TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN HENKILÖSTÖOHJESÄÄNTÖ

 

Edustajiston päätös 29.9.2009, päivitetty 20.4.2011.

 

1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

 

Tässä ohjesäännössä määritellään Turun yliopiston ylioppilaskunnassa (TYY) noudatettavat työntekijöitä ja työnantajaa koskevat erityismääräykset.

 

TYY ei ole järjestäytynyt työnantaja, joten TYYllä ei ole työehtosopimusta. Ylioppilaskuntia ei myöskään koske mikään yleissitova työehtosopimus. Tässä ohjesäännössä määritetään TYYn työsuhteissa noudatettavat erityisehdot. Muilta osin työntekijöitä ja työnantajaa koskevat lait, asetukset, sopimukset ja määräykset on määritelty mm. työsopimuslaissa (55/2001) , työaikalaissa (605/1996), vuosilomalaissa (162/2005) ja työsopimuksessa.

 

Lisäksi Turun ylioppilaslehden päätoimittajan ja toimittajaharjoittelijan työsuhteissa on noudatettava Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton välistä työehtosopimusta.

 

Tällä ohjesäännöllä ei voida heikentää ohjesäännön voimaan astuessa voimassaolevien työsuhteiden etuja.

 

1.1 Työnantajan edustajat

 

Hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja pääsihteeri, aina kaksi yhdessä, edustavat työnantajaa tämän ohjesäännön alaan kuuluvien asioiden neuvotteluissa.

 

1.2 Esimies

 

Ylioppilaskunnan työntekijöiden esimiehenä toimii pääsihteeri. Pääsihteerin esimiehenä toimii hallitus.

 

1.3 Ylioppilaskunnan työntekijät

 

Ylioppilaskunnan työntekijöitä ovat

 

A) toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa toimivat työntekijät:

-pääsihteeri

-Turun ylioppilaslehden päätoimittaja

-järjestö- ja tiedotussihteeri

-kansainvälisten asioiden sihteeri

-koulutuspoliittinen sihteeri

-sosiaalipoliittinen sihteeri

-taloussihteeri

-toimistosihteeri

-kirjastonhoitaja

-Rauman opiskelijasihteeri

 

B) määräaikaisessa työsuhteessa toimivat työntekijät:

 

- Turun ylioppilaslehden toimittajaharjoittelija

- Projektityöntekijät

 

C) muut työntekijät

 

1.4 Toimenkuvat

 

Ylioppilaskunnan työntekijöiden yleiset toimenkuvat määritellään tässä ohjesäännössä. Tarkemmasta toimenkuvasta määrätään työsopimuksessa. Esimies ja ylioppilaskunnan hallitus voivat määrätä työntekijälle myös muita tehtäviä työajan puitteissa. Työtehtäviä hoitaessaan henkilökunnan on noudatettava ylioppilaskunnan sääntöjä ja ohjesääntöjä.

 

1.4.1 Pääsihteeri

 

Pääsihteerin tehtäviin kuuluu:

- henkilökunnan ja siviilipalvelushenkilöiden esimiehenä toimiminen

- työnantajan edustaminen muissa paitsi itseä koskevissa neuvotteluissa

- ylioppilaskunnan työsuojelupäällikkönä toimiminen

- opiskelijoita koskevien asioiden seuraaminen ja niistä tiedottaminen

- yhteydenpito merkittäviin yhteistyökumppaneihin

- taloudenhoidon seuraaminen

- laskujen ja maksumääräysten hyväksyminen ennen maksamista

- talousarvion valmisteluvastuu

- ylioppilaskunnan omistamista ja vuokraamista kiinteistöistä ja tiloista huolehtiminen, vuokraaminen ja ylläpitäminen

- edustajiston esityslistojen, pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden laatimisesta vastaaminen

- hallituksen esityslistojen ja päätösluetteloiden laatimisesta vastaaminen

- hallituksen ja edustajiston päätösten toimeenpanon valvominen

- hallitukselle esiteltävien asioiden valmisteleminen

- hallituksen auttaminen edustajistolle esiteltävien asioiden valmistelussa

- ylioppilaskunnan PR-toiminta ja ylioppilaskunnan edustaminen yhdessä hallituksen kanssa

 

1.4.2 Taloussihteeri

 

Taloussihteerin tehtäviin kuuluu ylioppilaskunnan ja Universtas Oy:n:

- kirjanpidosta vastaaminen; tositteiden tarkastus, tiliöinti ja kirjaus

- välitaseiden ja laskelmien laatiminen ja kehittäminen

- tilinpäätöksen laatiminen ja tilintarkastuksen toimituttaminen

- toimintakertomuksen laatiminen taloudellisen osion osalta

- veroilmoituksista vastaaminen

- arvonlisäveroasioista vastaaminen

- maksuliikenteen hoitaminen, likviditeettiasioiden seuranta ja valvonta

- rahoitusjärjestelyistä vastaaminen

- vakuutusasioista vastaaminen

- hallituksen taloudellisten päätösten toteuttaminen

- taloudellisten asioiden valmisteleminen ja esittely kokouksessa

- laskutuksen, vuokravalvonnan, perimisasioiden hoitaminen

- palkanlaskenta ja siihen liittyvien tehtävien hoitaminen

- tilastojen ylläpitäminen

- yleisen taloudellisen kehityksen ja lainsäädännön seuraaminen ja siitä informoiminen sekä välittömästi aiheutuvien toimenpiteiden käynnistäminen

-talousarvion valmisteluvastuu, toteutumisen seuraaminen ja raportointi hallitukselle ja ylioppilaskunnan taloustoimikunnalle

- ylioppilaskunnan taloustoimikunnan ja Universtas Oy:n hallituksen sihteerinä toimiminen

 

1.4.3 Kansainvälisten asioiden sihteeri

 

Kansainvälisten asioiden sihteerin tehtäviin kuuluu:

- tutkintojen sisällölliseen ja laadulliseen kehittämiseen osallistuminen

- kansainvälisen koulutuspolitiikan seuraaminen

- jäsenistön ja erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden koulutus- ja sosiaalipoliittinen edunvalvonta

- ulkomaille opiskelemaan lähtevän jäsenistön ja ulkomaisten opiskelijoiden opintososiaalisen neuvonta- ja palvelutoiminnan hoitaminen

- alansa esitysten, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu hallitukselle

- alansa toimijaryhmien yhteyshenkilönä toimiminen

- kansainvälisistä asioista tiedottaminen ylioppilaskunnan jäsenistölle ja julkiselle sanalle

- ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöprojektien suunnittelu ja koordinointi

 

1.4.4 Koulutuspoliittinen sihteeri

 

Koulutuspoliittisen sihteerin tehtäviin kuuluu:

- jäsenistön ja jäsenyhdistysten koulutuspoliittisen neuvonta- ja palvelutoiminnan hoitaminen

- yliopiston hallinnon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen

- hallinnon opiskelijaedustajien konsultointi ja kouluttaminen

- alansa esitysten, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu hallitukselle

