Olet täällä

Lukuvuosimaksut – lisätuloa vai painolasti korkeakouluille?

Kannanotto | 19.12.2017

Korkeakoulujen kansainvälisten tutkinto-ohjelmien haku lukuvuodelle 2018–2019 on parhaillaan käynnissä. Keskustelu lukuvuosimaksujen seurauksista on siis syytä nostaa pinnalle.

Syksyllä 2017 aloittaneiden EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden on täytynyt maksaa opintonsa itse tai apurahalla (Laki yliopistolain muuttamisesta 1600/2015). Lukuvuosimaksut vaihtelevat esimerkiksi Turun yliopistossa ohjelmasta riippuen 8 000 ja 16 000 euron välillä. Vain noin 30 prosenttia maksuvelvollisista sai Turun yliopiston apurahan, joka vapautti kokonaan tai puoliksi maksuista. Jotta apurahan saisi myös toiselle vuodelle, on opiskelijan suoritettava vähintään 55 opintopistettä lukuvuoden aikana.

Lukuvuosimaksujen toivottiin helpottavan koulutusvientiä ja tuovan korkeakouluille lisätuloja. Maksujen käyttöönotto on kuitenkin ollut haasteellista: hakijamäärät putosivat puolella. Syksyksi 2017 Turun yliopistoon saapui vain kourallinen maksavia opiskelijoita: tästä johtuen vieraskielisissä ohjelmissa aloitti aiempaa vähemmän EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita. Apuraha ei myöskään ollut tae opiskelupaikan vastaanotosta. Kaikki apurahan saaneet eivät siis tulleet paikalle, vaan saattoivat hyväksyä paikan jossain muualla.

Suomen tasolla vertailtaessa Turun yliopiston apurahat eivät ole kilpailukykyisimmästä päästä. Osassa korkeakouluista apuraha jaettiin useammalle kuin 30 prosentille maksuvelvollisista ja lisäksi tarjottiin elinkustannusapurahoja, joita Turun yliopistolla ei ole. Lukuvuosimaksut ja apurahajärjestelmä ovat lisänneet hallinnon työmäärää, sillä hakukohteita on markkinoitava entistä aktiivisemmin ja opiskelijoihin on suhtauduttava aiempaa asiakaslähtöisemmin: jokainen kysely voi olla potentiaalinen "kauppa". Lukuvuosimaksut ovat siis maksuja puolustaneiden odotusten vastaisesti sekä laskeneet opiskelijoiden määrää että tuottaneet korkeakouluille lisäkuluja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen työryhmä seuraa vuosien 2017–2020 aikana lukuvuosimaksujen aiheuttamia vaikutuksia ja kerää tietoa korkeakoulujen lukuvuosimaksu- ja apurahakäytänteistä. Toivomme, että korkeakoulut muistavat arvioida kriittisesti, paljonko hallinnon henkilökunnalta kuluu työtunteja lukuvuosimaksujen aiheuttamiin toimenpiteisiin. Turun yliopiston vararehtori Riitta Pyykön nimeämä "harjoituskierros" (HS 6.10.) alkaa nyt olla ohi. Tulisikin vakavasti pohtia, onko nykyinen apurahamäärä riittävällä tasolla pitämään Turun yliopisto kansainvälisten korkeakoulujen joukossa myös jatkossa ja onko lukuvuosimaksuissa toisaalta ylipäänsä järkeä.

Miika Tiainen
Hallituksen puheenjohtaja

Emmi Saari
Hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava

Turun yliopiston ylioppilaskunta