä ei saa enää keksiä, vaan siirrytään hakemaan rahoitusta ja hallinnoimaan projektia. Entäs jos se idea ei synny kolmessa kuukaudessa, vaikka ideointityötä tekisikin huippuyksilö? Tai jos säännellyn tutkimusajan ulkopuolella syntyy vielä parempi idea?

Sisältötyötä tekevän henkilöstön määrää vähennetään ja ideointia tukemaan – ei siis tekemään –  palkataan lisää ihmisiä. Kokonaisbudjetit pysyvät raameissaan, kun palkataan uutta väkeä valvomaan, ohjaamaan ja koordinoimaan suhteessa pienenevää määrää luovan työn tekijöitä. Hallinto kasvaa vastatakseen kasvavan hallinnon tarpeisiin, vai miten se meni?

Jos haluatte luovan työn tuloksia, palkatkaa ihmisiä tutkijoiksi ja professoreiksi. Usein vaan työnantajaan iskee nuukuus eli tehostamisentarve. Silloin haetaan ulkopuolista projektirahaa ja palkataan projektikoordinaattori kolmeksi kuukaudeksi. Lisää innovaatioita ei saada sillä, että kirjoitetaan suosituksia ja kontrolloidaan omia menemisiä Travelilla. Innovaatiot syntyvät silloin, kun viisailla työntekijöillä on vapaus julkaista tietoisuuttamme syventäviä monografioita ja artikkeleja sekä kehittävää laitteita ja menetelmiä, joilla voidaan auttaa ihmiskuntaa.

Joulunodotusterveisin,
Juha Isotalo
Valtiosektorin luottamustoimihenkilö vielä 15 päivää