- tutkintojen sisällölliseen ja laadulliseen kehittämiseen osallistuminen

- kansainvälisen koulutuspolitiikan seuraaminen

- koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta vastaaminen

- alansa toimijaryhmien yhteyshenkilönä toimiminen

- koulutuspolitiikan ajankohtaisista asioista tiedottaminen ylioppilaskunnan jäsenistölle ja julkiselle sanalle

 

1.4.5 Sosiaalipoliittinen sihteeri

 

Sosiaalipoliittisen sihteerin tehtäviin kuuluu:

- jäsenistön opintososiaalisen neuvonta- ja palvelutoiminnan hoitaminen

- ylioppilaskunnan opintotukirahaston hoitaminen

- alansa esitysten, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu hallitukselle

- sosiaalipoliittisesta edunvalvonnasta eli opiskelijoiden asumiseen, toimeentuloon, terveydenhuoltoon, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä asioista vastaaminen

- alansa toimijaryhmien yhteyshenkilönä toimiminen

-sosiaalipolitiikan ajankohtaisista asioista tiedottaminen ylioppilaskunnan jäsenistölle ja julkiselle sanalle

-ylioppilaskunnan liikunta- ja tuutorointitoiminnan koordinointi

 

1.4.6 Järjestö- ja tiedotussihteeri

 

Järjestö- ja tiedotussihteerin tehtäviin kuuluu:

- ylioppilaskunnan alayhdistysten neuvominen, palvelu, koulutus ja yhdistysten yhteyshenkilönä toimiminen

- ylioppilaskunnan ulkoisen ja sisäisen tiedotuksen suunnittelu, koordinointi ja hoitaminen

- alansa esitysten, lausuntojen ja kannanottojen valmistelu hallitukselle

- ylioppilaskunnan PR-toimintaan osallistuminen

 

1.4.7 Toimistosihteeri

 

Toimistosihteerin tehtäviin kuuluu:

- ylioppilaskunnan kanslian hoitaminen sekä kanslian kassasta vastaaminen

- opiskelijakorttitilausten hoitaminen

- ilmoittautumisjärjestelyjen hoitaminen

- lippujen, julkaisuiden ja muiden tuotteiden myynti ja vuokraus sekä tilojen varauksista vastaaminen

- anomusten ja hakemusten vastaanotto

- jäsenistön neuvominen

- jäsenistön ja muiden osoiterekisterien ylläpitäminen

- saapuvan ja lähtevän postin käsitteleminen

- kokouskutsujen kopioiminen ja postittaminen

- kopiokoneen ja muiden toimistolaitteiden huollosta ja ylläpidosta vastaaminen

- puhelinkeskuksena toimiminen

- toimisto- ja myyntitarvikkeiden hankkiminen

- tilojen yleisestä viihtyvyydestä huolehtiminen

- tilaisuuksien järjestelyissä auttaminen

- hallituksen pöytäkirjojen laatimisesta vastaaminen

- arkistoinnin hoitaminen

 

1.4.8 Kirjastonhoitaja

 

Kirjaston hoitajan tehtäviin kuuluu:

- kirjojen hankinta

- kirjaston aukiolosta huolehtiminen

- kirjojen kunnosta huolehtiminen

- kirjaston kokoelmaluettelon ylläpitäminen

- kirjaston lainaustoiminnan järjestäminen

- kirjaston budjetin valmistelu ja seuraaminen

- kirjaston toiminnallinen kehittäminen

 

1.4.9 Turun ylioppilaslehden päätoimittaja

 

Turun ylioppilaslehden päätoimittajan tehtäviin kuuluu:

- Turun ylioppilaslehden sisällöstä vastaaminen

- Turun ylioppilaslehden avustajakunnan kokoaminen

- Turun ylioppilaslehden ilmestymisestä vastaaminen

- Turun ylioppilaslehden budjetin valmisteleminen ja seuraaminen

- kirjoitus- ja kuvauspalkkioiden maksaminen TYL:n johtokunnan asettamien perusteiden mukaisesti

- Turun ylioppilaslehden taittaminen

- Turun ylioppilaslehden työnjohdollisena esimiehenä toimiminen

 

1.4.10 Turun ylioppilaslehden

toimittajaharjoittelija

 

Turun ylioppilaslehden toimittajaharjoittelijan tehtäviin kuuluu:

- Turun ylioppilaslehden toimittaminen

 

1.4.11 Rauman opiskelijasihteeri

 

Rauman opiskelijasihteerin tehtävänä on TYYn palveluista huolehtiminen ylioppilaskunnan Rauman toimipisteessä. Tarkemmin työtehtäviin kuuluvat:

 

- vastata opiskelijakorttien ja lukuvuositarrojen jakamisesta ja tiedottamisesta,

- tuutoreiden koulutukseen osallistuminen,

- Opekkaan hallituksen kokouksiin osallistuminen kerran kuussa tiedonkulun parantamiseksi,

- yhteydenpito Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Rauman toimipisteeseen ja TYYhyn,

- TYYn palveluista tiedottaminen Raumalla sekä

- koulutus ja yhteistyö Rauman hallinnon opiskelijaedustajien kanssa.

 

1.4.12 Muut työntekijät

 

Ylioppilaskunta voi palkata yksittäisten projektien, kuten tapahtumien, tutkimusten, julkaisujen, ohjelmien ja muiden tehtävien toteuttamiseksi projektityöntekijöitä.

 

Projektityöntekijän toimenkuvasta, palkkauksesta ja työsuhteen kestosta päättää hallitus voimassaolevan toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Hallituksella on mahdollisuus palkata projektityöntekijä seuraavan hallituksen toimikaudelle jatkuviin projekteihin. Jokaisen projektityöntekijän kanssa on solmittava kirjallinen työsopimus, josta ilmenee projektityöntekijän tehtävät, työn oletettu päättymispäivämäärä sekä palkan suuruus.

 

1.5 Toimien perustaminen ja

lakkauttaminen

 

Edustajisto päättää 1.3 § kohdassa A lueteltujen toimien lukumäärästä sekä voi voimassa olevan talousarvion puitteissa perustaa muitakin toimia, joiden haltijat ovat tämän ohjesäännön alaisia.

 

Hallitus päättää 1.3 § kohdassa B lueteltujen toimien lukumäärästä sekä voi voimassa olevan talousarvion puitteissa perustaa muitakin toimia, joiden haltijat ovat tämän ohjesäännön alaisia.

 

Pääsihteeri päättää 1.3 § kohdassa C mainittujen toimien lukumäärästä sekä voi voimassa olevan talousarvion puitteissa perustaa muitakin toimia, joiden haltijat ovat tämän ohjesäännön alaisia.

 

1.6 Avoinna olevan toimen täyttäminen

 

Edustajisto täyttää pääsihteerin ja Turun ylioppilaslehden päätoimittajan toimet.

 

Hallitus täyttää taloussihteerin, toimistosihteerin, kirjastonhoitajan, järjestö- ja tiedotussihteerin, kansainvälisten asioiden sihteerin, koulutuspoliittisen sihteerin, sosiaalipoliittisen sihteerin ja Rauman opiskelijasihteerin toimet sekä valitsee projektityöntekijät.

 

Turun ylioppilaslehden johtokunta täyttää Turun ylioppilaslehden toimittajaharjoittelijan toimen.

