Olet täällä

Yhdenvertaisuusoppaasta vinkkejä järjestöjen toiminnan kehittämiseen

Jaa +

Uutinen | 26.3.2018

TYYn haluaa edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista yliopistoyhteisöä ja yhteiskuntaa. Merkittävän osan turkulaisesta opiskelijatoiminnasta järjestävät TYYn piirissä toimivat yli 140 järjestöä. Järjestöjen tueksi on julkaistu opas, joka sisältää runsaasti vinkkejä yhdenvertaisempaan toimintaan.

Yhdenvertaisen toiminnan tavoitteena on, että kaikilla yhteisön jäsenillä on hyvä olla

TYY haluaa kannustaa järjestöjä miettimään omaa toimintaansa ja ottamaan rohkeasti askeleita kohti yhdenvertaisempaa toimintaa. Keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseen on lukuisia, toiset pienempiä ja toiset isompia.

— Yhdenvertaisen järjestökulttuurin luominen vaatii aikaa ja työtä, sanoo TYYn yhdenvertaisuusvastaava Olli-Pekka Paasivirta.

Kun mietitään yhdenvertaisuuden kehittämistä, yleisenä ohjenuorana voidaan pitää ajatusta, ettei koskaan voi tietää, onko joukossa joku, jota tietynlainen puhe tai käytös loukkaa.

— Tästä johtuen järjestöjen ja yksittäisen toimijoiden tulee aina miettiä, miten esimerkiksi tapahtuman teema, lauluvalinta, kerrottu vitsi tai ohjelmanumero voi vaikuttaa toisiin, Paasivirta sanoo.

Epäasialliseen käyttäytymiseen on aina puututtava

TYYssä on nollatoleranssi epäasiallisell e käyttäytymiselle, häirinnälle, kiusaamiselle ja syrjinnälle. Mikäli epäasiallista käyttäytymistä ilmenee, tilanteeseen on puututtava.

—Tapaukset tulee aina käsitellä välittömästi, jotta ei synny käsitystä siitä, että toiminta olisi sosiaalisesti hyväksyttävää. Järjestössä on hyvä olla selkeät toimintaohjeet kiusaamis-, häirintä- ja syrjintätapausten käsittelyyn, Paasivirta ohjeistaa.

Hyvä keino edistää yhdenvertaisuutta on yhdenvertaisuusvastaavan nimeäminen järjestöön. Yhdenvertaisuusvastaavan tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta järjestössä. Jäsenistö voi myös olla yhteydessä häneen, mikäli kohtaavat epäasiallista käytöstä järjestön toiminnassa.

TYYssä toimii myös kaksi häirintäyhdyshenkilöä, johon häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneet voivat olla yhteydessä. Häirintäyhdyshenkilöt eivät tarjoa ammattiapua, mutta heidän tehtävänään on toimia keskusteluapuna epäasiallista käyttäytymistä kokeneelle henkilölle. Pyydettäessä häirintäyhdyshenkilö voi olla läsnä silloin, kun konfliktitilanteita selvitetään, mikäli tämä käy kaikille osapuolille. Häirintäyhdyshenkilö voi tarvittaessa myös ohjata henkilön oikeanlaisen avun piiriin.

— TYYn häirintäyhdyshenkilöt tarjoavat tukea yhdenvertaisuusvastaaville ja yhdenvertaisuusvastaavat voivat ohjata yhteyttä ottaneen henkilön eteenpäin häirintäyhdyshenkilölle, kertoo TYYn häirintäyhdyshenkilönä toimiva sosiaalipoliittinen asiantuntija Petra Peltonen.

Yhdenvertaisuus lähtee järjestön sisältä

Vaikka yhdenvertaisuuden toteutuminen on koko jäsenistön asia, järjestön toimihenkilöiden tekemät päätökset vaikuttavat keskeisesti siihen, eteneekö yhdenvertaisuus järjestössä. Jakautuvatko järjestöjen vastuut ja tehtävät tasapuolisesti eri toimijoiden välillä? Kiinnostuvatko eri ryhmiä edustajat ihmiset järjestön tehtävistä?

Järjestön viestintä on keskeinen osa toimivaa ja yhdenvertaista yhteisöä. Se millä tavoin järjestö viestii, välittää myös kuvaa järjestön arvoista ja tavoista toimia.

— On tärkeää ymmärtää, että jäsenistön edustajat tulevat erilaisista taustoista ja jokaisella on omat kokemuksensa. Järjestöjen perinteitä ja vakiintuneita toimintatapoja tulee tarkastella yhdenvertaisuuden näkökulmasta, toteaa Paasivirta.

Askeleita yhdenvertaisuutta kohti voi ottaa esimerkiksi poistamalla uusille opiskelijoille suunnatuista tapahtumista loukkaavaksi koetut ohjelmanumerot, järjestämällä täysin päihteettömiä tai maksuttomia tapahtumia sekä toivottamalla jäsenten lapset mukaan tapahtumaan.

— Ideaalitilanteessa kaikki tapahtumat ovat saavutettavia koko jäsenistölle, eikä tarpeetonta jäsenistön jakautumista tapahdu. Paras toimintatapa määrittyy yleensä tilannekohtaisesti, Paasivirta tiivistää.

Ensimmäinen askel yhdenvertaisuuden toteutumiseksi on miettiä, voivatko omat sanat ja teot loukata tai syrjiä. Vaikka toimintaa ei olisi tarkoitettu loukkaavaksi, se voi silti olla sitä.

— Sensitiivisyys toisten ihmisten tarpeille on toimintatapa, joka ei toteudu kirjauksilla tai säännöillä, vaan päivittäisissä teoissa. Yhdenvertaisuus ei ole koskaan “valmis”. Toteutamme sitä jokapäiväisessä toiminnassamme, Paasivirta päättää.

Tutustu TYYn yhdenvertaisuusoppaaseen täältä.