Olet täällä

Alle puolet korkeakouluopiskelijoista uskoo voivansa työllistyä Turun seudulla

Jaa +

Tiedote | 14.11.2016
Ryhmää 40 000

Turku on opiskelijakaupunki, mutta mitä mieltä opiskelijat oikeasti ovat kaupungistaan?

Lähes 3 000 turkulaista korkeakouluopiskelijaa vastasi keväällä 2016 toteutettuun kunnallispoliittiseen opiskelijakyselyyn, jossa kysyttiin mielipiteitä muun muassa työllistymisestä, vapaa-ajasta ja kuntapolitiikasta.

Huolta työllistymisestä Turun seudulla sekä mielenterveyspalveluiden riittävyydestä

Tuloksista selviää, että valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen liittyy edelleen suuria haasteita: peräti kolme neljästä vastaajasta haluaisi jäädä asumaan Turkuun valmistumisensa jälkeen, mutta vain vajaa puolet uskoo löytävänsä Turun alueelta oman alansa töitä. Esiin nousi myös opiskelijoiden huoli mielenterveyspalveluiden heikosta saatavuudesta sekä toive pyörätieverkoston kehittämisestä.
”Työllisyyteen ja hyvinvointiin sijoittamisen lisäksi nyt olisi korkea aika pohtia uusia tapoja saada opiskelijat todella osallisiksi kunnalliseen päätöksentekoon - onhan meistä kaupunkilaisista joka viides opiskelija”, sanoo Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Katariina Kulha.

Opiskelijoiden ääni kuuluviin

Opiskelijajärjestöistä koostuva Ryhmä 40 000 julkaisee tammikuussa kunnallispoliittiseen opiskelijakyselyyn perustuvan uuden kuntapoliittisen ohjelman. ”Ohjelman avulla muutetaan Turkua entistä paremmaksi kaupungiksi opiskella ja elää. Uusi kunnallispoliittinen ohjelma julkaistaan sopivasti ennen kevään kuntavaaleja, ja se tarjoaa tärkeää tietoa opiskelijajärjestöjen lisäksi kaupungin päättäjille ja viranhaltijoille”, Linda Smids Åbo Akademis Studentkårenin hallituksesta toteaa. ”Opiskelijajärjestöjen näkökulmasta viime vuosien yhteistyö kaupungin, korkeakoulujen ja opiskelijoiden kesken on ollut hedelmällistä, ja sitä kannattaa ehdottomasti jatkaa. Turun ymmärrys ja halu panostaa opiskelijoihin näkyy myös kyselyn tuloksissa”, jatkaa Katariina Kulha.

Tiivistelmä kyselyn tuloksista alla.

Lisätietoja antavat:

Katariina Kulha, Turun yliopiston ylioppilaskunta
tyy-sopo@utu.fi, +358 44 796 1057

Linda Smids, Åbo Akademis Studentkår
linda-karen@abo.fi, +358 40 574 6401

Tuomas Kiviranta, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO
tuomas.kiviranta@opiskelijakunta.net, +358 45 670 5011

 

Taustaa
Turkulaisten ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien yhteistyöverkosto Ryhmä 40 000 toteutti huhti-toukokuussa 2016 kaikille turkulaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun kunnallispoliittisen kyselyn. 57 kysymystä tai väittämää sisältäneessä kyselyssä kartoitettiin vastaajien näkemyksiä muun muassa työllistymismahdollisuuksista Turussa, liikkumisesta ja liikenteestä, terveydenhuollosta, asumisesta ja Turun kaupungin palveluista. Aiemmin vastaava kysely on toteutettu vuosina 2006, 2008, 2010 ja 2013. Tämän vuoden kyselyyn vastasi 2891 opiskelijaa, joista 2295 suomeksi, 491 ruotsiksi ja 105 englanniksi. Vastaajista 66,5 % opiskelee yliopistossa (Turun yliopisto tai Åbo Akademi) ja 33,5 % ammattikorkeakoulussa (Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögs-skola Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakoniammattikorkeakoulu). Merkittävin muutos vastaajajoukossa oli amk-opiskelijoiden määrä, joka oli 2,5-kertainen vuoden 2013 kyselyyn nähden. Tämä voi selittää myös joitakin vuosien 2013 ja 2016 kyselyjen tulosten eroja.