 

Muut ylioppilaskunnan työntekijät nimittää pääsihteeri ellei hallitus toisin päätä.

 

Avoinna olevat edustajiston tai hallituksen täytettävät toimet on julistettava haettaviksi. Hakuaika on määrättävä vähintään kymmeneksi (10) vuorokaudeksi ja enintään kolmeksikymmeneksi (30) vuorokaudeksi.

 

Toimi julistetaan haettavaksi ilmoituksella ylioppilaskunnan ilmoitustaululla, ylioppilaskunnan, työvoimahallinnon ja Turun yliopiston rekrytointipalvelujen www-sivustoilla, tyyali-sähköpostilistalla sekä mahdollisuuksien mukaan Turun ylioppilaslehdessä.

 

Milloin 1.3 § kohdissa A ja B lueteltu toimi tulee olemaan vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta vailla työntekijää, on sitä hoitamaan määrättävä täksi ajaksi sijainen. Pääsihteerin ja päätoimittajan toimen väliaikaisen hoitajan valitsee hallitus enintään kolmeksi kuukaudeksi. Toimen väliaikainen hoitaja haetaan avoimella haulla tai perustelluista syistä hallituksen nimityksellä.

 

Toimi voidaan julistaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa pidentää, jos nimityksen suorittava hallintoelin katsoo ylioppilaskunnan edun näin vaativan. Jos toimi julistetaan uudelleen haettavaksi, hakuilmoituksessa on samalla ilmoitettava, otetaanko aikaisemmat hakemukset tointa täytettäessä huomioon.

 

1.7 Työsopimuksen solmiminen

 

Jokaisen työntekijän kanssa on solmittava työsopimuslain edellyttämä sekä tämän ohjesäännön mukainen kirjallinen työsopimus.

 

1.7.1 Koeaika

 

1.3 § kohdissa A ja B lueteltujen työntekijöiden työsopimus solmitaan ensin kolmen (3) kuukauden koeajaksi, jonka aikana työsopimus voidaan purkaa työsopimuslain mukaisin perustein. Mikäli työsuhde on pituudeltaan alle kuusi (6) kuukautta, voidaan koeajan pituudeksi sopia enintään puolet koko työsuhteen pituudesta.

 

1.8 Määräaikaiset toimet

 

Turun ylioppilaslehden toimittajaharjoittelijan enintään vuoden mittaisen toimen kestosta päättää Turun ylioppilaslehden johtokunta.

 

Pääsihteeri päättää muiden määräaikaisten työntekijöiden toimien kestosta.

 

1.9 Työsopimuksen päättäminen

 

1.9.1 Määräaikaiset sopimukset

 

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa. Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

 

1.9.2 Toistaiseksi voimassa

olevat sopimukset

 

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

 

Jos työntekijän työsuhde ylioppilaskuntaan on jatkunut keskeytyksittä, työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsuhteen päättymään aikaisintaan

 

1) 42 päivän kuluttua kuluttua, jos työsuhde on jatkunut enintään neljä vuotta;

2) kahden kuukauden kuluttua, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

3) neljän kuukauden kuluttua, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta;

4) kuuden kuukauden kuluttua, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

 

Työntekijän irtisanoutuessa noudatetaan 21 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde ylioppilaskuntaan on jatkunut enintään viisi vuotta ja yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

 

1.9.3 Työsuhteen purkaminen

 

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

 

Työsuhteen purkamisesta päättää hallitus.

 

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

 

1.10 Sivutoimi

 

Päätoiminen työntekijä voi ottaa hoitaakseen sivutoimen, mikäli sen hoitamisesta ei koidu haittaa ylioppilaskunnalle. Sivutoimesta on ilmoitettava kirjallisesti työntekijän esimiehelle.

 

Jos esimies katsoo työntekijän sivutoimen haitalliseksi ylioppilaskunnalle, päättää hallitus työntekijän luvasta sivutoimen harjoittamiseen.

 

2. TYÖAIKA

 

2.1 Työaika

 

Toimiston työaika on

ma–to klo 8.00–16.00

pe klo 8.00–15.00

 

Työntekijän poikkeavasta työajasta määrätään työsopimuksessa.

 

Työajanseurannasta vastaa esimies yhdessä työntekijän kanssa. Työaikaa seurataan jokaisen työntekijän kuukausittain täyttämän työaikalistan avulla. Työaikalista palautetaan kuukauden vaihtuessa esimiehelle.

 

 

2.1.1 Säännöllinen työaika

 

Säännöllinen työaika on maanantaista torstaihin 7,5 tuntia ja perjantaisin 6,5 tuntia, yhteensä 36,5 tuntia viikossa. Työhönsidonnaisuusaika on ma-to 8 tuntia ja pe 7 tuntia vuorokaudessa sisältäen 0,5 tunnin lounastauon. Lounastauon voi pitää klo 10.00 - 14.00 välillä enintään 1,5 tunnin mittaisena. Poikkeavasta työajasta määrätään työsopimuksessa.

 

Turun ylioppilaslehden päätoimittajan ja toimittajaharjoittelijan säännöllinen työaika määräytyy voimassa olevan Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton välisen työehtosopimuksen mukaisesti.

 

Säännöllinen työaika on työaikamääräyksissä yleensä määritelty työajan pituuden eikä sen sijoittumisajankohdan mukaisesti, joten esimerkiksi toimistotyössä työskentely toimiston aukioloajan ulkopuolella voi olla säännöllistä työaikaa. Esimiehen suostumuksesta tehtävä etätyö lasketaan myös työajaksi.

 

2.1.2. Liukuva työaika

 

Työaika liukuu päivittäin aamuisin 7.00–10.00 ja iltapäivisin työpaikalta saa poistua aikaisintaan kello 14.00 ja pitää poistua viimeistään klo 19.00. Työajan päivittäinen liukumaraja on kolme (3) tuntia. Työajan lyhentämisen ja pidentämisen enimmäismäärä on 40 tuntia.

 

Työajan poikkeavasta liukumasta on aina sovittava erikseen esimiehen kanssa. Liukumakertymän ylitettyä 30 tuntia työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa tilanteesta esimiehelle. Esimies vastaa siitä, että työntekijälle jää riittävä määrä viikko- ja vuorokausilepotunteja. Vuorokausilevon tulee olla vähintään seitsemän tuntia.

 

Työaika on maanantaista torstaihin seitsemän ja puoli (7,5) tuntia ja perjantaisin kuusi ja puoli (6,5) tuntia. Työhönsidonnaisuusaika on päivittäin kahdeksan (8) tuntia paitsi perjantaisin seitsemän (7) tuntia, jotka pitävät sisällään vähintään puolen (0,5) tunnin pituisen lounastauon. Työntekijöillä on oikeus pitää viidentoista (15) minuutin kahvitauko sekä aamu- että iltapäivällä. Näistä poikkeavista työajoista ja tauoista määrätään työsopimuksessa.

 

2.1.3 Työajaksi luettava aika

 

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta eikä matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

 

Matkustusaika työtehtävissä toiselle paikkakunnalle luetaan työajaksi.

 

2.1.4 Ylimääräiset vapaapäivät

 

Kirkollisten juhlapyhien aattona työaika on kolme (3) tuntia ja päättyy toimiston aukioloaikaa noudattavien osalta klo 12.00.

