Olet täällä

Kestävän kehityksen opinnoissa koulutetaan tulevaisuuden ongelmanratkaisijoita

Jaa +

Uutinen | 11.5.2015

Turun yliopiston kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) järjestämässä lukuvuoden loppuseminaarissa keskiviikkona 22.4. keskusteltiin kestävän kehityksen asiantuntijuuden ja urasuunnitelmien yhdistämisestä. Tilaisuudessa kuultiin alalla työskentelevien urakertomuksia ja pohdittiin sitä, miten yliopisto-opinnot voisivat paremmin valmistaa opiskelijoita työelämään.

Suurten maailmanlaajuisten haasteiden, kuten eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen ja resurssipulan, ratkaiseminen tulee jatkossakin tarjoamaan monenlaisia työtehtäviä niille, joita kiinnostaa ura kestävän kehityksen parissa. KEKO-opintokokonaisuuden koordinaattorin Maria Höyssän mukaan kestävän kehityksen haasteet ovat niin laajoja ja moniulotteisia, että niiden ratkaisuun vaaditaan yksilöiden asiantuntijuuden lisäksi myös kollektiivista asiantuntijuutta. Opintokokonaisuus koostuukin sekä vapaavalintaisista kestävän kehityksen asiantuntijuutta tukevista kursseista että yhteisestä tiimityöskentelyosuudesta, jonka päämääränä on kannustaa opiskelijaryhmiä soveltamaan tietojaan käytännön esimerkkitapauksiin.

”Usko omiin luontaisiin kykyihisi”

Molemmat tilaisuuteen kutsutut asiantuntijat ovat toimineet monipuolisesti kestävään kehitykseen liittyvissä tehtävissä sekä Suomessa että ulkomailla. Pasi Laihonen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) on toiminut uransa aikana niin tutkijana, opettajana, virkamiestehtävissä kuin tiiminvetäjänä kehitysyhteistyöprojektissa Nepalissa. UNICEFilla yritysten yhteiskuntavastuun neuvonantajana työskentelevällä Irene Leinolla taas on takanaan kymmenisen vuotta kansainvälistä uraa kehitysteemojen, erityisesi ilmastonmuutoksen ja yritysvastuun saralla. Tänä aikana hän on työskennellyt Vietnamissa, Pakistanissa, Intiassa, Tansaniassa ja Yhdysvalloissa. ”Unelmoin jo lapsena urasta Ulkoasiainministeriössä tai YK:lla”, Leino kertoo. Hän aloittikin uransa harjoittelijana Ulkoasiainministeriössä ja on sittemmin työskennellyt YK:n kehitysohjelma UNDP:llä, Maailmanpankilla ja yksityisellä sektorilla.

Kun Laihoselta ja Leinolta kysytään vinkkejä uralle kestävän kehityksen parissa, vastauksissa korostuvat monipuolisuus ja rohkea tilaisuuksiin tarttuminen. ”Ei kannata olla liian keskittynyt vain yhteen asiaan”, Laihonen neuvoo ja kannustaa opiskelijoita kehittämään kykyjään monipuolisesti.  Lisäksi Laihonen rohkaisee opiskelijoita luottamaan itselleen ominaisiin vahvuusalueisiin ja hakeutumaan luontaisten kykyjensä osoittamiin tehtäviin. ”Jos olet hyvä jossain, tulet tekemään sitä lisää”, Laihonen kiteyttää.

Leino peräänkuuluttaa uravalinnoissa mahdollisuuksiin tarttumista silloinkin, kun se vaatii rohkeutta ja riskinottokykyä. Kiinnostavista tilaisuuksista ei tule kieltäytyä vain sen vuoksi, ettei ole aivan varma kyvyistään. Toisaalta Leinon mukaan unelmia on hyvä tarkastella uudelleen uran varrella, sillä ne ovat Leinon omallakin kohdalla muuttuneet moneen kertaan.

