Olet täällä

Tyyni mieli -mielenterveyskysely kertoo mielenterveysongelmista kärsivien opiskelijoiden huolesta ja pitkistä jonotusajoista

Jaa +

Uutinen | 21.11.2018

Tällä viikolla vietetään mielenterveysviikkoa. Mielenterveys ja mielenterveyden ongelmat ovat olleet viime vuosina yksi isoista opiskelijoita puhututtavista teemoista. Viimeksi vuonna 2016 toteutetun korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (KOTT) mukaan diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on noin kolminkertaistunut opiskelijoilla vuodesta 2000 alkaen.

TYY keräsi osana Tyyni mieli -mielenterveyskampanjaa opiskelijoiden kokemuksia mielenterveysongelmista ja -palveluista verkkolomakkeella ja reilun viikon toiminnassa ollut lomake keräsi 14 vastausta. Opiskelijoilta pyydettiin omia tai näkemiään kokemuksia mielenterveyteen tai mielenterveyspalveluihin liittyen ja ajatuksia miten mielenterveyspalveluita tulisi kehittää.

Lähes kaikki vastaajat kertoivat hakeutuneensa mielenterveyspalvelujen piiriin, pääasiassa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) kautta. YTHS:n mielenterveyspolku alkaa sairaanhoitajan tapaamisella, jonka jälkeen opiskelijalle varataan aika joko psykiatriselle sairaanhoitajalle tai psykologille, jonka tapaamisissa tehdyn arvion perusteella opiskelija saa tarpeen mukaan lähetteen psykiatrille. Kyselyn perusteella YTHS:n kautta saatavat mielenterveyspalvelut koetaan toisaalta turvalliseksi ja helpoksi väyläksi hakeutua palveluiden äärelle, mutta hoitojonot ovat kokemusten mukaan järjestään pitkiä ja saavat vastaajien mukaan avun saamisen tuntumaan raskaalta prosessilta:

"Kokemukseni ovat melko kaksijakoiset. Toisaalta opiskelijaterveydenhuolto on pelastanut minut todella pahoilta tilanteelta, toisaalta resurssien riittämättömyys ja jatkuvuuden puute ovat hidastaneet asioiden diagnosointia ja johtaneet jopa kuukausien odotuksiin ja välitiloihin."

"Olen itse hyödyntänyt mielenterveyspalveluja viime kevään aikana. Itse palveluista itselläni on vain positiivista sanottavaa, mutta niihin pääsy oli todella haastavaa. Otin itse yhteyttä tammikuun lopulla ja sain sairaanhoitajalle ajan 2-3 viikon päähän yhteydenotosta, sillä asiani ei kriteereiden mukaan ollut akuutti. Sairaanhoitajan käynnin jälkeen sain sovittua psykologille ajan, jonka sain kuukauden päähän. Eli yhteydenotostani kului melkein kaksi kuukautta ennen kuin sain tarvitsemaani keskusteluapua."


Keskimäärin sairaanhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiseen pääsee suhteellisen nopeasti, muutaman viikon sisällä, mutta psykologin tai tai psykiatrin vastaanotolle jonotusaika voi olla jopa useita kuukausia:

"Minulla on todettu kahdesti keskivaikea masennus. Olen elänyt vuoristorataa mielialojeni kanssa oikeastaan koko elämäni ja hakenut apua eri paikoista. Joskus avun saaminen on ollut helppoa ja joskus todella vaikeaa. Pitkät jonot ovat suurin ongelma, koska toiset päivät saattavat olla ylitsepääsemättömän vaikeita ja silloin ei todellakaan halua kuulla, että joutuu odottaa (tai lääkärille kuukausia), että saa apua."

Pitkien jonotusaikojen lisäksi useampi vastaaja koki, ettei saa YTHS:n kautta saatava apu ole kuitenkaan riittävää ja että ongelmiin ei ole suhtauduttu oikealla vakavuudella tai että kevyempää keskusteluapua ei ole saatavilla:

"Ymmärrän etten ole akuutti mielenterveyspotilas koska pystyn ylläpitämään täysin normaalia toimintakykyä "häiriöstäni" huolimatta. Koin kuitenkin ettei YTHS:llä ole tarjota minulle tarvitsemaani juttuseuraa eikä heillä olisi aikaa alkaa opettamaan minulle miten omaa mieltä luetaan."

"Minulle yritettiin myös välittömästi asettaa masennus-diagnoosia, vaikka masentuneisuus kuvaa mielenterveysongelmiani vain marginaalisesti. Tuntui siltä, kuin olisin joutunut vakuuttelemaan sitä, että mielenterveysongelmani ovat riittävän vakavia."

Mielenterveyden kehittämistä kysyessä vastaajat toivoivat järjestään lisäresursseja ja palveluun pääsyn nopeutumista:

"Toivoisin, että resursseja voitaisiin ohjata enemmän mielenterveyspalveluiden suuntaan ja hoitavaa henkilökuntaa saataisiin enemmän, jotta ajanvaraukset eivät venyisi kuukausien päähän."

"Resursseja ottaa vastaan enemmän opiskelijoita tulee ehdottomasti lisätä. Omalla kohdallani onneksi asia ei ollut täysin akuutti, joten hieman pidemmän hoitoonpääsyajan voin jotenkin vielä ymmärtää, mutta ei se kyllä mukavalta tuntunut odotella apua"

Kyselyn vastaukset tukevat kuvaa, joka TYYllä on Turun ja YTHS:n Turun mielenterveyspalveluista. YHTS:n mielenterveyspalvelujen lisäksi merkittävä osa mielenterveyden hoitokokonaisuutta on tietysti julkinen terveydenhuolto, jonka psykiatrisen puolen ongelmat Turussa heijastuvat myös opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin YTHS:ssä. Lisäksi opiskelijoiden mielenterveyspalveluiden kokonaisuuteen lukeutuu Turun yliopiston opintopsykologit ja keskusteluapua tarjoavat oppilaitospapit sekä kolmannen sektorin toimijat, joita on listattu TYYn sivuille.

Tyyni mieli -mielenterveyskampanja nostaa tällä viikolla kyselyn vastauksia ja mielenterveysaiheita keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa.

TYYn edustajiston vetoomus mielenterveyspalveluiden rahoituksen puolesta

Kaikilla on mielenterveys -blogi TYYn sivuilla