 

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat vapaapäiviä ja lyhentävät kyseisen viikon tai työjakson työaikaa. Lisäksi vapaapäiviä ovat vapun-, juhannus-, joulu- ja uudenvuodenaatto.

 

Työntekijöille myönnetään vuosittain 7–9 ylimääräistä palkallista vapaapäivää, jotka sijoitetaan joulua ja uudenvuodenpäivää ympäröivälle ajanjaksolle.

 

Muista vapaapäivistä päättää hallitus. Ylimääräiset vapaapäivät ovat työssäolon veroista aikaa.

 

Kesäaikana 1.5.–31.8. on toimenhaltijoilla oikeus työajan lyhennykseen yhteensä viisitoista (15) tuntia.

 

2.1.5 Ylityö

 

Ylityötä on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ. Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa erikseen antamalla suostumuksella. Ylityö edellyttää työnantajan määräystä tai suostumusta.

 

Ylityötä on vuorokaudessa 7,5 tai 6,5 tunnin ja viikossa 36,5 tunnin lisäksi esimiehen määräyksestä tehty työ.

 

Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.

 

Ylityö voidaan korvata joko vapaa-aikana tai rahana. Mikäli työsuhteen päättyessä työntekijällä on työaikapankissa liukumatunteja, joita hän ei ole pystynyt pitämään vapaana, korvataan kertyneet työtunnit 50 %:lla korotettuna, jos työntekijä on ilmoittanut esimiehelle viipymättä 30 tuntia ylittävästä liukumakertymästä. Esimies on vastuussa siitä, että ennen työsuhteen päättymistä kertyneet liukumatunnit pidetään vapaana mahdollisuuksien mukaan.

 

2.2 Palkaton vapaa

 

Työntekijöiden on mahdollista sopia esimiehen kanssa tarvittaessa ja työtehtävien sen salliessa erillisen palkattoman vapaan pitämisestä.

 

3. PALKKAUS

 

3.1 Palkkausperusteet

 

Hallitus määrää toimet ylioppilaskunnan, pois lukien Turun ylioppilaslehden päätoimittajan ja Turun ylioppilaslehden toimittajaharjoittelijan, palkkatasoihin, joissa peruspalkat ja niiden lisät ovat voimassa olevien ylioppilaskunnan palkkausperusteiden mukaiset. Hallitus vahvistaa peruspalkat ja niiden lisät vähintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

 

Mikäli työsopimuksessa on sovittu tässä ohjesäännössä poikkeavasta säännöllisestä työajasta (36,5 tuntia viikossa), lasketaan työntekijän palkka hallituksen vahvistamien palkkausperusteiden mukaisesti työsopimuksessa sovitun työajan suhteessa tämän ohjesäännön säännölliseen työaikaan.

 

Turun ylioppilaslehden päätoimittajan ja toimittajaharjoittelijan palkat määräytyvät voimassa olevan Viestintätyönantajien ja Suomen Journalistiliiton välisen työehtosopimuksen palkkataulukoiden mukaisesti.

 

3.2 Lisät palkkoihin

 

Lisät peruspalkkoihin myönnetään

voimassa olevien palkkausperusteiden

mukaisesti. Myönnettävät lisät

peruspalkkoihin päätetään

tapauskohtaisesti ja päätös tulee aina

perustella.

 

Ensimmäisen työkokemukseen perustuvan lisän myöntämisestä päättää anomuksesta työntekijän esimies, jonka jälkeen seuraavat työkokemukseen perustuvat lisät otetaan huomioon automaattisesti. Jos esimies päättää olla myöntämättä työkokemuslisää, päättää hallitus työntekijän kokemuslisän myöntämisestä.

 

3.2.1 Kokemukseen perustuvat lisät

 

Palkkataulukon kokemuslisien myöntämisperuste on ensisijaisesti työn osaamistasoa korottava ja toimenkuvaa vastaava työkokemus. Palkkataulukossa eteneminen tapahtuu kertyneen työkokemuksen perusteella. Mikäli työkokemus on ollut osa-aikaista, on työkokemuskertymä laskettava suhteessa kokoaikaiseen työhön.

 

Työn osaamistasoa korottavasta tai toimenkuvaa vastaavasta luottamustoimen hoitamisesta voidaan kuitenkin myöntää kokemuslisää. Työkokemukseen oikeuttavia luottamustoimia ovat TYYn tai SYL:n hallituksessa toimiminen. Luottamustoimen hoitamisesta myönnettävä työkokemuslisä myönnetään seuraavasti:

 

 

Lisään oikeuttava luottamustoimi

Palkkiokuukausien lukumäärä

Myönnettävä kokemuslisä

TYYn hallituksen jäsen

9

6 kk

SYL:n hallituksen jäsen

12

6 kk

TYYn hallituksen puheenjohtaja

12

12 kk

SYL:n hallituksen puheenjohtaja

12

10 kk

 

Jos luottamustoimikausi on ollut vajaa, myönnetään kokemusta 2/3 palkkiokuukausista ja puheenjohtajalle palkkiokuukausien mukaan, kuitenkin enintään kokonaisesta luottamustoimikaudesta myönnettävän kokemuslisän verran.

 

3.2.2 Tutkintoihin perustuvat lisät

 

Korkeakoulututkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan peruspalkkaan pysyväislisää. Työssäosaamista edistävän muun tutkinnon suorittaneelle työntekijälle maksetaan peruspalkkaan pysyväislisää tapauskohtaisesti. Jos esimies päättää olla myöntämättä tutkintolisää, päättää hallitus työntekijän tutkintolisän myöntämisestä.

Työntekijä voi saada pysyväislisää yhden tutkinnon perusteella. Korkeakoulututkintoon perustuvan pysyväislisän myöntää esimies työntekijän ilmoituksesta. Palkanlisää maksetaan ilmoitusta seuraavan palkanmaksukauden alusta alkaen.

 

3.3 Palkan maksaminen

 

Palkka kultakin kalenterikuukaudelta maksetaan kuukauden viimeistä edellisenä arkipäivänä.

 

Projektityöntekijän palkka maksetaan projektin toteuduttua, viimeistään projektin valmistumiskuukauden viimeistä edellisenä arkipäivänä.

 

Lisät suoritetaan seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä, kun lisään oikeuttava peruste on täyttynyt.

 

Työsuhteen päättyessä maksetaan työntekijällle palkka eroamispäivään asti eroamispäivä mukaan lukien.

 

Työntekijälle suoritetaan korvausta työmatkoista kulloinkin voimassa olevan ylioppilaskunnan matkustusohjesäännön määräysten mukaan.

 

3.4 Osakuukauden palkka

 

Jos kuukausipalkkaisen työntekijän palkka maksetaan vajaalta kalenterikuukaudelta, lasketaan työpäivän palkka jakamalla kuukausipalkka luvulla 22. Korvattaessa ylityötunteja lasketaan tuntipalkka tämän ohjesäännön mukaista säännöllistä työaikaa (36,5 tuntia viikossa) noudattavien työntekijöiden osalta jakamalla kuukausipalkka luvulla 161.