Opiskelu, harjoittelu ja työllistyminen
Vastaajista 1820 kpl oli muuttanut Turkuun korkeintaan vuosi ennen opintojen aloittamista. Muualta Suomesta muuttaneista opiskelijoista isoin prosentti tulee Helsingistä (6 %). Neljä seuraavaksi yleisintä muuttokuntaa ovat Tampere (4 %), Kaarina (3 %), Pori (3 %) ja Espoo (3 %). Ulkomailta oli muuttanut 5 % vastaajista. Vastaajille tärkeimmät syyt valita Turku opiskelupaikaksi olivat haluttu opintoala (71 %), Turun maine hyvänä opiskelukaupunkina (43 %), Turussa asuminen jo valmiiksi (29 %) ja sukulaisen tai ystävien vaikutus (24 %). Aiemmin kolmanneksi tärkein syy ”oppilaitoksen hyvä maine” oli pudonnut viidenneksi (21 %). Åbo Akademin ja Novian vastaajille kaksikielisyys oli myös tärkeä syy. Peräti 95 % piti Turkua opiskelijaystävällisenä kaupunkina.

Kyselyssä oli useita kohtia, joissa kysyttiin Turun kaupungin tarjoamista harjoittelupaikoista. Suhteellisen moni (66 %) koki, että kaupungin harjoittelupaikoista saa tietoa melko huonosti tai erittäin huonosti. Noin 20 % oli kuitenkin hakenut opiskeluaikana oman alan harjoittelupaikkaa Turun kaupungilta, ja kesätyöpaikkaa lähes yhtä moni. Vastaajista 53 % arvioi, että Turun alue tarjoaa oman alan töitä valmistumisen jälkeen melko tai erittäin huonosti. Vastauksissa oli kuitenkin paljon alakohtaista vaihtelua, ja amk-opiskelijat arvioivat työllistymismahdollisuutensa Turun seudulle huomattavasti paremmiksi kuin yliopisto-opiskelijat. Vastaajat suhtautuivat selvästi myönteisesti ajatukseen Turun kaupungista tulevana työnantajana, sillä lähes 81 % vastasi myöntävästi väittämään ”voisin hakeutua töihin Turun kaupungille valmistuttuani”. Peräti 75 % vastasi myös myöntävästi kysyttäessä, haluaisiko vastaaja jäädä asumaan Turkuun valmistuttuaan. Vaikka arvio oman alan työpaikkojen saatavuudesta on siis muuttunut positiivisemmaksi sitten vuoden 2013 kyselyn, on arvio työmahdollisuuksista edelleen heikko siihen nähden, kuinka moni haluaisi jäädä Turkuun.

Ympäristö, päätöksenteko ja vapaa-aika
Opiskelijat ovat kevyen liikenteen suosijoita. Yli 70 prosentille pääasiallinen liikkumismuoto on kävely tai pyöräily. 68 % pyöräilee viikoittain. Yksityisautoa ja julkista liikennettä käyttää pääasiallisesti liikkumiseen suurin piirtein yhtä moni, noin 14 % vastaajista. Useimmat vastaajat sanovat julkisen liikenteen reittien ja aikataulujen toimivan melko tai erittäin hyvin, ja Föli-reittiopas oli tuttu yli 92 prosentille. Pyöräteitä piti toimivana lähes 70 %. Uusia pyöräteitä toivottiin ennen kaikkea keskustaan, erityisesti Itäiselle pitkäkadulle, Aninkaistenkadulle, Eerikinkadulle ja Humalistonkadulle. Pyörätelineiden saatavuutta pitää heikkona 48 %, ja parkkipaikkojen saatavuutta jopa 64%. Sekä julkisen liikenteen että pyöräilyinfrastruktuurin osalta tyytyväisyys oli hieman parantunut verrattuna edelliseen kyselyyn. Parkkipaikoista kysyttiin tämän vuoden kyselyssä ensimmäistä kertaa.

