You are here

Kuolin-, ei kun lähtölaukaus yliopistodemokratialle

Share +

Jyri Lähdemaa | 19.09.2016

Yliopistolaki päivitettiin 2010 vastaamaan yleiseen haluun luoda itsenäisempiä yliopistoja, joilla on autonominen asema, oma talous ja hallinto. Lisäksi uuden yliopiston hallinnolla tuli olla tarpeeksi valtaoikeuksia tehdä vaikeitakin päätöksiä. Lain vaikutusta on arvioitu esimerkiksi kysymällä opiskelijoiden ja työntekijöiden mielipiteitä päätöksentekoon osallistumisesta. Arvioinnin tulos on selkeä: työntekijät ja opiskelijat kokevat päätöksenteon siirtyneen kauemmas heistä, eivätkä heidän vaikutusmahdollisuutensa ole riittävät. Tämä on se hinta, mitä autonomisen ja päätöksenteoltaan tehokkaan yliopiston luominen maksoi. Loppuraportin mukaan tämä ei ole ongelma. Lakiuudistusta ei tarvitse korjata.

Arvioinnin mukaan yhteisön osallistamisen väheneminen ei ole lakiuudistuksesta johtuva ongelma, vaan seurausta huonosta johtamisesta. Jos yrityksessä on huono johtaja, hänelle annetaan potkut ja palkataan tilalle uusi parempi johtaja. Eikö sama onnistuisi myös yliopistossa? Eikö juuri itsenäisten akateemisten ajattelijoiden tulisi huomata, milloin systeemi ei toimi ja korjata tilanne? Vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä.

Työyhteisöstä riippumatta, vaatii aivan erityistä näkemystä ja uskoa omiin kykyihin mennä vasten omaa esimiestään. Sen takia harva valittaa huonosta johtamisesta ja vielä harvempi yrittää muuttaa tilannetta. Meidän on kuitenkin tehtävä valinta ja ratkaistava ongelmia, vietävä asioita eteenpäin ja parannettava järjestelmää.  

Demokratia vie aikaa ja voi joskus olla jopa yllättävän hankalaa. Mielestäni on kuitenkin välttämätöntä, että yliopistoyhteisön osaaminen, mielipiteet ja ajatukset nähdään voimavarana eikä nopean ja tehokkaan johtamisen rasitteena. Tähän kulttuurin muutokseen me pystymme kaikki vaikuttamaan – opiskelijasta rehtoriin. Johtajien kannattaa muistaa, että on lopulta myös heidän etunsa, että yliopistoyhteisön ääni kuuluu läpi koko hallintorakenteen. Työntekijällä ja opiskelijalla on aina oikeus keskustella ja vaikuttaa yhteisöönsä. Mikään ei poista tätä oikeutta. Kyse on vain siitä keskustellaanko asioista talon sisällä vai ulkona kadulla mielenosoituksessa.

Voimme päättää, että yliopistolakiuudistus oli yliopistodemokratian lopettanut niskalaukaus ja peli on menetetty. Toisena vaihtoehtona on tulkita OKM:n arvio jättää laki avaamatta lähtömerkiksi aivan uuteen suuntaan. Meitä ei sido mikään vanha järjestelmä ja meillä on mahdollisuus luoda niin kehittynyt yliopistodemokratia kuin vain haluamme. Itse luotan vertaisarviointiin. Jos voidaan osoittaa Turun yliopiston johtamiskulttuurin olevan muita yliopistoja vähemmän demokraattinen ja tyytyväisyyden tehtyihin päätöksiin olevan korkeampi demokraattisempia menetelmiä hyödyntävissä yliopistoissa, on johtamistapojen uudistaminen vääjäämätöntä, vähintään jo julkisen paineen takia.

Lopulta yliopistolain avaamista on turha jäädä odottamaan. Voimassa oleva laki ei ole kaikkea sitä, mitä halusin sen olevan, mutta mikään lakikirjaus ei pysty muuttamaan johtamiskulttuuria hyväksi tai johtajia taitaviksi yhteisönsä kuuntelemisessa. Meidän pitää luoda itsellemme hyvä johtamiskulttuuri ja valita itsellemme sellaiset johtajat, jotka osaavat johtaa meitä haluamallamme tavalla. Johtajia, jotka ovat aina valmiita keskusteluun heidät tehtävään valinneen yliopistoyhteisön kanssa ja ansaitsevat luottamuksemme. 

Tämä on varmaan hyvä hetki avata keskustelu Turun yliopiston johtamiskulttuurista ja demokraattisen päätöksenteon tilasta. Sana on vapaa.

 

Voit lukea Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisen aiheesta täältä ja Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnin loppuraportin täältä

Koulutuspoliittinen vastaava
Jyri Lähdemaa