Olet täällä

Opiskelijavaihdon todellisista kustannuksista ja hyödyistä tulisi puhua enemmän

Jaa +

Uutinen | 12.6.2018

TYY tarttui opiskelijoilta tulleeseen toiveeseen ja toteutti loppukeväästä kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää syitä, miksi opiskeluvaihtoon ei lähdetä. Kysely päätettiin rajata koskemaan opiskelijoita, jota eivät olleet koskaan lähteneet vaihtoon.

Kysely laadittiin yhdessä Turun yliopiston kansainvälisten palvelujen kanssa ja sitä mainostettiin TYYn kanavissa opiskelijoille ja järjestöille. Vastauksia saatiin yhteensä 295, joista 21 Raumalta ja 12 Porista. 90 % vastaajista ei ollut koskaan hakenut vaihtoon. Eniten vastauksia saatiin Humanistisesta tiedekunnasta (83) ja vähiten Kauppakorkeakoulusta (16). Muiden tiedekuntien vastausmäärät olivat Luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunta (54), Yhteiskuntatiede (48), Oikeustiede (38), Kasvatustiede (30) ja Lääketiede (26).  55 % vastaajista oli aloittanut opinnot 2015 tai myöhemmin.

Syitä siihen, miksi vaihtoon ei ole lähdetty voidaan karkeasti jakaa opintoihin liittyviin syihin ja henkilökohtaisiin syihin. Avointen vastausten (n=164) perusteella kaikkein yleisimmät syyt olivat läheiset Suomessa (perhe, parisuhde, lemmikki, ystävät, n=50), taloudelliset syyt (n=30), opintojen venyminen ja ”kurssilta putoaminen” (n=24), kansainvälisyyskokemusten saaminen muilla tavoin (n=21), terveyteen liittyvät syyt ja tiedon tai kannustuksen puute (n=16 molemmissa). Vastaajat olivat tiedekunnasta riippumatta tyytyväisiä yleisen tiedon ja neuvonnan tasoon, tosin yhteistyötä kansainvälisten palvelujen, TYYn ja kansainvälisten yhdyshenkilöiden välillä voisi tiivistää entisestään.

Vaihto itseisarvona ei ole enää riittävä syy lähteä ulkomaille opiskelemaan

Kyselyyn vastanneista moni mainitsi myös, että kaipaisi lisää tietoa, miten vaihto todella hyödyttäisi alakohtaisesti työllistymisvaiheessa. Pelkkä itsenäistyminen ja uusien kokemusten kerryttäminen vaihdon avulla ei kaikille riitä, sillä myös vaihtokohteen opinnoilta odotetaan korkeaa tasoa. Samoin kritiikkiä sai tiedon puute vaihdon todellisista taloudellisista kustannuksista, joista pitäisi vastanneiden mukaan puhua enemmän. Ongelman laajuutta kuvastaa muutaman vastaajan mukaan jo se, ettei opiskelijoiden rahallisesta tilanteesta kysytty tässä kyselyssä tarkemmin, kyselyn lopun avointa kenttää lukuun ottamatta. Lisäksi kaivattiin yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, miten käytännönasiat, kuten asunnon vuokraaminen ja raha-asiat vaihdon aikana hoituvat. Myös vaihtoon liitetty ”biletyskulttuuri” sai kritiikkiä. Erot kannustuksen ja tiedon puutteessa vaihtelivat tiedekunnittain, mutta kyselyn perusteella ongelmana on enemmänkin se, että vaihdosta puhutaan jo niin paljon, että opiskelijat, jotka eivät syystä tai toisesta lähde vaihtoon, kokevat syyllisyyttä ja riittämättömyyden tunnetta. Monet vastaajat kiittelivät jo olemassa olevaa tiedon määrää ja saamaansa neuvontaa.

Opintoihin liittyvistä syistä yleisin syy olla lähtemättä vaihtoon oli pelko opintojen venymisestä ja jälkeen jääminen omasta vuosikurssistaan. Syy oli yleisempi Lääketieteen ja Kasvatustieteen opiskelijoilla kuin muissa tiedekunnissa. Useat vastaajat toivoivat, että vaihdossa suoritetut opinnot voidaan sisällyttää etenkin tutkinnon pää- ja sivuaineopintoihin, jotta opinnot etenisivät vaihdon aikana yhtä lailla kuin kotiyliopistossa opiskellessa.

Perheellisten opiskelijoiden vaihtomahdollisuuksista puhutaan melko vähän. Perheelliset opiskelijat toivoisivat esimerkiksi tietoa, miten lasten kanssa voi lähteä ulkomaille ja miten päivähoito ja tuet ulkomailla toimivat. Lisäksi toivottiin enemmän tietoa vaihdon todellisista kustannuksista.

TYYn kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia CIMO:n tutkimuksen kanssa vuodelta 2013. Myös CIMO:n kyselyssä vaihdon suurimmat esteet liittyivät kotona oleviin läheisiin, taloudellisiin syihin ja haluun valmistua ripeästi. Myös CIMO:n kyselyn perusteella vaihdon vaikutus uramahdollisuuksiin oli epäselvää.

Kansainvälisen opiskelijavaihdon määrää halutaan kasvattaa, mutta TYYn mielestä on tärkeää ottaa kansainvälistymismahdollisuudet huomioon myös osana opintoja, jotta kansainvälisyys on mahdollista niillekin, joilla elämäntilanne ei vaihtoon lähtöä mahdollista.

Kysely ei paljasta, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo vaihto-opinnoissa. CIMO:n Kuuluuko kansainvälisyys kaikille -selvityksen mukaan tyypillisesti naiset lähtevät miehiä useammin vaihtoon, riippumatta siitä, mikä heidän osuutensa on opiskelijoista. Myös opiskelijoiden vaihtoaktiivisuudessa on eroja tiedekuntien välillä. Kun vertaillaan Turun yliopistossa tiedekunnassa kirjoilla olevien opiskelijoiden määrää tiedekunnan vaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrään, on vaihtoon lähteminen paljon yleisempää kauppatieteilijöillä tai oikeustieteilijöillä kuin esimerkiksi luonnontieteiden ja tekniikan, kasvatustieteiden tai lääketieteen opiskelijoilla.

TYY kiittää kaikkia vastanneita ja onnittelee lahjakorttiarvonnassa voittaneita vastaajia. Yksityiskohtaisempia tiedekuntakohtaisia vastauksia käytetään TYYn vaikuttamistyössä tulevana syksynä.

► Lisätietoja: Satu Nurmi, Kansainvälisten asioiden asiantuntija, tyy-kvsihteeri@utu.fi