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 67 % seuraa Turun poliittista päätöksentekoa jonkin viestimen kautta, Turussa kirjoilla olevista hieman useampi. Aiemmista kyselyistä tämä luku on noussut useita prosenttiyksiköitä. Tärkeimmät politiikan seuraamisen kanavat ovat sanomalehdet (50 %) ja sosiaalinen media (48 %). Vaikka päätöksenteko kiinnostaa, kokee jopa 87 % mahdollisuutensa vaikuttaa päätöksentekoon melko tai erittäin huonoiksi. Näin siitä huolimatta, että 85 % vastasi aikovansa äänestää kevään 2017 kuntavaaleissa. Tulokset antavat aihetta pohtia, millä muilla tavoin opiskelijat - ja kaupunkilaisia yleensä - voisivat vaikuttaa päätöksentekoon, jos perinteiset demokratian keinot eivät tunnu riittäviltä. Vaikka päätöksentekoon vaikuttaminen koetaan vaikeaksi, moni opiskelija osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan. Vastaajista 37 % toimii aktiivisesti joko opiskelija- tai harrastusjärjestössä, poliittisessa tai muussa järjestössä. Opiskelijajärjestötoiminta on suosituinta yliopistoissa (57-68 %) ja Noviassa (52 %), kun taas suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa suositaan harrastusjärjestöjä (44-56 %).

Toinen kyselyn vapaa-aikaa koskeva kysymys liittyi Turun kaupungin tarjoamiin vapaa-aikapalveluihin. Kaupungin kulttuuripalveluja vastasi käyttävänsä usein tai melko usein alle kolmasosa vastaajista (28 %), liikuntpalveluja jo huomattavasti useampi (44,5 %). Kulttuuripalveluiden opiskelija-alennusten riittävyydestä oli pääosin tai täysin samaa mieltä 60 % vastaajista ja liikuntapalveluiden kohdalla 56 %, mutta lähes 80 % oli sitä mieltä, ettei alennuksista tiedoteta riittävästi. Tiedotusta tulisi siis parantaa paitsi harjoittelupaikkojen, myös vapaa-aikapalveluiden osalta.


Asuminen, toimeentulo ja hyvinvointi
Kyselyn perusteella opiskelijat ovat keskittyneet asumaan keskusta-alueelle ja korkeakoulujen läheisyyteen: vastaajista 44 % asuu ruutukaava-alueella, 24 % Ylioppilaskylä-Nummi-Halinen-Itäharju -alueella ja 7% Vähä-Heikkilässä. Suurin osa vastaajista (62 %) asuu yksityisessä tai muussa vuokra-asunnossa, ja opiskelija-asunnoissa asuu 23 %. Omistusasunto on 11 prosentilla. Turun AMK:n opiskelijoiden keskuudessa omistusasunto on peräti toiseksi yleisin asumismuoto (17 %). Vuokra-asuntojen saatavuutta Turussa pitää vähintään melko hyvänä 85 % vastaajista. Vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista pitää myös hinta-laatu-suhdetta erittäin tai melko hyvänä. Opiskelija-asuntojen kohdalla samat luvut ovat 65 % ja 82 %, eli opiskelija-asunnot ovat kyselyn perusteella kilpaillumpia kuin muut vuokra-asunnot. Myös niiden sijaintia suhteessa palveluihin ja oppilaitoksiin piti hyvänä ylivoimaisesti suurin osa vastaajista. Sen sijaan asuinalueensa yleisen viihtyisyyden ja siisteyden opiskelija-asunnoissa asuvat kokivat hieman heikommaksi kuin muissa asumismuodoissa asuvat. Keskimäärin kuitenkin yli 90 % vastaajista oli tyytyväisiä asuinympäristönsä siisteyteen ja viihtyisyyteen.