 

3.5 Palkkaus sairausloman ajalta

 

Milloin poissaoloon on syynä todistetusta sairaudesta johtuva työkyvyttömyys maksetaan työntekijälle

 

1) säännöllisen työajan mukainen palkkaus vähentämättömänä, mikäli työstävapautuspäivien lukumäärä kalenterivuodessa on yhteensä enintään 60,

2) 75 % 1-kohdan mukaisesta palkasta siltä osin kuin työstävapautuspäivien lukumäärä kalenterivuodessa ylittää 60 sekä

3) 60 % 1-kohdan mukaisesta palkasta siltä osin kuin yhdenjaksoisten työstävapautuspäivien lukumäärä ylittää 180 keskeytyksen alkamispäivästä lukien.

 

Sairausajan palkkaus maksetaan kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen edellisen momentin 1 ja 3 kohtien mukaisesti myös silloin, kun yhdenjaksoisten työstävapautuspäivien määrä on ylittänyt 180.

 

Jos sairaudesta johtuva työkyvyttömyys alkaa ennen kuin määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on ollut välittömästi ennen keskeytystä ylioppilaskunnan palveluksessa vähintään yhden kuukauden, maksetaan työntekijälle sairausajan palkkaa 50 % 1-kohdan mukaisesta palkasta, kuitenkin enintään niiltä päiviltä, jotka ovat työkyvyttömyyden alkamispäivän ja sen jälkeisen 9 arkipäivän pituisen ajanjakson sisällä. Jos työntekijälle sairausvakuutuslain mukaan kuuluva oikeus päivärahaan alkaa aikaisemmin, lyhenee vastaavasti aika, jolta palkkaa on maksettava.

 

3.6 Päivärahan siirtyminen työnantajalle

 

Työntekijän oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivä-, äitiys- tai isyysrahaan siirtyy palkallisen sairausloman tai äitiys- tai isyysvapaan ajalta työnantajalle siltä osin kuin päivä- tai äitiys- tai isyysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää. Työntekijän oikeus kuntoutusrahaan siirtyy palkallisen kuntoutuksen ajalta työnantajalle siltä osin kuin kuntoutusraha ei ylitä hänen samalta ajalta saamaansa palkkauksen määrää.

 

Työntekijä, jolle maksetaan tämän ohjesäännön mukaisesti palkkaa sairausloman, äitiys- tai isyysvapaan tai kuntoutuksen ajalta, on velvollinen noudattamaan niitä määräyksiä ja ohjeita, joita annetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 28 §:n nojalla työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiys- tai isyysrahan hakemista varten.

 

Sairausloma-, äitiys- tai isyysvapaa- tai kuntoutusajan palkka voidaan maksaa vähennettynä päivä-, äitiys-, isyys- tai kuntoutusrahan määrällä, jos oikeus päivä-, äitiys-, isyys- tai kuntoutusrahaan ei siirry työnantajalle ja tämä johtuu siitä, että työntekijä on laiminlyönyt noudattaa edellisessä momentissa tarkoitettuja määräyksiä ja ohjeita.

 

3.7 Perusteettoman edun palauttaminen

 

Jos ylioppilaskunnalla on työsuhteeseen perustuvaa riidatonta saatavaa, joka johtuu palkanmaksuvirheestä, liikaa suoritetusta matkakustannusennakosta tai muusta syystä, se pidätetään työntekijän palkasta palkanmaksun yhteydessä. Kerrallaan voidaan pidättää kuitenkin enintään yksi kolmasosa (1/3) nettopalkasta. Työntekijältä ei voida kuitenkaan pidättää mitä ulosottokaaressa säädetään suojaosuudesta.

 

4. VUOSILOMA

 

Määritelmät:

1) Lomanmääräytymisvuodella tarkoitetaan 1. päivän huhtikuuta ja 31. päivän maaliskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuna;

2) Lomakaudella tarkoitetaan 1. päivän kesäkuuta ja 30. päivän syyskuuta välistä aikaa nämä päivät mukaan luettuna;

3) Arkipäivällä tarkoitetaan viikonpäiviä maanantaista lauantaihin pois lukien kirkolliset juhlapäivät, pääsiäislauantai, vapunaatto, vapunpäivä, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto ja uudenvuodenaatto.

 

4.1 Vuosiloman pituus

 

Vuosiloman ansainta:

1) Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta;

2) Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta;

3) Työntekijä saa vuosilomaa kolme arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos hänellä ennen lomakauden alkamista on vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ylioppilaskunnassa yhteensä vähintään viisitoista vuotta.

 

Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

 

Lomaa kerryttää paitsi työssäolo myös työssäolon veroinen aika.

 

Täysiä lomanmääräytymiskuukausia määriteltäessä työntekijät jaetaan 14 päivän säännön ja 35 tunnin säännön piirissä oleviin

1) Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää;

2) Jos työntekijä on työsopimuksensa mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia.

 

Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijän palkan.

 

Työssäolon veroisina pidetään myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemään työtä:

1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, tilapäisen hoitovapaan tai pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana;

2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisen lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden;

3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa tai jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden;

4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaismääräyksen vuoksi;

5) opintovapaan vuoksi, enintään 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä opintovapaan jälkeen on palannut työhönsä;

6) työnantajan suostumuksella koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan;

7) lomauttamisen takia, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan;

8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työjärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan;

9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslaissa (1446/2007) tarkoitetun täydennyspalvelun vuoksi; tai

10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityissyyn perusteella.

 

Työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteripäivän jaksoa.

 

Työntekijällä, joka työsopimuksensa mukaan tekee kaikkina kalenterikuukausina työtä alle 14 päivää tai 35 tuntia, on työsuhteen kestäessä oikeus halutessaan saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jonka aikana hän on työsuhteessa. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus.

 

Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää vapaata ennen lomakauden alkua. Vapaan antamiseen noudatetaan samoja periaatteita kuin vuosiloman antamiseen.

 

4.2 Lomapalkka

 

Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

 

Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla.

 

Vuosilomapalkka voidaan laskea kolmella eri tavalla:

1) viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka

2) keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka

3) prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

 

Viikko- tai kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy yleensä sovitun palkan perusteella. Vuosilomalakiin sisältyy laskentasäännös, jonka perusteella määritellään palkanlisien osuus vuosilomapalkkaan. Työajan ja palkan muuttuessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että vuosilomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen palkan mukaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

 

Vuosiloman osan palkka lasketaan ns. osa-ajan palkanlaskentaa käyttäen.

 

Viikko- ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden vuosilomapalkka lasketaan prosenttiperusteella silloin, kun työntekijän sovittu työaika on niin vähäinen, että hänelle jää vajaita lomanmääräytymiskuukausia.

 

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevän sellaisen työntekijän vuosilomapalkka, joka sopimuksen mukaan työskentelee vähintään 14 päivänä kalenterikuukaudessa, lasketaan kertomalla hänen keskipäiväpalkkansa lomapäivien määrän perusteella määräytyvällä kertoimella, jotka on määritelty vuosilomalaissa.

