You are here

"Ilman yliopistoa, ei meillä ole mitään toivoa paremmasta maailmasta" - Ylioppilaskunnan tervehdys lukuvuoden avajaisissa

Share +

Inari Harjuniemi | 05.09.2018

Tiistaina 4.9. vietettiin yliopiston lukuvuoden avajaisia. Avajaisjuhalassa opiskelijoiden tervehdyksen piti ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Inari Harjuniemi, yliopiston henkilöstön edustaja Mats Kommonen sekä yliopiston rehtori Kalervo Väänänen. Muut puheet ovat luettavissa täältä ja täältä.

"Rakas yliopistoyhteisö: henkilökunta, opiskelijat sekä sidosryhmien edustajat

Yliopisto on murroksessa. Ministeriön mielestä kaikki mitä yliopisto tekee on liian vähän, liian hitaasti ja liian heikosti. Rahaa yliopistoihin kohdistuviin yhä kasvaviin odotuksiin ei kuitenkaan heru.

Nämä ovat lauseita, jotka toistuvat vuodesta toiseen lukiessani edeltäjieni puheita vuosien, jopa vuosi kymmenten takaa. Mutta silti sanoja, jotka me kaikki varmasti allekirjoitamme ja joita voisin itsekin tänään tässä puheessa toistaa.

Haluan kuitenkin valita toisen tien. Haluan nykytilan kuvauksen ja menneiden muistelun sijasta puhua tulevaisuudesta.  Tulevaisuudesta ja siitä, miten sinne päästään. Yhdessä yliopistoyhteisönä.

Yhteisöllisyyteen liittyy kyky muodostaa yhteinen jaettu unelma. Unelma, jonka toteuttamista me kaikki tahollamme, ja osana arkeamme, voimme edistää. Minun unelmani on että opintonsa kymmenen vuoden päästä aloittava opiskelija kohtaa yliopiston, jossa on jotain tuttua, mutta myös jotain uutta ja erilaista.

Miltä näyttää vuosi 2028 opiskelijan silmin? Yhteiskunta arvostaa opiskelua ja kouluttautumista. Se on valmis panostamaan meihin opiskelijoihin rahallisesti. Toimeentulostressini on helpottanut opintotukikorotusten myötä.  Minulla on aito mahdollisuus keskittyä pääasialliseen tehtävääni - opiskeluun. Vuonna '28 digitalisaatio on helpottanut opiskelun ja muun elämäni yhteensovittamista ja joustavuus on lisääntynyt. Kontaktiopetusta arvostetaan kuitenkin edelleen suuresti ja sitä on laajasti tarjolla. Opetus nähdään koko yhteisön toimesta tärkeänä, jaettuna asiana. Sen suunnittelu tapahtuu yhdessä oppien, ja meidän opiskelijoiden palautetta kuunnellen.

Siispä vuonna '28 suuntaan vielä totuttuun tapaan aamulla yliopistolle tekemään ryhmätöitä, kirjoittamaan oppimispäiväkirjoja ja istumaan myös niillä perinteisemmillä luennoilla. Luentojen välissä suuntaan askeleeni kohti opiskelijoiden taukotilaa. Minun ei tarvitse enää viettää aikaani käytävillä, kuten nykypäivänä niissä tiedekunnissa, jotka eivät ole panostaneet opiskelijatiloihin.

Koen olevani arvostettu osa yhteisöä, ja minulla on tunne, että yliopisto pitää minusta huolta. Vuonna 2017 tehdyn rehtorinpäätöksen mukaisesti tapaan opettajaohjaajani vuosittain. Yliopisto panostaa muutenkin meidän opiskelijoiden hyvinvointityöhön.


Mutta miltä näyttää vuosi 2028 yliopistotutkijan tai -opettajan silmin? Vuonna '28, minulla on aikaa ajatella: panostaa opetuksen suunnitteluun ja uusien tutkimusaihioiden pyörittelyyn. Ajatteluaika on lisännyt sekä opetukseni laatua, että tutkimukseni vaikuttavuutta. Yliopisto-opettamiseen on olemassa tarpeeksi tukea, ja jokainen halukas voi suorittaa yliopistopedagogisia opintoja. Itseasiassa, on itsestään selvää että yliopisto kannustaa minua kehittämään opetusosaamistani, sekä palkitsee onnistumisistani. Yhteiskunnan tekemät panostukset opiskelijoihin näkyvät myös opetustilantessani. Opiskelijat ovat innokkaita ja jaksavat panostaa oppimiseen, ilman huolta opiskelun ulkopuoleisista asioista. Lisäksi vuonna '28 voin myös keskittyä pääasiallisiin työtehtäviini, sillä hallinnolle on taattu riittävät resurssit tukea minua arjessa kohtaamissani haasteissa.

Tutkimuspuolella yliopisto taas tunnustaa tutkimukseni merkityksen, ja on luonut tutkimusvapaajärjestelmän, jonka puitteissa pystyn hetkittäin syventymään vain tutkimukseeni. Tutkimaani alaa arvostetaan ja se nähdään osana monialayliopiston vahvuuksia - vaikka se ei olisikaan hyvin resursoitu seksikäs kasvuala. Turun yliopistossa kaikki yhteiskuntatieteilijöistä tekniikan taitajiin ja humanisteihin ovat tasavertaisia ja yhtä tärkeitä.

Mutta miltä näyttää vuosi 2028 muun henkilökunnan silmin? Vuonna '28, minulla on aikaa kohdata niin opiskelijat kuin henkilökuntakin yksilöinä, ja paneutua heidän ongelmiinsa. Olla aidosti heitä lähellä, kiinteänä osana arkea. Auttamassa. Minulla on aikaa suunnitella ja kehittää yliopiston rakenteita sekä opetusta tai huolehtia yliopiston infrasta ja laitteistoista, niin että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin koko yhteisöä. Hallinnolle ja muulle henkilökunnalle annettujen lisäresursien ansiosta, saan keskittyä tekemään niitä asioita missä olen hyvä. Lisäksi minulla on tunne, että yliopistoyhteisö osaa arvostaa tekemääni työtä, vaikka se usein saattaakin jäädä hieman näkymättömäksi.

Ihan vielä nämä unelmat eivät ole meidän saavutettavissa. Merkittävimpiä syitä lienee tällä hallituskaudella toteutetut kohtuuttomat koulutusleikkaukset. Siksi meidän kaikkien, sinun ja minun, keskeisimpiä tehtäviä tulevien vaalien alla, on pitää huolta että yliopistoille annetaan sen ansaitsemat riittävät resurssit. Tämän eteen ainakin opiskelijaliike aikoo kampanjoida ja haluankin toivottaa teidät kaikki mukaan.

Haluan uskoa, että nämä unelmat ovat saavutettavissa. Saavutettavissa, jos me yhdessä yhteisönä ojennamme kätemme ja tavoittelemme niitä. Haluan uskoa, että vielä joku päivä yliopistojen korvaamaton rooli yhteiskunnan moottorina tunnustetaan. Tunnustetaan, sillä ilman yliopistoa, ei meillä ole mitään toivoa paremmasta maailmasta.

Hyvää lukuvuoden aloitusta minun ja kaikkien opiskelijoiden puolesta."

Puheenjohtaja
Inari Harjuniemi