Yleisin toimeentulon lähde opiskelijoilla on opintoraha, jota viimeisen vuoden aikana oli käyttänyt vastaajista vajaa 82 %. Seuraavaksi yleisimmät toimeentulon lähteet ovat kesätyö (58 %) ja työssäkäynti lukuvuoden aikana (57 %). Vanhemmiltaan tukea oli saanut 52 % vastaajista. Huomattavaa on, että vuoden 2013 kyselystä opintolainaa käyttäneiden määrä oli noussut jopa 16 prosenttiyksikköä aiemmasta 28 prosentista 44 prosenttiin. Kesätöiden teko sen sijaan oli vähentynyt 5 prosenttiyksikköä, ja toimeentulotuen käyttö kasvanut neljästä viiteen prosenttiin. Toimeentulolähteissä on selviä korkeakoulukohtaisia eroja: Åbo Akademin vastaajat saavat huomattavasti keskimääräistä useammin tuloja stipendeistä ja apurahoista (32 %) ja ruotsinkielisten korkeakoulujen opiskelijat saavat enemmän tuloja kesätöistä (ÅA 75 %, Novia 66 %). Suomenkielisten ammattikorkeakoulujen opiskelijat taas käyvät useammin töissä lukuvuoden aikana (60-68 %).

Terveydenhuoltopalveluista kysyttäessä yliopisto-opiskelijoilla ylivoimaisesti eniten käytetty palveluntarjoaja on YTHS (n. 87 %), amk-opiskelijoilla joko amk- opiskeluterveydenhuolto (54-74 %) tai kunnallinen terveyskeskus (51-68 %). Yksityisen terveydenhuollon mainitsee yhdeksi kolmesta ensisijaisesti käyttämästään terveydenhuoltopalvelusta vajaa kolmasosa vastaajista. Työterveyshuollon käyttäjiä on eniten Turun amk:n (21 %) ja Turun yliopiston (18 %) vastaajissa. Vastaajista n. 70 % on täysin tai pääosin samaa mieltä väittämän ”lääkärin vastaanotolle pääsee riittävän nopeasti” kanssa. Terveydenhoitajan vastaanoton osalta täysin tai pääosin samaa mieltä riittävyydestä on liki 90 %, hammashoidon taas noin 51 %. Käsitys hammashoitoon pääsyn sujuvuudesta on siis parantunut hieman vuodesta 2013, jolloin luku oli n. 47 %. Amk-opiskelijoihin verrattuna yliopisto-opiskelijat ovat useammin samaa mieltä riittävän nopeasta hoitoon pääsystä erityisesti hammashoidon osalta.

Kyselyn mukaan opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluita on tarvinnut korkeakouluopintojensa aikana 18 % vastaajista. Naiset ovat tarvinneet palveluja useammin kuin miehet (20 % vs. 12 %), mutta muunsukupuolisista niitä on tarvinnut jopa 73 %. Luku on hälyttävän korkea. Myös sukupuolensa ilmoittamatta jättäneistä palveluita oli tarvinnut keskimääräistä suurempi osa, 40 %.

Mielenterveyspalveluiden saatavuudesta kysyttäessä 56,5 % oli sitä mieltä, niiden saatavuus on melko tai täysin riittämätöntä. Palvelujen saatavuuden suhteen on siis tapahtunut parannusta, sillä vuosien 2013 ja 2010 kyselyissä saatavuutta piti riittämättömänä peräti kaksi kolmasosaa vastaajista. Nykyinenkään saatavuus ei kuitenkaan ole vielä toivotulla tasolla: Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Novian vastaajista yksikään ei ollut sitä mieltä, että palveluiden saanti on täysin riittävää. Ruotsinkielisissä korkeakouluissa opiskelevat pitivät saatavuutta heikompana kuin suomenkielisissä korkeakouluissa opiskelevat (Humakia lukuunottamatta).