Olet täällä

Kasvatustieteiden opiskelijat tyytyväisimpiä kieliopetukseen

Jaa +

Uutinen | 18.3.2015

TYY keräsi opiskelijoiden mielipiteitä Kielikeskuksen kursseista ja käytännön järjestelyistä helmikuun aikana. Saimme huimat 272 vastausta kaikista eri tiedekunnista ja Kauppakorkeakoulusta. Palkinnoksi arvotut elokuvaliput menivät kahdelle vastaajalle. Kiitos kaikille vastanneille!

Yleisiä tuloksia

Kyselyn vastauksista 25,5 % tuli humanistisesta tiedekunnasta. Lähes samaan tasoon ylsi matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, josta vastauksia saatiin 24,3 %. Yhteiskuntatieteistä saimme 10,9 % vastauksistamme, ja lääketieteen opiskelijoiden vastaukset kattoivat 9,8 % kaikista vastauksista. Kasvatustieteiden ja oikeustieteellisen opiskelijoiden vastaukset muodostivat molemmat 7,6 % osuuden. Kauppakorkeakoulun vastausosuus oli 5 %, joskin osa opiskelijoista oli saattanut sekoittaa kauppakorkean Kielten ja liikeviestintäyksikön Kielikeskukseen. Myös kansainväliset opiskelijat vastasivat kyselyyn ja heidän osuutensa oli 6,1 %.

Kielikeskuksen opetuksen laatuun oltiin tyytyväisiä kaikissa tiedekunnissa. Likertin astekoilla tehdyn kyselyn keskiarvot liikkuivat välillä 3,9–4,2 (5 ollessa paras arvosana). Selkeästi tyytyväisimpiä oltiin kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Myös metodeihin oltiin melko tyytyväisiä. Alimman, joskin hyvän pistemäärän 3,56 antoi humanistinen tiedekunta, kun taas tyytyväisimpiä olivat jälleen kasvatustieteilijät keskiarvolla 4,17. Mieluisiksi oppimismetodeiksi nousivat mm. kulttuurin opetus kieliopin ohella sekä ajankohtaisista aiheista keskusteleminen ja itse valittujen tekstien lukeminen ja niistä keskusteleminen. Luentomainen opetus koettiin raskaaksi. Sanakokeet jakoivat mielipiteet. Opiskelijat toivoivat enemmän puhe-esityksiä pienryhmissä luokan edessä seisomisen sijaan.

Työmäärän ja opintopisteiden suhdetta pidettiin kohtuullisena. Keskiarvot olivat Kauppakorkeakoulun 3,2 ja humanistisen tiedekunnan 4,00 välillä. Joustavuuteen ja itseopiskelumahdollisuuksiin toivottiin vielä lisää mahdollisuuksia, joskin oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat 3,9 keskiarvolla olivat selkeästi tyytyväisimpiä. Oppimistavoitteet saavutettiin usein korkeilla tavoitteilla ja kotitehtävien tekemisellä. Myös hyvä lähtötaso vaikutti luonnollisesti oppimistavoitteiden saavuttamiseen.

Ruotsi jakoi mielipiteitä

Kriittisimpiä ruotsin opetusta kohtaan olivat humanistit. Heillä myös kursseille pääsy oli haastavinta ja tutkinnon suorittaminen oli usein kiinni pakollisista ruotsin kursseista. Ruotsia vaille valmis -kurssia kiiteltiin paljon. Ruotsin kielen osaamistasoa pidettiin matalana ja kurssin tavoitteita korkeina. Nämä muodostivat monesta haastavan ja mahdottomalta tuntuvan yhtälön.

Kasvatustietieteilijät kehuivat ruotsin opetusta ja olivat erityisen tyytyväisiä myös kursseille pääsyyn. Vain ryhmien koossa olisi parantamisen varaa.

Lääketieteen opiskelijat kokivat ruotsin kurssinsa työelämään hyvin sopivaksi ja työelämätaitoja edistäväksi. Joskin kirjallisen kurssin kokeen vaikeutta kritisoitiin.

Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa kärsittiin paljon päällekkäisyyksistä ja siitä, että opiskelija päätyi väärän pääaineen ruotsin kurssille. Ruotsin alkeiskursseja toivottiin lisää, sillä moni koki ruotsin opiskelun erityisen raskaana ja lähtötasonsa huonona.

Oikeustieteen ruotsin opetuksessa huomio kiinnittyi suullisen kokeen aiheisiin, jotka olivat monelle opiskelijalle vielä vieraita. Kauppakorkeakoulun opiskelijat eivät kommentoineet avoimiin kysymyksiin.

Yhteiskuntatieteissä oltiin tyytyväisiä työelämärelevanssiin, mutta tukikurssia ensimmäiselle vuodelle toivottiin myös tältä suunnalta.

Suomi vieraana kielenä kansainvälisille opiskelijoille

Kansainväliset opiskelijat opiskelevat suomen vieraana kielenä. Opiskelijat olivat suorittaneet keskimäärin 2,67 suomen kurssia, joten monilla kansainvälisillä opiskelijoilla on motivaatio oppia suomea. Tuloksissa harmiteltiin, että kurssit täyttyvät nopeasti ja että jatkokursseja on vähäisesti. Motivaatiota suomen oppimiseen löytyy, ja etenkin puhetaitoja haluttaisiin parantaa. Milloin sinä viimeksi puhuit suomea kansainväliselle opiskelijalle?

Opintokokonaisuudet valinnaisissa kielissä monille vieraita

Valinnaisten kielten opintokokonaisuusmahdollisuuksista tiesi vain kourallinen opiskelijoista. Kielikeskuksessa on mahdollisuus suorittaa eri kielten perusopintoja ja saada näin sivuainemerkintä. Lisätietoa löytyy kielikeskuksen sivuilta.

Vapaaehtoisia kieliä luettiin paljon, mutta esimerkiksi arabian, turkin ja portugalin opintoja toivottiin. Lisäksi tietyille kursseille esimerkiksi japanin kielessä oli vaikea päästä. Opetuksen laatuun ja metodeihin oltiin valinnaisissa kielissä hyvin tyytyväisiä.

Aikataulutuksen haasteet

Jotta opetuksen päällekkäisyyttä voitaisiin vähentää, kartoitimme tiedekunnittain parhaat ajat opiskella kieliä. Ajat jakautuivat seuraavasti:

  • humanistinen tiedekunta: 8 - 10 ja 14 - 16
  • kasvatustieteellinen tiedekunta: 10 - 14
  • lääketiede: 8 - 10 ja 16 - 20
  • matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta: 10 - 12
  • oikeustieteellinen tiedekunta: 8 - 10
  • kauppakorkeakoulu: 10 - 12
  • yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: 14 - 16.

Kielikeskus hyödyntää kyselyjen tuloksia tulevia kursseja sunnitellessa.

TYYn KV-sektori kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Palaute välitettiin kielikeskuksen henkilökunnalle suunnittelupäivässä perjantaina 13.3.2015.

Kielikeskuksen sivut

Kielikeskuksen opintokokonaisuusmahdollisuudet