You are here

Lukukausimaksut lyövät nauloja arkkuun yliopistojen kansainvälisyydelle

Share +

| 17.03.2014

Helsingin Sanomissa aprikoitiin 10. maaliskuuta, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut nousisivat kehysriihen yhdeksi päätösasiaksi. Hesarin artikkelissa laskeskeltiin virheellisesti, että lukukausimaksuilla katettaisiin opetuksesta aiheutuvat ”muutaman tuhannen” euron todelliset kustannukset ja uudistuksesta kertyisi jopa säästöjä, kun Suomeen ulkopuolelta opiskelemaan hakeutuvien määrä vähenisi muutaman muun Pohjoismaan tavoin. Esitys tyrmistyttää ja syystäkin.

Ei ole ehtinyt vierähtää kovinkaan paljon aikaa siitä, kun kansanedustaja Päivi Lipposen johtama työryhmä ehdotti, että ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2025 mennessä. Suomen korkeakouluissa on tällä hetkellä noin 19 000 ulkomaalaista opiskelijaa, joista suurin piirtein kaksi kolmasosaa tulee ETA-alueen ulkopuolelta. Koska ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden osuus on niin suuri, Lipposen työryhmän esitys kansainvälisyyden lisäämisestä on täydellisessä ristiriidassa lukukausimaksujen käyttöönoton ja samanaikaisesti vähentyvien hakijamäärien kanssa.

Myös Hesarissa ennakoidut säästöt ovat harhakuvitelmaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Kota-tietokannan mukaan yhden maisterin kouluttaminen opettajien palkka- ja tilakuluineen maksaa keskimäärin 45 700 euroa. Kustannukset saattavat kaksinkertaistua, kun mukaan lasketaan osalle opiskelijoista maksettavat stipendit ja lisääntyvä hallintotyö. Yliopiston olisi siis laskutettava keskimääräisestä koulutuksesta noin 20 000 euroa vuodessa opiskelijalta. Korkea hinta johtaisi väistämättä hakijamäärien merkittävään laskuun.

Ulkomaalaisista opiskelijoista ei ole myöskään totuudenmukaista puhua pelkkänä taakkana saati kustannuksena. Suomi nimittäin hyötyy ulkomaalaisista opiskelijoistaan monin tavoin. Nämä opiskelijat käyttävät esimerkiksi asumiseen ja elämiseen omaa rahaansa, mikä Suomen ylioppilaskuntien liiton karkean arvion mukaan tuo Suomeen vuositasolla 150–200 miljoonaa euroa ulkomaista rahaa paikalliseen elinkeinoelämään. Lisäksi akateeminen yhteisö tarvitsee kansainvälisyyttä pysyäkseen korkeatasoisena niin tutkimuksen, opetuksen kuin valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksienkin osalta.

TYYlle maksuton koulutus on tinkimätön arvo, josta ei luovuta – varsinkaan, kun vastassa on joukko huteria perusteita. Maanantaina 24. maaliskuuta kehysriihen aikaan TYY järjestää tempauksen, jossa Turun yliopiston niin ulkomaalaiset kuin suomalaisetkin opiskelijat voivat kertoa, miksi emme halua kuopata kansainvälisyystavoitteita syvään hautaan ja iskeä lukukausimaksuilla nauloja arkkuun.


Virva Viljanen

TYYn hallituksen varapuheenjohtaja (sosiaalipolitiikka, yhdenvertaisuus)