 

Keskipäiväpalkka lasketaan siten, että lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, jaetaan lomanmääräytymisvuoden aikana tehtyjen työpäivien määrällä, johon lisätään laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen työajan tai, jos laissa ei ole säädetty säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärää, sopimuksessa sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehtyjen työtuntien kahdeksasosa.

 

Jos viikoittaisten työpäivien lukumäärä on suurempi tai pienempi kuin viisi, keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien lukumäärällä ja jaetaan viidellä. Tällä tavoin estetään ylisuurten tai liian alhaisten keskipäiväpalkkojen muodostuminen.

 

Muun kuin viikko- tai kuukausipalkalla alle 14 päivänä kalenterikuukaudessa työtä tekevän työntekijän vuosilomapalkka on 9 prosenttia taikka työsuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetuista tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

 

Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä työssäolon veroisena pidettävien 1–4 sekä 7 kohdassa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään säädetyltä ajalta.

 

4.2.1 Lomapalkan laskennassa

käytettävä palkka

 

Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä.

 

Jos työntekijä on ennen loman alkua kuukausipalkkainen, työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että lomapalkka lasketaan kunkin loman ajalta hänelle muutoin maksettavan kuukausipalkan mukaan. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

 

Jos työntekijä on osan lomanmääräytymisvuodesta ansainnut lomaa täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan ja osan vuotta kuulunut vuosilomalaissa tarkoitetun vapaan piiriin, loman ja vapaan ajalta määräytyvä palkka ja lomakorvaus lasketaan kultakin jaksolta erikseen.

 

4.2.2 Lomapalkan maksaminen

 

Vuosilomapalkka on maksettava ennen lomakauden alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä.

 

4.3 Lomakorvaus

 

Työntekijän, jolla on vuosilomalaissa tarkoitettu oikeus vapaaseen, mutta joka ei käytä vapaata, on oikeus saada lomakorvaus, joka lasketaan samoin perustein kuin prosenttiperusteinen vuosilomapalkka.

 

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä säädetään vuosilomapalkasta.

 

Työntekijällä, jolle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt oikeutta lomaan, on oikeus lomakorvaukseen, jonka määrä lasketaan siten kuin edellä on määritelty vapaaseen oikeuttavan työntekijän lomakorvauksesta työsuhteen aikana.

 

4.3.1 Lomakorvauksen maksaminen

 

Työntekijälle, joka käyttää oikeuttaan vuosilomalaissa tarkoitettuun vapaaseen, työsuhteen aikana maksettava lomakorvaus maksetaan vapaan yhteydessä. Muutoin lomakorvaus maksetaan viimeistään lomakauden päättyessä.

 

Kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, hänelle maksetaan kuten lomakorvaus työsuhteen päättyessä, vaikka hänen työsuhteensa ei päättyisikään.

 

Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkat tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet.

 

4.4 Loman antaminen

 

Vuosiloma annetaan työntekijälle työnantajan määräämänä ajankohtana, jolleivät työnantaja tai työntekijä sovi loman jakamisesta.

 

Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa erässä.

 

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

 

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

 

4.5 Työntekijän kuuleminen ja

vuosiloman ajankohdasta

ilmoittaminen

 

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittelussa.

 

Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, siitä on kuitenkin ilmoitettava viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista.

 

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaa lomapäivien vähenemiseen.

 

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- eikä isyysvapaan ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida äitiys- tai isyysvapaan vuoksi antaa vuosiloman antamisajankohdan tai vuosiloman jakamisesta kohdissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

 

4.6 Sairauden vaikutus vuosilomaan

 

Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempää ajankohtaan. Työntekijällä on oikeus lomansa siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

 

Jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, tämän ylittävää osaa samalle vuosilomajaksolle ajoittuvasta työkyvyttömyydestä ei pidetä vuosilomana, jos työntekijä pyytää sitä ilman aiheetonta viivytystä.

 

Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

 

Työkyvyttömyyden perusteella siirretty loma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ei ole mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella.

 

Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

 

4.7 Vuosiloman säästäminen

 

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa.

 

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään siinä vaiheessa, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

 

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestään viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.

 

Työntekijällä, jonka palkka määräytyy viikko- tai kuukausipalkan mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy tunti- tai prosenttikorvauksen mukaan, hänelle säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä säädetään.

 

4.8 Oikeus pidempään vuosilomaan

 

Milloin työntekijän varsinaisesta vuosilomasta muu kuin säästövapaaseen kuuluva osa pidetään muuna kuin lomakautena, myönnetään loma tältä osin pidennettynä puolella, kuitenkin enintään kuusi arkipäivää.

 

Milloin vuosiloman ansainnan 3 kohdan mukaan määräytyvästä lomasta (3 pv/kk) pidetään enintään 34 arkipäivää lomakautena, myönnetään loma yhdeksällä arkipäivällä pidennettynä sellaiselle työntekijälle, jolla on oikeus lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta; milloin työntekijä säästää osan varsinaisista vuosilomapäivistä pidettäväksi säästövapaana, vähennetään edellä mainittua 34 päivän enimmäismäärää vastaavasti; mikäli työntekijällä ei ole oikeutta lomaan 12 lomanmääräytymiskuukaudelta, mutta kuitenkin vähintään seitsemältä kuukaudelta, myönnetään loma viidellä arkipäivällä pidennettynä, mikäli varsinaisesta vuosilomasta, josta on vähennetty säästettävien lomapäivien lukumäärä, pidetään enintään kolme neljäsosaa lomakautena.

 

4.9 Lomaraha

 

Työntekijälle maksetaan lomaraha niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut edellisenä lomanmääräytymisvuonna. Lomarahaa ei makseta talvilomanpidennyspäiviltä.

 

Lomaraha määräytyy sen tehtävän mukaan, jossa asianomainen on kesäkuussa. Jos asianomainen on työstä vapautettuna kesäkuussa, määräytyy lomaraha sen palkan mukaan, joka hänelle olisi maksettu, jos hän olisi ollut työssä. Jäljempänä tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha määräytyy vastaavasti ero- tai siirtymähetken tehtävän palkan mukaan.

 

Lomaraha lomapäivää kohti on 50 % lomapäivän palkkauksesta. Lomapäivän palkkaus saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 25. Kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lomapäivää kohti on 50 % päiväpalkasta, joka saadaan kun työntekijän kesäkuun kuukausipalkka jaetaan luvulla 25 ja saatuun osamäärään lisätään vuosilomapäivää kohden laskettu säännöllisistä lisistä koostuva vuosilomalisä.

Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän lomaraha on 50 prosenttia hänen edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaitsemastaan vuosilomapalkasta.

 

Lomaraha maksetaan heinäkuussa, ellei tarkentavalla sopimuksella ole toisin sovittu. Jäljempänä tarkoitetuissa tapauksissa lomaraha maksetaan siirtymisajankohdan tai työsuhteen päättymisajankohdan palkanmaksun yhteydessä.

