Olet täällä

Opiskelijan toimeentulon muutokset 2017

Jaa +


9.1.2017

Kela tiedottaa: Opintotukeen ja opiskelijoiden asumisen tukeen muutoksia 1.8.2017

Opintotuki- ja asumistukilakien muutokset tuovat useita muutoksia opiskelijoiden tukeen 1.8.2017 alkaen.

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Opintolainan määriä korotetaan kaikilla opiskelijoilla. Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin. Myös opintorahan ja opintolainan valtiontakauksen myöntämisperusteisiin tulee useita muutoksia.

Opiskelijat yleiseen asumistukeen

Opintotuen asumislisän maksaminen päättyy, ja Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea 1.8.2017 alkaen. Opiskelijat voivat arvioida asumistukensa määrän kela.fi-sivujen asumistukilaskurilla. Elokuusta 2017 alkaen opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa.

Opiskelija voi hakea 1.8.2017 alkavaa yleistä asumistukea Kelan asiointipalvelussa jo toukokuun loppupuolella,  jos hän tietää syksyn tulonsa ja asumismenonsa.Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Jos samaan ruokakuntaan kuuluva saa yleistä jo asumistukea, asumistuen saajan on haettava tuen tarkistamista.

Kela lakkauttaa asumistukeen siirtyvien asumislisät hakemuksetta. Asumislisä säilyy kuitenkin ulkomailla asuvilla ja opiskelevilla sekä sellaisilla Suomessa kansan- tai urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa.

Muutoksia korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk). Korkeakouluopiskelijoiden nykyisin saama opintoraha on 336,76 e/kk tai 303,19 e/kk opintojen aloitusajankohdasta riippuen.

Jos korkeakoulututkinnon jo suorittanut aloittaa uudet korkeakouluopinnot syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen, kokonaistukiaika on nykyisen 64:n sijaan 54 tukikuukautta. Myös tutkintokohtainen enimmäistukiaika lyhenee. Muista muutoksista poiketen enimmäistukiajan 2 kuukauden lyhentyminen koskee ainoastaan uusia korkeakouluopiskelijoita eli henkilöitä, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopintonsa syyslukukaudella 2017 tai sen jälkeen.

Opintolainaa enemmän ja helpommin

Opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan. Tavallisin 400 euron kuukausilaina korottuu 650 euroon. Alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija voi muutoksen jälkeen saada opintolainaa 300 e/kk ja kaikki ulkomailla opiskelevat 800 e/kk. Lainamäärien korotuksesta huolimatta korkeakouluopiskelijoiden opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät nykytasolla.

Maksuhäiriö ei enää syyslukukaudesta 2017 alkaen estä opintolainan valtiontakauksen saamista. Opintolainan käyttämistä helpotetaan myös siten, että toisen asteen opiskelijat voivat nostaa kerralla koko lukukauden opintolainansa samoin kuin korkeakouluopiskelijat.

Lievennyksiä opintotuen tarveharkintaan

Opintotuen tulovalvonnan takaisinperinnän korotusprosentti pienenee 15 %:sta 7,5 %:iin. Helmikuussa 2017 tehtävässä tukivuoden 2015 tulovalvonnassa takaisinperintäkorotus on vielä 15 %, mutta sen jälkeen eli tukivuodesta 2016 alkaen 7,5 %.

Opintotuen tulovalvonnan vuositulorajoja korotetaan vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen suuruus perustuu palkkakehitykseen, ja se on tiedossa loppuvuodesta 2017.

Myös vanhempien tuloihin perustuvaa tarveharkintaa lievennetään 1.1.2018 alkaen. Opiskelijan vanhempien tulot eivät enää sen jälkeen vaikuta itsenäisesti asuvan 18–19-vuotiaan toisen asteen opiskelijan opintorahaan.

