You are here

Kehitysyhteistyöllä bisnestä

Share +

Tiina Pitkänen | 28.01.2016

Uusi hallitusohjelma muuttaa merkittävästi Suomen tekemän kehitysyhteistyön painopisteitä. Käytettävissä on jatkossa 300 miljoonaa euroa vähemmän rahaa maailman köyhimpiä ihmisiä auttavien kehitysohjelmien toteuttamiseen. Samalla valtion omistaman kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin pääomaa korotetaan 130:lla miljoonalla eurolla. Jos kehitysyhteistyöllä tehdään bisnestä, kuka siitä hyötyy?

Kehitysyhteistyö perustuu pitkäaikaiseen kumppanuuteen, jonka tarkoituksena on tukea kehitysmaan elinolosuhteiden parantamista. Suomi on pitkään toteuttanut kehitysyhteistyötä muun muassa kahdenvälisesti, monenkeskisesti yhteistyössä EU:n, YK:n ja Maailmanpankin kanssa sekä tukemalla kansalaisjärjestöjen ohjelmia kehitysmaissa. Erityisesti kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on keskittynyt kehitysmaiden köyhimpien ihmisten perustarpeisiin ja -oikeuksiin, kuten terveyteen, opetukseen ja toimeentulomahdollisuuksiin. Toinen tärkeä tavoite on ollut kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen, jotta kehitysmaiden omat järjestöt saavat mahdollisuuksia tuottaa palveluita ja tehdä vaikuttamistyötä. Näin myös kansalaisten rooli toimijoina vahvistuu.

Perinteisten kehitysyhteistyön toteuttamismuotojen rinnalla yksityinen sektori on vahvistanut asemiaan viime vuosina. Tutkija, tietokirjailija Matti Ylönen mainitsee hallituskaudella 2007-2011 alkaneen kehitysyhteistyön kurssimuutoksen, jolloin käynnistettiin uusia kehitysyhteistyön muotoja. Näihin tuli mukaan myös suomalaisia yrityksiä. Ulkomaiset investoinnit kehitysmaihin ovatkin kasvaneet nopeasti. Ylösen mukaan investointeja tekevät usein nimenomaan suuret yritykset. Finnfundin pääomakorotuksen myötä rahoitus kehitysmaihin tehtäviin investointeihin tulee kasvamaan, mikä lisää yritysten sijoituksia. On tärkeää erottaa suuryritysten investoinnit kansalaisjärjestöjen tekemistä hankkeista kehitysmaiden pienviljelijöiden ja -yrittäjien tukemiseksi. Pienyritykset ovat tärkeä osa monien kehitysmaiden taloutta, ja yritystoiminnan tukeminen onkin sinällään erittäin tärkeää uusien työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi.

Eikö yritysten tukeminen sitten ole vain hyvä asia? Eikö kehitysyhteistyön tarkoitus ole auttaa ihmisiä auttamaan itseään, ja mikä tähän olisikaan sopivampi keino kuin luoda heille työllistymismahdollisuuksia ja polkuja pois köyhyydestä? Suuryritysten tekemissä investoinneissa on hyviä ja huonoja puolia. Niiden avulla voidaan auttaa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, jos  toiminnan tavoitteena on tukea juuri heitä ja keinot valitaan sen mukaan. Yksityisen sektorin roolin vahvistuminen on tärkeää kehitysyhteistyön pitkäjänteisen kehittämisen kannalta, mutta tärkeää olisi varmistaa, että se tukee maiden omia kehitystavoitteita.  ”Muussa tapauksessa hyödyt ovat kyseenalaisia tai ainakin välillisiä”, Ylönen huomauttaa. Hän antaa myös esimerkin: ”On täysin eri asia tukea ympäristö- ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan kyseenalaista jättipatohanketta kuin parantaa paikallisten pienviljelijöiden järjestäytymistä”.

Julkista kehitysrahoitusta puoltaa yksityiseen verrattuna se, että se on nimensä mukaisesti julkista. Hankkeet perustuvat julkisiin suunnitelmiin, ja niiden kehitysvaikutuksista tehdään arviot, jotka ovat kaikkien kansalaisten nähtävillä. ”Yksityisen sektorin investointitukiin liittyy puolestaan usein yrityssalaisuuksia, eikä niiden tuloksia arvioida läheskään aina samalla tavalla”, Ylönen muistuttaa.

Työ on hyvinvoinnin ja vaurauden perusta myös kehitysmaissa. Suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksien edistäminen kehitysyhteistyön puitteissa on hyvä asia, kunhan sitä ei tehdä maailman köyhimpien ihmisten kustannuksella. Suomalaiset saavat haasteellisissa oloissa toimiessaan kehittää osaamistaan ja viedä tietotaitoaan kehitysmaiden yhteisöjen hyväksi. Reiluilla pelisäännöillä pelattaessa kaikki hyötyvät – ahneudella puolestaan on kallis hinta, jonka maksavat ne, keillä siihen olisi vähiten varaa.

Tiina Pitkänen, Kirjoittaja on vuoden 2015 Kehy-liitteen toimittaja

Kiinnostaako kehitysyhteistyö?

Tutustu Kehitysyhteistyösiiven toimintaan

Hae koordinaattoriksi TYYn Kehitysyhteistyöviikolle 2016

Kehitysyhteistyö
Tiina Pitkänen