Olet täällä

Koulutusleikkausten todellisuus yliopistolla – tilannekatsaus

Jaa +

Uutinen | 15.2.2016

"Yliopistoleikkauksien karua todellisuutta on eletty toista kuukautta. Turun yliopiston perusrahoitus romahti yli 7,5 miljoonaa euroa tänä vuonna. Helsingin yliopiston kaltaisessa tilanteessa Turku ei onneksi ole. Helppo tilanne ei kuitenkaan Turun yliopistossa ole", kirjoittaa TYYn koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander.

Alkukesästä kävi selväksi, että maan uusi hallitus ei aio pitää kiinni koulutuslupauksistaan ja leikkaa "kehittämisen" nimissä rajulla kädellä korkeakoulurahoituksesta. Turun yliopiston johto valmistautui leikkauksiin kesällä ja viime syyskuussa yliopiston hallitus päätti sopeutus- ja kehittämissuunnitelmasta (Soke). Yliopisto pääsi myös henkilöstöryhmien kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että suoria irtisanomisia ei tehdä. Varsinaiseen Soke-suunnitelmaan kuuluvat seuraavat kokonaisuudet (suluissa TYYn arvio taloudellisten vaikutusten toteutumisaikataulusta):

  • rakenteelliset muutokset sekä hallinto- ja tukipalveluiden kehittäminen (säästöjä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä)
  • kansallinen koulutuksen profilaatio ja yliopistojen välinen yhteistyö (säästöjä pitkällä aikavälillä)
  • koulutuksen ja tutkimuksen uusien tulolähteiden käyttöönotto (vähentää kustannuspaineita pitkällä aikavälillä)
  • alijäämäisen tilinpäätöksen tekeminen vuosina 2016–2017. (vähentää välittömästi säästöpaineita)

Tämän vuoden välitön sopeutustarve hoidetaan pääasiassa alijäämäisellä tuloksella. Yliopisto budjetoi tälle vuodelle noin 4,2 miljoonaa euroa alijäämää. Alijäämän lisäksi välittömiä säästöjä tehdään Soke:n ensimmäisen kohdan sisältämien henkilöstö- ja tilaratkaisujen avulla. Yliopisto on usean vuoden ajan pyrkinyt rajoittamaan tilakustannusten kasvua vähentämällä tiloja ja lisäämällä olemassa olevien tilojen käyttöastetta. Tämän takia yliopisto pystyi budjetoimaan tämän vuoden tilakustannukset lähes samalle tasolle vuoden 2014 toteutuneiden kustannusten kanssa.

On hyvä huomata, että tiloista säästäminen ei ole kuitenkaan pysäyttänyt tilojen kehittämistä. Tästä opiskelijoiden kannalta erinomaisia esimerkkejä ovat uudistuneet oppimisympäristöt, kuten Feeniks-kirjasto, Teutori, Medisiinan Keidas ja uusi kielikeskus.

Valitettavasti myös Turun yliopisto joutuu vähentämään henkilöstöä valtion leikkausten seurauksena. Yliopisto on budjetoinut tälle vuodelle opetus- ja henkilöstökuluja* yhteensä 5,2 miljoonaa euroa vähemmän verrattuna vuoden 2014 toteumaan. Käytännössä henkilöstöä vähennetään jättämällä eläköitymisen yhteydessä paikkoja täyttämättä ja päättämällä olla jatkamatta määräaikaisia työsuhteita.

Yliopiston henkilöstöstä 54 prosenttia on määräaikaisissa työsuhteissa. 9,8 prosenttia yliopiston henkilöstöstä tulee siirtymään eläkkeelle vuosina 2015 - 2020 (henkilöstökertomus 2014). Eläkkeelle jäävistä yli puolet ovat opetushenkilökuntaa. Suorista irtisanomisista luopuminen ei siis tarkoita sitä, etteikö yliopiston henkilöstöön voi tulla suuriakin muutoksia. Yliopisto on työnantajana lähestynyt asiaa rakentavasti ja etsinyt säästöjä kehittämisen kautta. Säästöjen osalta kehittämisessä korostuvat esimerkiksi toimintojen digitalisointi, työnkuvien uudistaminen ja uudet tavat tehdä asioita.

