Olet täällä

Haastattelussa Puhutaan kiusaamisesta! -hankkeen projektipäällikkö Minttu Naarminen

Jaa +

Uutinen | 28.9.2017

Viikolla 39 TYYn saavutettavuussiipi järjestää kiusaamisen vastaisen kampanjan. Osana kampanjaa TYY haastatteli Puhutaan kiusaamisesta! -hankkeen projektipäällikkö Minttu Naarmista korkeakoulukiusaamisesta.

○ Kuka olet ja mitä teet työksesi?

"Olen Minttu Naarminen ja työskentelen Nyyti ry:llä Puhutaan kiusaamisesta!-hankkeessa. Hanke on kaksivuotinen ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla."

○ Kuinka moni korkeakoulutettu kokee kiusaamista? Onko määrä laskenut tai kasvanut viime vuosina?

"Uusimman korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2016) mukaan kiusaamisen kohteena satunnaisesti tai usein koki olleensa 7,5 % opiskelijoista. Tässä luvussa on mukana sekä yliopisto- että ammattikorkeakouluopiskelijat. Henkilökunnan taholta kiusaamista oli kokenut 5,8 % vastanneista. Naiset kokivat tulleensa kiusatuiksi yleisemmin kuin miehet. Vuoden 2012 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan 5,3 % opiskelijoista oli kokenut kiusaamista satunnaisesti tai usein. Tämänkin vuoden tutkimuksen mukaan ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset kokivat kiusaamista eniten.

Kiusaamisen määrä vaihtelee hieman tutkimuksien välillä, tämä johtuu käsitteellisistä ja metodillisista eroista. Esimerkiksi Turun yliopistossa tehdyn laajan kiusaamistutkimuksen mukaan toistuvasti ja usein kiusattuja oli 1,8 %, yhden tai kaksi kertaa opintojen aikana kiusattuja oli 6,7 prosenttia.

Merkittävää kiusaamisen tutkimisessa korkeakoulumaailmassa on kiusaamisen jatkumot koulumaailmasta korkeakoulumaailmaan. Suurella osalla niistä opiskelijoista, joilla oli kiusaamiskokemuksia alemmilla asteilla kiusaaminen jatkui myös korkeakoulussa."

○ Millaista kiusaaminen on korkeakouluissa? Miksi kiusataan?

"Korkeakouluissa kiusaaminen, silloin kun kiusaaja on toinen/toiset opiskelijat, on opintoihin liittyvää perusteetonta arvostelua, vähättelyä, nolaamista, verbaalista hyökkäämistä, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin liittyvää pilkkaamista tai arvostelua, ryhmän ulkopuolelle sulkemista sekä kaverisuhteiden vahingoittamista.

Henkilökunnan jäsenen ollessa kiusaaja kiusaaminen on ollut perusteetonta arvostelua, vähättelyä tai nolaamista sekä jonkin verran henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kohdistuvaa pilkkaa tai arvostelua sekä verbaalista hyökkäämistä.

Miksi kiusataan, onkin haastavampi kysymys. Tähän liittyy yksilön persoonallisia piirteitä sekä toimintakulttuuriin liittyviä seikkoja. Työpaikkakiusaamisen taustalla nähdään usein olevan työyhteisön toimivuuden ongelmia, kuten huonoa tiedonkulkua ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta, rooliristiriitoja, epävarmuutta ja kilpailua yksilöiden välillä, työn vaativuuteen ja ajanpuutteeseen liittyviä seikkoja, taitamatonta johtamista, huonoa ilmapiiriä, yhteisten arvojen puutetta ja yhteisön toimintakulttuuri jossa sallitaan epäasiallista käytöstä. Riskitekijöitä voivat olla myös nopeat muutokset organisaatiokulttuurissa. Nämä antavat viitettä myös yliopistoyhteisössä tapahtuvaan kiusaamiseen. On myös tarkasteltava millainen henki ja toimintakulttuuri korkeakoulujen ja niiden yksiköiden sisällä on, jos henkilökunta oireilee, tämä näkyy varmasti myös opiskelijoiden keskuudessa."     

○ Onko kiusaamisessa eroja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, naisten ja miesten, tai eri alojen välillä?

"Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat tutkimusten mukaan kokeneet kiusaamista enemmän kuin yliopisto-opiskelijat, ammattikorkeakoulun naiset kaikista eniten. Kaikissa yhteisöissä voi tapahtua kiusaamista. Kun tutkimme Turun yliopiston opiskelijoiden kokemaa kiusaamista, kaikissa tiedekunnissa oli tapahtunut kiusaamista. Se, millaista kiusaaminen on, jos sitä ilmenee, voi toki vaihdella. Tähän kysymykseen pyrimme hankkeessa löytämään paremman vastauksen olemassa olevan valtakunnallisen tutkimusdatan pohjalta yhdessä Otuksen kanssa."

○ Miten kiusaamista pystyy ehkäisemään? Uskaltaako kiusaamisesta puhua ja millaisia "leimoja/stigmoja" kiusaamisen kokemuksiin liittyy?

"Opiskelijat, jotka olivat kokeneet kiusaamista usein, kertoivat häpeävänsä ja kokevansa epäonnistumista siitä, että heitä kiusataan. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että ilmiöstä sekä puhutaan että se tunnistetaan ja tunnustetaan asiaksi, jota ei korkeakouluissa hyväksytä. Ilmiön tunnetuksi tekeminen hälventää sen ympärillä olevaa stigmaa ja madaltaa kynnystä ottaa asia esille. Tämän lisäksi opiskeluyhteisöissä tulisi olla selkeät toimintaohjeet ja nimetyt henkilöt, joille voi mennä puhumaan, jos on kokenut kiusaamista. Kiusaamisen vastaisessa työssä ennaltaehkäisy ja varhaisen välittämisen kulttuuri ovat avainasemassa. Opiskeluyhteisöjen hyvinvointiin tulisi panostaa kokonaisvaltaisesti, vahvistaa opiskelijoiden vuorovaikutus-, tunne- ja opiskelutaitoja, luoda positiivista välittämisen henkeä ja kulttuuria, jossa epäasialliseen käyttäytymiseen saa ja pitää kaikkien yhteisöjen jäsenten puuttua heti. Nämä ovat myös tärkeitä työelämätaitoja.

Vastuu on koko opiskeluyhteisöllä, niin opiskelijajärjestöillä kuin korkeakouluillakin. On myös tärkeää, että korkeakoulun ilmapiiriä seurataan ja tutkitaan aktiivisesti ja toimintamalleja, millä kiusaamiseen puututaan tarkastellaan säännöllisesti, jotta voimme yhdessä lähteä kehittämään toimiva interventioita. Se, että korkeakouluissa opiskelee paljon entisiä koulukiusattuja tulee ottaa toimenpiteitä suunniteltaessa huomioon."

○ Miten kiusaaminen vaikuttaa opiskelijoihin?

"Kiusaamista korkeakouluissa kokeneet opiskelijat raportoivat ei-kiusattuja enemmän sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita. Kiusaaminen vaikuttaa opiskelijan opiskelukykyyn kokonaisvaltaisesti, vaikeuttaa opiskeluyhteisöön ja vertaisryhmiin kiinnittymistä, aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä opiskelutilanteissa sekä hidastaa opintojen suorittamista."

Puhutaan kiusaamisesta! -hankkeen toteuttaa Nyyti ry, joka on opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä yhdistys. Tutustu Nyyti ry:n toimintaan osoitteessa www.nyyti.fi.