You are here

Kattava stipendijärjestelmä vastaiskuna lukuvuosimaksuille

Share +

Tuomas Dahlström | 06.09.2016

Turun yliopiston hallitus päätti asettaa elokuun kokouksessaan EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville maisterivaiheen opiskelijoille ensi vuodesta alkaen lukuvuosimaksut, jotka vaihtelevat ohjelmakohtaisesti 10 000€ - 16 000€ välillä. Päätös pohjautuu uuteen lainsäädäntöön, joka velvoittaa korkeakoulut perimään vähintään 1500€ lukuvuosimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. TYY kannattaa maksutonta tutkintokoulutusta opiskelijan lähtömaasta riippuen. Lukuvuosimaksut eivät kuitenkaan koske vaihto-opiskelijoita.

Ensimmäisenä lukuvuosimaksuista päätti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, joka asetti summaksi tasan 10 000 € jo ennen joulua. Tämän päätöksen ohjausvaikutus on ollut suuri ja yliopistojen lukuvuosimaksut ovatkin asettuneet pääosin välille 8000€ - 20 000€. Kynnys asettaa alhaisempi maksu on ollut korkea, sillä halvemman hinnan on ajateltu kertovan huonosta laadusta verrattuna muihin. Kuitenkaan hintalappu, on siinä suuri tai pieni summa, ei kerro laadusta. Alhaisella maksulla yliopisto voisi houkutella enemmän opiskelijoita, jolloin yksittäisestä opiskelijasta saatava tuotto olisi pienempi, mutta kokonaistuotto olisi suurempi. Tällöin yliopisto saisi tuottoa ja kv-opiskelijat edullista sekä laadukasta koulutusta. Lisäksi yhteiskunta ja yritykset hyötyvät aina kansainvälisistä osaajista. Lukuvuosimaksuista ei ole odotettavissa valtavaa rahasampoa yliopistolle, joten yhteiskunnalliselle hyödylle on annettava painoarvoa.

Suomalaiset korkeakoulut ovat ensi vuodesta alkaen kilpailemassa maailman huippuyliopistoja vastaan, paikoin jopa yhtä kovilla hintalapuilla. Eliittikorkeakouluilla on käytettävissään vahva markkinointiosaaminen sekä kovatasoiset stipendijärjestelmät. Suomessa markkinointityö on vasta alussa ja stipendijärjestelmät hakevat vielä muotoaan. On oletettavaa, että tulevaisuudessa kansainvälisten opiskelijoiden hakijamäärä suomalaisiin korkeakouluihin tulee laskemaan. Yliopiston pitääkin tarkkailla hakijamäärään muutosta ja arvioitava, jospa kuitenkin alhaisella maksulla voitaisiin erottua muista yliopistoista. Kuitenkin vielä on viimeinen oljenkorsi jäljellä, jolla tehdä eroa muihin korkeakouluihin.

Se, miten Turun yliopisto voi vielä erottua edukseen kaikista muista suomalaisista korkeakouluista, on kattava stipendijärjestelmä. Uuden lain mukaan yliopistolla pitää olla lukuvuosimaksujen lisäksi stipendijärjestelmä, sen linjasta päättää yliopiston hallitus vielä tässä kuussa pidettävässä sähköpostikokouksessa. Rehtori Kalervo Väänänen sekä muu rehtoristo ovat tehneet hyvää työtä, sillä stipendijärjestelmää on pohdittu perusteellisesti ja päätös siitä tehdään näinkin myöhään. Muiden stipendijärjestelmistä on jo jonkin verran tietoa, joten Turun yliopisto voi tehdä omasta järjestelmästään kattavamman kuin muilla.

Tutkimusten mukaan hyvä stipendijärjestelmä on juuri se tekijä, joka houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita. Turun yliopiston stipendijärjestelmän on tarjottava mahdollisimman monelle opiskelijalle stipendi, joka kattaa koko lukuvuosimaksun tai ainakin osan siitä. Yliopiston pitää olla rohkea ja stipendejä voitaisiin hyvin jakaa useammalle kuin joka kolmannelle opiskelijalle. Times Higher Education-rankingin mukaan Turun yliopisto mahtuu tällä hetkellä maailman 200 kansainvälisimmän yliopiston joukkoon ainoana suomalaisena yliopistona. Tämän aseman pitäminen on vaikeaa, jos yliopistomme stipendijärjestelmä ei ole riittävän kilpailukykyinen verrattuna muihin yliopistoihin niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Kansainvälisten asioiden vastaava
Tuomas Dahlström