You are here

Jee, me linjattiin perustulosta!

Share +

| 02.12.2013

Viime viikonloppuna Suomen ylioppilaskuntien liitto teki twitterseiniä ja Proffan kulmapöydän tuoppeja täristäneen linjauksen ottaessaan perustulon osaksi poliittista linjapaperiaan. Yliopisto-opiskelijoita valtakunnallisesti edustava SYL valmisteli perustulolinjaansa huolellisesti koko vuoden ajan, ja valmistelutyötä tehtiin niin liiton toimistolla Lapinrinteellä, kuin ylioppilaskuntien toimijoidenkin kesken yhteisessä seminaarissa ja työpajassa. Liiton moniäänistä kenttää kuultiin valmistelussa, ja linjauksen ja sitä seuraavan toimintasuunnitelmaprojektin pikkuhienouksia hiottiin kuntoon vielä liittokokousviikonlopun aikana. Oli huikea viikonloppu, kannattaa tarkistaa #sylliittari :)

Ja sitten siihen kysymykseen, mikä aina perustulokannoista herää ensimmäisenä: Mikä on SYLn perustulonäkemys? Tonni käteen? Kaksi tonnia? – näiden keskustelujen peruspuuroa ovat erilaiset mallit, joissa (useimmiten kaikille täysikäisille kansalaisille) maksettava summa vaihtelee, samoin sen lisäksi annettavat harkinnanvaraiset esimerkiksi asumiseen liittyvät tuet. Mallien vertailu on vaikeaa, ja vastarannanpeikot pääsevät aina kuittaamaan, että niitä ei ole testattu missään. Ja niinhän se onkin, mutta eihän nykyistäkään sosiaaliturvaa ole kukaan tällaisena aikanaan visioinut. Tai ehkä on, joku historioitsija voisi käydä läpi, onko joku joskus 20-luvulla ajanut ”pohjoismaista sosiaaliturvan sokkelomallia”. Vastauksena kysymykseen SYL:n perustulokannasta ei löydy tarkkaa summaa tai määrittelyä mistä osista perustulo koostuu, vaan tämän perustulokannan pointtina on, että riittävän toimentulon takaava perustulo on sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen maali, ja tärkein perustulomalli ovat askeleet sitä kohti. Ensi vuonna tämän mallin rakennustyö jatkuu pohtimalla, millaisiin askeleisiin vaikuttamistyössä keskitytään, kuinka sosiaaliturvasta saadaan yksilökohtainen, yhdenvertainen ja työntekoon kannustava. Esille voisi veikata nousevan esimerkiksi puolison tuloihin liittyvän tarveharkinnan, kuntakohtaisia eroja purkamaan lähtevät ja verotusta ja tulorajoja koskevat keskustelunaiheet. Näissä puuhissa tarvitaan nykyistäkin enemmän asiantuntemusta ja vaikuttamistaitoja, mutta vaikuttaminen kohdistuu varmasti hyvään paikkaan: tällaista tiekarttaa seuraten vaikuttaminen kohdistuu tärkeimpiin paikkoihin, ja nykyinen sosiaaliturva kehittyy kohti fiksumpaa systeemiä. Näiden muutosten kautta sokkelosta tulee sirpaleisten työmarkkinoiden, sairauden ja eri elämänvaiheiden vuoren läpi oikaiseva maisemalliset arvot ja hyvin ilmastoitu tunneli. Vähän niinkun ykköstiellä, saas nähdä mistä löytyvät tulevien keskusteluiden liito-oravat.

Perustulokeskustelu ylioppilasliikkeessä siis jatkuu, ja siihen kannattaa meidän turkulaistenkin osallistua. Kun TYYn perustulolinjoja pohditaan, kannattaa meilläkin harkita, kannattaako Turun kaupunkia kannustaa ryhtymään pilottikaupungiksi esimerkiksi Kelan ja kaupungin sosiaaliviraston myöntämien sosiaalietuuksien käsittelyn yhdistämiseksi samalle viranomaiselle (kaverien kesken ”yhden luukun malli”), tai miten asumistukien yhdistäminen ja muuttaminen yksilökohtaiseksi muuttaa meillä opiskelijoiden mahdollisuuksia asua ja opiskella ympäri vuoden. Tässä onkin työn sarkaa ja perehtymistä vaativaa keskustelua luvassa myös TYYn uudelle, tällä viikolla ensimmäiseen kokoukseensa kokoontuvalle edustajistolle. Parhaita suuntaviivoja tiellä ulos sosiaaliturvasokkelosta saa, ja pitää siis edelleen esittää.