Vaikeneminen ei aina ole kultaa

Tärkeimpinä taitoina tähänastisella urallaan Leino pitää taitoa luonnostella ja koota raportteja nopeassa aikataulussa sekä kykyä omaksua nopeasti uutta tietoa. Myös priorisointitaidot ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ovat osoittautuneet erityisen hyödyllisiksi. Leino listaa valteiksi myös hyvän paineensietokyvyn, viestintätaidot sekä esiintymistaidon. Suomalaiset eivät Leinon mukaan aina rohkene käyttämään puheenvuoroja, vaan heillä on taipumus pysyä hiljaa. ”Kannattaa mennä tilanteisiin ja käyttää puheenvuoroja silloinkin, kun tilanne tuntuu epämukavalta”, Leino rohkaisee.

Kestävän kehityksen nykyisiksi ja tulevaisuuden trendeiksi Leino listaa muun muassa eriarvoisuuden lisääntymisen, vuoden 2015-jälkeisen kehitysagendan valmistelut, vihreän kasvun sekä degrowth-ajattelun, ja ilmastonmuutoksen. ”Ilmastonmuutos tarjoaa varmasti töitä lähitulevaisuudessa, riippumatta siitä, saadaanko tänä vuonna ilmastoneuvotteluissa sitova sopimus aikaiseksi vai ei”. Leino korostaa lisäksi eri sektoreiden välisten raja-aitojen rikkomista ja kyseenalaistamista. Tulevaisuudessa ei ehkä olisikaan tehtävä selkeää valintaa esimerkiksi yksityisellä sektorilla tai järjestösektorilla työskentelyn välillä, vaan nämä olisi mahdollista yhdistää.

Yliopisto yhä erillään muusta yhteiskunnasta

Seminaarissa kuultiin myös paneelikeskustelu yliopiston tehtävästä valmistaa opiskelijoita työelämään. TYYn hallituksen kansainvälisyydestä ja koulutuspolitiikasta vastaavan Julia Litokorven mukaan opiskelijoilla tulisi olla enemmän mahdollisuuksia luoda yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan esimerkiksi harjoittelukokemusten kautta. Toisaalta Litokorpi rohkaisee opiskelijoita uskomaan itseensä ja osaamiseensa enemmän. Yliopiston vararehtorin Riitta Pyykön mukaan vuorovaikutuksen lisäämisestä yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan välillä puhutaan jo laajalti, mutta yliopisto-opintojen kehittäminen työelämää vastaavammiksi vaatisi runsaampaa palautetta työantajilta.

Keskustelussa korostui myös monitieteisyyden merkitys yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Vaikka Turun yliopisto pitää monitieteisyyttä keskeisenä valttinaan, yhteistyötä eri oppiaineiden, laitosten ja tiedekuntien välillä tulisi jatkossa kehittää nykyistäkin aktiivisemmin.

Monitieteisyys KEKO-tiimien vahvuutena

Tilaisuuden viimeisenä osana kestävän kehityksen opintokokonaisuuden opiskelijat esittelivät kuluneen vuoden aikaansaannoksiaan. Ryhmien aiheet vaihtelivat Soklin kaivoshankkeesta kaupunkiviljelyyn Kuubassa ja viherkatoista Pohjoiseen kasvukäytävään. Kestävän kehityksen tiimityöosuudessa ryhmät työskentelevät näiden aiheiden parissa tarkastellen niitä kestävän kehityksen neljän komponentin, ekologisen, sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurisen osa-alueen näkökulmasta.

Ryhmät korostivat tiimityön parhaimpana antina muun muassa sitä, että projektien aikana ryhmä oppi hyödyntämään monitieteistä kokoonpanoaan ja jäsentensä monipuolisia vahvuuksia. Kestävän kehityksen sekä yksittäisten osa-alueiden määritteleminen oli haastavaa eikä niihin löydykään yhtä oikeaa vastausta. Kestävän kehityksen haasteet ovat myös niin laajoja ja moniulotteisia, ettei ratkaisujen löytäminen ole helppoa. Opiskelijat vertasivatkin kokemustaan jäävuoreen: tiimityöprojektien aikana omaa aihetta tuli vain hipaistua pintaraapaisulla, ja sen pohjalta käteen jäi lähinnä mahdollisuus oppia aiheesta lisää.

Haku suomenkielisiin kestävän kehityksen opintoihin ensi lukuvuodelle on käynnissä 22.4.-27.5. ja englanninkieliseen kokonaisuuteen kesä-heinäkuussa. Lisätiedot: www.utu.fi/keke

Teksti: Julia Kanerva, TYYn Ympäristösiipi

nike free run 5.0 epic