 

Työsuhteen päättyessä maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka työntekijä on ansainnut työsuhteen päättymishetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

 

Työntekijälle, joka lähtee suorittamaan asevelvollisuuttaan tai siirtyy suomalaisen valvonta- tai rauhanturvajoukon tai pohjoismaisen instituutin palvelukseen taikka palvelukseen Yhdistyneissä Kansakunnissa, sen erityisjärjestöissä tai muussa sellaisessa hallitusten välisessä kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, johon Suomi on virallisesti liittynyt tai sellaisessa kansainvälisessä kehitysyhteistyötehtävässä, jossa Suomi on mukana, maksetaan lomaraha kaikilta niiltä lomapäiviltä, jotka hän on ansainnut siirtymähetkeen mennessä ja joilta hän ei ole saanut lomarahaa.

 

Jos työntekijä saavuttaa ennen lomanmääräytymisvuoden loppua oikeuden sopimuksen mukaiseen pidempään lomaan, hänellä on oikeus lomarahaan myös näiden päivien osalta.

 

Lomarahaa ei makseta työntekijälle, jolle maksetaan lomakorvaus vuosilomalain mukaan tai muulla perusteella prosenttikorvauksena.

 

Vuosiloman ajankohdasta päättää ylioppilaskunnan hallitus kuultuaan ensin työntekijöitä.

 

5. SAIRAUSPOISSAOLOT

 

5.1 Oikeus sairauslomaan

 

Työntekijällä on oikeus saada sairauslomaa, jos hän on todistetusta sairaudesta, viasta tai vammasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään.

 

Työntekijän on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian sairastumisestaan sekä annettava arvio poissaolon pituudesta. Kolmena ensimmäisenä poissaolopäivänä ei ole välttämätöntä esittää terveydenhoitajan tai lääkärin todistusta. Esimiehen vaatimuksesta todistus on kuitenkin toimitettava. Jos sairaus jatkuu yli kolme päivää, on tältä ylimenevältä ajalta oltava lääkärin kirjoittama sairaustodistus.

 

5.2 Työntekijän työtapaturma ja

ammattitauti

 

Milloin poissaoloon on syynä työntekijän tehtävissä sattunut tapaturma tai ammattitauti, maksetaan työntekijälle kutakin tapaturmaa tai ammattitautia kohden

1) säännöllisen työajan mukainen palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 90 työstävapautuspäivältä,

2) 75 % 1-kohdan mukaisesta palkasta siltä osin kuin työstävapautuspäivien lukumäärä

ylittää 90 sekä

3) 60 % 1-kohdan mukaisesta palkasta siltä osin kuin työstävapautuspäivien lukumäärä ylittää 180.

 

Jos samasta tapaturmasta tai ammattitaudista johtuva työkyvyttömyys jatkuu tai toistuu sen alkamisvuotta seuraavana tai sen jälkeisinä kalenterivuosina, maksetaan työntekijälle palkkaus näiltä työkyvyttömyysajoilta kuten sairausloman ajalta kohdissa 1 ja 2 määrätään.

Palkkaus maksetaan kuitenkin vähentämättömänä aina vähintään 90 työstävapautuspäivältä siitä lukien, kun työkyvyttömyys ensimmäisen kerran alkoi.

 

Tässä pykälässä tarkoitettua palkkausta ei makseta silloin, kun tapaturma on työntekijän itselleen tahallaan aiheuttama. Niissä tapauksissa, joissa tapaturmavakuutuslain ( (608/1948) mukaan tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, palkkaus maksetaan tämän pykälän 1 momentista poiketen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

 

5.3 Työntekijälle väkivallasta

aiheutunut työkyvyttömyys

 

Milloin poissaoloon on syynä työntekijää hänen tehtäviensä johdosta kohdannut väkivalta tai ne erityiset olosuhteet, joihin hän on tehtäviensä vuoksi sodan aikana joutunut, maksetaan työntekijälle

1) säännöllisen työajan mukainen palkkaus vähentämättömänä, kuitenkin enintään 360 työstävapautuspäivältä

2) säännöllisen työajan mukaisesta palkkauksesta 60 % siltä osin kuin työstävapautuspäivien lukumäärä ylittää 360.

 

Kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen palkkaus kuitenkin maksetaan vähentämättömänä

enintään 60 päivän ajalta. Ylioppilaskunta voi erikoistapauksissa harkita kohtuulliseksi määrätä, että palkkaus on maksettava vähentämättömänä myös työstävapautuspäivien lukumäärän ylittäessä 360.

 

5.4 Työsuhteen kestoajaksi

laskettava palvelu

 

Työsuhteen kestoajaksi lasketaan aika, jonka työntekijä on ollut ylioppilaskunnan palveluksessa ja aika, jolloin hän on ollut suorittamassa varusmiespalvelusta tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittamassa aseetonta palvelusta tai siviilipalvelusta, taikka ollut palveluksessa Yhdistyneitten Kansakuntien tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätöksen perusteella asetetussa suomalaisessa valvontajoukossa. Työsuhteen kestoajaksi ei kuitenkaan lueta aikaa, jolloin työntekijä on saanut kuntoutustukea tai ollut lomautettuna tai palkattomalla lomalla, ellei siltä ajalta ole suoritettu sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai vuorotteluvapaakokeilusta annetun lain mukaista vuorottelukorvausta.

 

5.5 Työntekijän sairausloman

yhdenjaksoisuus

 

Sairauslomat katsotaan yhdenjaksoiseksi sairauslomaksi, jollei työntekijä niiden välillä ole ollut työssä vähintään 30 kalenteripäivään sisältyvinä työpäivinä tai jollei sairauslomat ole johtuneet selvästi eri sairaustapauksista taikka eri tapaturma-, ammattitauti- tai väkivaltatapauksista.

 

5.6 Käynnit lääkärissä ja muussa

terveydenhuollossa

 

Käynnit terveydenhoitajan, lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla voidaan tehdä työaikana ilman, että se vaikuttaisi palkkaukseen vähentävästi, samoin lääkärin määräämät hoidot ja tutkimukset sekä käynnit äitiys- ja lastenneuvolassa. Ajat on pyrittävä järjestettävän niin, että ne mahdollisimman vähän haittaavat normaalia työskentelyä.

 

6. PERHEVAPAAT

 

6.1 Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

 

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

 

Äitiys- ja isyysvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiysvapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Näistä muutoksista on ilmoitettava

työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Muutoin työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa aiemmin hakemansa vapaan ajankohdan kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

 

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vanhempainvapaata on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan vähintään kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen.

 

Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

 

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan mukainen palkkaus äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Tämän ylittävältä äitiysvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

 

Työntekijälle maksetaan säännöllisen työajan mukainen palkkaus isyysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 18 arkipäivää. Tämän ylittävältä isyysvapaan ajalta ei makseta palkkaa.

 

6.2 Erityisäitiysvapaa

 

Raskaana oleva työntekijä, jonka työhön tai työpaikan olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, säteilyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle, on pyrittävä siirtämään muihin hänelle hänen ammattitaitonsa ja

kokemuksensa huomioon ottaen sopiviin tehtäviin äitiysvapaan alkamiseen saakka, jollei työstä tai työpaikan olosuhteista ole vaaraa aiheuttavaa tekijää voitu poistaa.

Mikäli työntekijälle ei voida järjestää muuta työtä, on työntekijällä oikeus saada palkatonta erityisäitiysvapaata ajaksi, jolta hänelle sairausvakuutuslain perusteella suoritetaan erityisäitiysrahaa.

