Olet täällä

Haastattelussa Turun yliopiston supertuutori ja KV-supertuutori 2016

Jaa +

Uutinen | 29.12.2016

(Kuvassa KV-supertuutori Jenni Airola)

Turun yliopiston supertuutoriksi valittiin tänä vuonna Eeva Markkanen ja KV-supertuutoriksi Jenni Airola. Markkanen oli läpi syksyn tiiviisti yhteydessä tuutoroitaviinsa ja auttanut kurssivalinnoista lähtien tuutoroitavia virallisissa asioissa. Markkanen oli kuunteleva eri elämäntilanteiden keskellä ja jakoi avokätisesti neuvoja. Hän oli luonut hyvää ryhmähenkeä ja ottanut kaikki tasavertaisesti huomioon.  Airola oli ollut tuutoroitaviinsa yhteydessä hyvissä ajoin ja ollut Suomessa vastassa. Hän oli tutustuttanut tuutoroitavia Turkuun ja vapaa-ajan viettoon sekä saanut tuutoroitavat tuntemaan olonsa enemmän kuin tervetulleeksi. Lassi Laine sai kunniamaininnan tuutoroinnista ja Miikal Hovi puolestaan kunniamaininnan KV-tuutoroinnista. Ehdotuksia saatiin lähes viisikymmentä.

Markkanen opiskelee toista vuotta pohjoismaisia kieliä ja oli ensimmäistä kertaa tuutorina. Markkanen lähti tuutoriksi, sillä hänen omat tuutorinsa olivat mahtavia. Lisäksi hän halusi myös itse päästä mukaan hankkimaan uusia kokemuksia.

Airola opiskelee viidettä vuotta luokanopettajaksi ja oli myös ensimmäistä kertaa tuutorina. Airola halusi tutustua kansainvälisiin opiskelijoihin ja kehittää kielitaitoaan. Airola uskoi, että vaihto-opiskelijoiden tuutorointi voisi olla hänelle sopiva homma. Hän pitää asioiden järjestämisestä ja suunnittelemisesta. Hän halusi esitellä suomalaista opiskelijakulttuuria ja Turkua, ja tutustua samalla itsekin paikkoihin ja asioihin, joissa ei ole ennen käynyt.

Esitimme kaksikolle kysymyksiä tuutorointiin liittyen.

 

Miksi tuutorointi on uusille opiskelijoille tärkeää?

Markkanen: Opintojen sujuvan aloittamisen kannalta tuutorointi on hyvin tärkeää. Tosi asiahan on, että opintojen alkuvaiheessa niskaan sataa todella paljon uutta ja tärkeätä informaatiota. Yksin siitä on turha yrittää selviytyä, tuutorit ovat sitä varten, että he auttavat ja tukevat uuden elämänvaiheen alkutaipaleella. 


Miten loit ryhmähenkeä?

Markkanen: Toiminnallisten harjoituksien ja tutustumisleikkien avulla. Uhrasimme heti alusta asti ryhmäytymiselle paljon aikaa. Kokoonnuimme pidemmäksi aikaa yhteen tutustumaan, sekä koko ryhmän kesken että pienemmissä kokoonpanoissa. Halusimme, että piltit oppivat muutakin kuin toistensa nimet, jotta myöhemmin olisi helpompi mennä juttelemaan kanssatovereille. 

Mikä oli syksyn kohokohta?

Airola: Yksi kohokohdista oli retki Laitilaan vanhempieni kesämökille omien ja kaverini vaihto-opiskelijoiden kanssa. Söimme viikonlopun aikana hyvin, saunoimme, kävimme järvessä uimassa ja puolukkametsällä. Sää oli tuona viikonloppuna vielä ihan kesäinen, ja oli mukavaa viettää aikaa ulkona. Muita huippuhetkiä ovat olleet ne illat, jolloin olemme leiponeet yhdessä, sekä yhteiset pikkujoulut kaverini ja hänen vaihtareidensa kanssa.

Ketä ryhmääsi kuului ja oletteko tavanneet paljon tuutoroitavien kanssa?

Airola: Tuutoroitavinani oli espanjalainen tyttö ja itävaltalainen tyttö, jotka opiskelevat opettajiksi, sekä georgialainen poika, joka opiskelee oikeustieteitä.  Olemme tavanneet koko porukalla ainakin viitisen kertaa, mutta erilaisilla kokoonpanoilla olemme nähneet toisiamme viikoittain. Tyttöjä näin vähän useammin, sillä opiskelimme samassa rakennuksessa, jolloin tuli törmättyä useammin ja kävimme suunnittelematta lounaalla.

Miksi tuutoriksi kannattaa hakea?

Markkanen: Sen lisäksi, että tätä kautta ystävystyy helposti moneen uuteen ihanaan ihmiseen, saa tuutoroinnista myös paljon arvokasta työkokemusta! Ryhmänohjaaminen, esiintyminen ja organisointitaidot kehittyvät huimasti ja tulevaisuuden työnantajat arvostavat näitä taitoja. Ihminen on ikuinen oppija, vain itseään haastamalla voi kehittyä.

Airola: Tuutorina pääsee tutustumaan opiskelijoihin eri puolilta maailmaa ja eri maiden tapoihin ja kulttuureihin. Omaa kaupunkia ja yliopistoa tarkastelee eri tavalla, kun miettii, mitä haluaa uusille opiskelijoille kertoa ja näyttää. Itsekin kävin joissakin paikoissa ensimmäistä kertaa, vaikka olen asunut Turussa jo reilut neljä vuotta. Lisäksi kv-tuutorina oma kielitaito kehittyy. Parasta on, että tässä saa uusia ystäviä eri puolilta maailmaa.

Mitä vinkkejä antaisit uusille tuutoreille?

Markkanen: Tee itsestäsi helposti lähestyttävä, eli suomeksi hymyä huuleen! Omalla esimerkillä luot hyvää ja iloista ilmapiiriä, tuutoroinnin tarkoitus on kuitenkin olla hauska ja ikimuistoinen osa elämää. Lisäksi kannattaa muistaa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kannattaa paneutua etukäteen huolella orientaatioviikkojen suunnitteluun, näin välttyy viime hetken paniikilta ja tuutorointi sujuu hyvin kun osaa myös varautua yllättäviin tilanteisiin varasuunnitelmilla.

Airola: Ei kannata jännittää oman kielitaidon riittävyyttä. Ymmärretyksi tulee aina, kun vaan tarpeeksi kauan yrittää selittää. Suosittelen tekemään tuutoroitavien kanssa mahdollisimman paljon asioita ja näkemään usein, sillä silloin tutustuu kunnolla, ystävystyy ja oppii itse uutta.