You are here

Tyhjin puhein tulevaisuuteen

Share +

Miika Tiainen | 01.04.2016

Muistatko puheet viime keväältä? Miten sivistyksellä piti saada Suomi nousuun? Koulutuksesta ei pitänyt leikata, eikä liioin opintotuesta. Jos todellisuus ei kuitenkaan vastaa puheita, on turha yrittää selitellä, että nämä ja nämä asiat ovat meille tärkeitä.

Maamme hallituksen toiminnassa kuvaavaa on ollut valtava ristiriita retoriikan ja toiminnan välillä. ”Ei velkaa lapsille” -jeesustelu on opintotukileikkausten seurauksena joutunut kokonaan uuteen valoon. Opiskelijoiden ja ylipäätään yksityishenkilöiden velasta viis, kunhan valtionvelkaa saadaan pienennettyä. Talouden kentän supistaminen yhden velkaluvun tuijotteluksi on kovin, kovin kapeakatseista ajattelua. Putkinäköisyydessään yhtenäinen hallitus tekee vähän mitä sattuu, koska nyt pitää sattua. Oi aikoja.

On tärkeää, että päätöksiä tehdessä ymmärretään, mistä on kyse ja mitkä sen vaikutukset ovat. Opintorahan taso on ollut jo valmiiksi heikko – opiskelijat ovat olleet jo pitkään maamme köyhin väestöryhmä. Kelan tilastojen mukaan yhä useampi opiskelija joutuu sitä paitsi käyttämään asumislisän lisäksi opintorahan osittain tai kokonaan saadakseen edes asumiskulunsa katettua.

Uudistuksen ylevänä tavoitteena oli turvata päätoiminen opiskelu. Esitetyt keinot ovat kuitenkin päinvastaisia. Leikkaukset pakottavat yhä useamman opiskelijan tasapainottelemaan työn ja opiskelun välillä, siirtäen valmistumista kauemmas tulevaisuuteen.

Taantuma runtelee nuoria

Tilastollisesti tarkasteltuna taantuma vaikuttaa jo valmiiksi kaikista ikäryhmistä raskaimmin nuoriin. Vaikutukset ovat pitkällisiä, sillä nuorten tulokehitys näyttää Suomen Pankin ekonomistien mukaan junnaavan paikallaan. Nuoret eivät siis pääse samanlaisen taloudellisen kehityksen kelkkaan kuin vanhempansa.

Pakkolainan tarjoaminen opintojen rahoittamiseksi tuntuu tästäkin näkökulmasta kylmältä kädenpuristukselta omaa paikkaansa etsivälle nuorelle. Nyt tehtävät päätökset ovat tärkeitä sukupolvien välisen tasa-arvon kannalta. Päätöksiä tekevä vanhempi sukupolvi voisi näyttää solidaarisuuttaan nuorille, jotka kantavat taantuman raskaimman taakan harteillaan.

Uupumus uhkaa yhä useampia

Akateemisen ajattelun kehittyminen ja oman suunnan löytäminen vaativat aikaa ja tilaa. Tieteentekijäksi ja asiantuntijaksi ei kasveta eikä niitä paljon kaivattuja innovaatioita synnytetä hetkessä. Opiskelijan pakottaminen ahtaaseen putkeen vaarantaa niin luovuuden kuin opiskelijan hyvinvoinnin.

Opiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan yli kymmenes opiskelijoista on jo nyt altistunut kohonneelle uupumusriskille. Kasvavan työssäkäynnin lisääminen tähän yhtälöön ei ainakaan pienennä riskiä. On koko yhteiskunnan etu, että opiskelijat siirtyvät työelämään hyvinvoivina.

Vaikuttamisen aika on nyt

TYY oli yhdessä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa marssimassa 9.3. opintotukimielenosoituksessa Helsingissä. Nyt käsittelyyn tulossa olevat opintotukileikkaukset ovat mittaluokaltaan historiallisia ja TYYn tavoitteiden vastaisia. Opiskelijajärjestöjen tehtävä puolestaan on ajaa jäsentensä etua. Pelkkä kabinettivaikuttaminen ei aina riitä. Välillä on itse otettava tilaa, jos haluaa saada äänensä kuuluviin. Siksi mielenosoitus katsottiin hyväksi keinoksi tuoda esiin kokemiamme epäkohtia.

Nyt on aika vaikuttaa! Opintotuen kohtalo ratkeaa ensi viikolla käytävässä kehysriihessä. Me toimistolla kontaktoimme kuumeisesti kansanedustajia, jotta opiskelijan ääni kuuluisi päätöstä tehtäessä. Yhdessä äänemme kuitenkin kuuluu parhaiten. Sinäkin voit vaikuttaa kansanedustajiin. Lähetä kansanedustajille sähköpostia ja kerro omista kokemuksistasi opintotukeen liittyen. TYYn ohjeet opintotukivaikuttamiseen voit katsoa täältä.

Varapuheenjohtaja
Miika Tiainen