 

6.3 Työnteko äitiysrahakauden aikana

 

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaaranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

 

6.4 Hoitovapaa

 

Työntekijällä on oikeus saada palkatonta hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoitovapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

 

Työntekijän on haettava hoitovapaata viimeistään kaksi kuukautta ennen sen alkamista. Työntekijä voi perustellusta syystä muuttaa hoitovapaan ajankohdan ja sen pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta.

 

6.4.1 Tilapäinen hoitovapaa

 

Työntekijällä on oikeus saada alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle kymmenvuotiaan tai vammaisen lapsen sairastuessa äkillisesti lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti.

 

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestoajasta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

 

Työntekijälle maksetaan palkkaus tilapäisen hoitovapaan ajalta, kuitenkin enintään kolmelta työpäivältä. Palkkaus maksetaan säännöllisen työajan mukaisesti.

 

Palkkauksen maksamisen edellytyksenä tässä pykälässä tarkoitetun poissaolon ajalta on, että poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön. Palkallisuuden edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai kysymyksessä on yksinhuoltaja ja että lapsen sairaudesta esitetään vastaava selvitys kuin mikä työntekijän omasta sairaudesta vaaditaan.

 

6.4.2 Osittainen hoitovapaa

 

Työntekijä, joka on ollut ylioppilaskunnan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy.

 

Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kunnes lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista. Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjestelyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän hakemuksen mukaan.

 

Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhennetyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

 

7. TERVEYDENHUOLTO

 

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan toimenhaltijoiden työterveyshuollosta.

 

Työntekijöille järjestetään yleislääkäritasoinen työterveyshuolto.

 

8. MUUT SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

 

8.1 Opintovapaa

 

Työtä tukeviin ja osaamista kehittäviin kursseihin sekä keskeneräisten omien opintojen loppuunsaattamiseen työntekijä voi käyttää työaikaa yhteensä kymmenen tuntia kuukaudessa sellaisena ajankohtana, joka ei kohtuuttomasti häiritse normaalia työtä. Oikeus tähän opintovapaaseen on työntekijöillä, joiden säännöllinen työaika on työsopimuksen mukaan vähintään 30 h viikossa.

 

Opintoja varten työntekijällä on myös mahdollisuus anoa opintovapaalain mukaista palkatonta opintovapaata. Työntekijällä on oikeus palkattomaan opintovapaaseen, kun päätoiminen työsuhde on kestänyt vähintään vuoden.

 

8.2. Liikuntavapaa

 

Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus käyttää tunti viikossa työaikaa liikunnan parissa ajankohtana, joka ei häiritse työn hoitoa. Oikeus tähän liikuntavapaaseen on työntekijöillä, joiden säännöllinen työaika on työsopimuksen mukaan vähintään 30 h viikossa.

 

8.3 Muutto

 

Työntekijällä on oikeus palkalliseen vapaapäivään muuton vuoksi.

 

8.4 Muut poissaolot

 

8.4.1 Poissaolo pakottavista perhesyistä

 

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen palkattomaan poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perusteesta.

 

8.4.2 Lapsen vaikea sairaus

 

Työntekijä, jonka lapsi sairastaa lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustuksesta vanhemmille annetun valtioneuvoston päätöksen (47/1988) 3 §:n tarkoittamaa vaikeaa sairautta, voi saada palkatonta työstävapautusta osallistuakseen kyseisessä päätöksessä tarkoitettuun lapsen hoitoon, kuntoutukseen, hoidon opastukseen, sopeutumisvalmennukseen tai muuhun kuntoutustoimintaan, sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

 

8.4.3 Merkkipäivät ja

lähiomaisiin liittyvät poissaolot

 

Työntekijän työpäiväksi sattuvat 50- ja 60-vuotispäivät, oma avioliittoon vihkimispäivä, oman parisuhteen rekisteröintipäivä, lähiomaisen hautajaispäivä, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yksi päivä ja muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäivä, mikäli poissaolo on sairastuneen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämätön, ovat palkallisia vapaapäiviä. Poissaolopäivältä maksetaan palkkaus samojen perusteiden mukaisesti kuin sairausajan palkkauksen osalta on sovittu.

 

8.4.4 Maanpuolustus ja kriisivalmennus

 

Työntekijälle, joka osallistuu reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai väestönsuojelukoulutukseen, maksetaan säännöllisen työajan mukainen palkkaus vähennettynä maksetulla reserviläispalkalla tai sitä vastaavalla korvauksella. Edellä sanotun estämättä työntekijä on kuitenkin oikeutettu saamaan vuosilomansa ajalta maksettavan palkkauksen vähentämättömänä.

 

8.5 Estyminen hakemasta työstävapautusta

 

Jos työntekijä on hyväksyttävästä syystä estynyt hakemasta työstävapautusta, hänellä on kuitenkin oikeus palkkaukseen asianomaista poissaoloa koskevien sopimusmääräysten mukaisesti. Poissaolon syy on ilmoitettava työnantajalle välittömästi esteen poistuttua.

 

8.6 Yleistä poissaoloista

 

Sairaus- ym. poissaoloja valvoo pääsihteeri. Milloin työntekijä on tyytymätön pääsihteerin päätökseen, hän voi pyytää asian hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus päättää yli kuukauden pituisista muista poissaoloista.

 

Hallituksen puheenjohtaja valvoo pääsihteerin poissaoloja. Pääsihteeri ilmoittaa poissaoloistaan hallituksen puheenjohtajalle.

 

Hallituksen kokousten esityslistan ilmoitusasioissa ilmoitetaan poissaoloista mahdollisuuksien mukaan.

 

9. MUUT KORVAUKSET

 

Ylioppilaskunta palauttaa Turun yliopiston ylioppilaskunnan kohdassa 1.3. a) ja b) luetellun työntekijän tai muun ylioppilaskunnan jäsenenä olevan työntekijän maksamasta jäsenmaksusta lukuunottamatta YTHS:n osuutta

 

- puolet maksusta, kun työsuhde on jatkunut kolme (3) kuukautta

-koko maksun, kun työsuhde on jatkunut kuusi (6) kuukautta

 

Ylioppilaskunta maksaa kohdassa 1.3 a) ja b) luetellun työntekijän joko yliopistoliikunnan liikuntamaksun tai vaihtoehtoisesti liikuntamaksua vastaavan määrän liikunta- ja/tai kulttuuriseteleitä.

 

 

10. MUUT MÄÄRÄYKSET

 

Työntekijän palvelussuhteen ehdoista voidaan sopia tämän ohjesäännön estämättä pöytäkirjasopimuksella työntekijöitä edustavan ammattiyhdistyksen välillä siinä laajuudessa kuin se työehtosopimuslaissa säädetään. Tullakseen voimaan pöytäkirjasopimus edellyttää ylioppilaskunnan hallituksen hyväksymisen.

 

Ohjesäännön muutoksista päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Ohjesääntöä muutettaessa on edustajiston kuultava Turun yliopiston ylioppilaskunnan työntekijöitä ja pyydettävä lausunto lakimieheltä.

 

Tämä ohjesääntö astuu voimaan 20.5.2011.