Kehittämislinja on kuitenkin vaikea polku verrattuna suoriin irtisanomisiin. Sen valitsemisesta ovat henkilöstöryhmät ja ylioppilaskunta kiitelleet yliopiston johtoa. Ylioppilaskunta näkee valitun linjan kuitenkin lisäävän tiettyjä henkilöstöpoliittisia riskejä. Yksi keskeisimpiä riskejä on määräaikaisten vähentämisen ja eläköitymisten kohdentumisen sattumanvaraisuus. Yliopisto pyrki syksyllä tämän riskin hallintaan linjatessaan uudet täyttölupakäytänteet yliopistolle (rehtorin päätös 16.11.2015). Päätös jättää kuitenkin opetus- ja tutkimushenkilöstön työhön otossa paljon valtaa tiedekunnille. Tämä on varmasti hyvä, mutta asettaa pienevän budjetin kanssa painiville tiedekunnille erittäin kovia haasteita henkilöstösuunnitteluun.

Sopeutustoimien keskellä pitää kiinnittää myös erityistä huomiota yliopiston nuoriin työntekijöihin. Yliopistolle on vahingollista, jos sopeutustoimet näkyvät nuoremmissa työntekijäpolvissa muuta henkilöstöä raskaammin vain sen takia, että monet toimivat määräaikaisissa työsuhteissa.

Yliopisto tunnistaa sopeutus- ja kehittämistoimien riskit ja on lähtenyt kunnianhimoisesti niitä torjumaan. On kuitenkin tärkeää, että opiskelijat seuraavat ja vaikuttavat sopeutustoimien etenemiseen ja varmistavat, että ote ei lipsu. Näin varmistetaan myös opiskelijoiden asema sopeutusten keskellä.

 

Varsinaisen Soke-ohjelman lisäksi yliopiston hallitus päätti syyskuussa seuraavista toimenpiteistä (hallituksen pöytäkirja):

  1. Avoimen yliopiston organisointia koskeva selvitystyö. (tehty: Avoin yliopisto siirtyy osaksi uutta koulutuksen toimialaa)
  2. Seilin tutkimusaseman toimintaa sekä tiloja koskeva selvitystyö. (käynnissä)
  3. Tutkintoihin kuuluvaa kielenopetusta koskeva selvitystyö. (käynnissä, tuloksia maaliskuussa)
  4. Toteutetaan 1.1.2016 lukien yliopiston opintohallintotehtävien keskittäminen koulutuksen toimialalle. (esimiessuhteet vaihtuneet jo; elokuussa uusi organisaatiorakenne)
  5. Hallintotehtävien keskittämistä koskeva selvitys. (käynnissä, tuloksia maaliskuussa)
  6. Selvitetään, onko joitakin toimintoja, jotka olisi perusteltua siirtää yliopiston osakkuusyhtiöiden hoidettaviksi. (tehty ainakin osittain)
  7. Käynnistetään tilaohjelma II. (käynnissä)

Ylioppilaskunnan edustajat ovat mukana kohtien 1, 3, 4 ja 5 selvitys- ja valmistelutyössä. Ylioppilaskunta on muidenkin kohtien osalta käynyt keskustelua yliopiston johdon kanssa.
 

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Joni Kajander
tyy-koposihteeri@utu.fi

 
* Verrattuna vuoden 2014 toteumaan on yliopisto budjetoinut lähes 1,3 milj. vähemmän palkkakuluja, lähes 2,8 milj. vähemmän henkilöstön sivukuluja ja 1,1 milj. vähemmän tuntiopetuspalkkioita vuodelle 2016.

 
Teksti: Joni Kajander
Kuva: John Cooper