Opiskelijoiden saama tuki suurenee

Opintolainakorotusten ja asumistukimuutoksen ansiosta useimpien opiskelijoiden tuki suurenee merkittävästi. Kuukausittainen tuen määrä voi suurentua jopa 450 eurolla. Yksin vuokralla asuvan pienituloisen opiskelijan kuukausituet muodostuvat noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta ja 275–405 euron asumistuesta asuinkunnasta riippuen.

Tuen määrä pienenee korkeakouluopiskelijoilla, jotka eivät voi saada yleistä asumistukea puolison tai muun ruokakunnan jäsenen tulojen vuoksi. Kuukausittainen tuen määrä pienenee 5–40 eurolla, koska opintolainakorotus ei täysin kata opintorahan pienenemistä ja asumislisän maksamisen päättymistä.


25.1.2017

Kela tiedottaa: Myös opiskelija voi saada perustoimeentulotukea

Kelan myöntämää perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Myös opiskelijat voivat saada perustoimeentulotukea. Opintotuki on kuitenkin opiskelijan ensisijainen toimeentulon turva.

Opiskelijan on ensin haettava opintotukea eli opintorahaa, opintotuen asumislisää ja opintolainan valtiontakausta. Huomaa, että jos opintolainan saamiselle ei ole estettä, opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksesi myös silloin, kun et ole hakenut lainatakausta Kelasta tai opintolainaa pankista.

Oikeus perustoimeentulotukeen

Voit hakea perustoimeentulotukea, jos opintotuki ja muut tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Opiskelijana sinulla saattaa olla oikeus perustoimeentulotukeen erityisesti silloin, jos et voi saada opintotukea.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

Kesäajalla opiskelijan tulee ensisijaisesti hakea kesätöitä tai opiskella. Jos työllistyminen, kesäopintotuki tai muu toimeentulo ei ole mahdollista, voit saada perustoimeentulotukea.

Opiskelusta aiheutuvia erityisiä menoja (esim. lukukausimaksuja, pääsykoe- ja ylioppilaskirjoitusmaksuja sekä opiskeluvälinekustannuksia) voi olla mahdollista kattaa täydentävällä toimeentulotuella, jonka myöntää kunta.

Lisätietoja asiakkaalle:

Näin haet perustoimeentulotukea

Jos sinulla on edellytykset perustoimeentulotuen saamiseen, arvioi ensin perustoimeentulotuen laskurilla, voisitko sitä saada. Jos tuen saaminen on mahdollista, hae sitä Kelan asiointipalvelussa.

Katso videot:


20.12.2016

Muutoksia Kelan etuuksiin

Kela kertoo tulevista muutoksista muun muassa opintotukeen, perustoimeentulotuen hakemiseen sekä avioliittolakiin.

Muutoksia opintotukeen

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan taso yhtenäistetään toisen asteen opintorahojen tasolle (enintään 250,28 e/kk) 1.8.2017 alkaen. Opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan 650 euroon kuukaudessa, jolloin opintotuen (opintoraha ja opintolaina) kokonaismäärä kasvaa. Muutos koskee kaikkia opiskelijoita opintojen aloitusajasta riippumatta.

Myös korkeakouluopintoihin myönnettävää tukiaikaa lyhennetään. Uusien opiskelijoiden tukiaika lyhenee 54 kuukauteen (maisterintutkinnossa 48 kuukauteen).

Lue myös: Opintotuki muuttuu - mitä sinun on hyvä tietää?

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin (ulkomailla opiskelevia sekä kansan- ja urheiluopistojen maksullisella linjalla opiskelevia ja opiston asuntolassa asuvia lukuun ottamatta). asumistuki maksetaan opiskelijalle ympärivuotisena (12 kuukaudelta).

Yleisen asumistuen määrään vaikuttaa tulojen lisäksi ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta. Kun asumistukea haetaan, on hakemuksen liitteeksi toimitettava selvitykset ruokakunnan tuloista. Päätös asumistuesta annetaan vuodeksi eteenpäin. Vuositarkastus tehdään vuosittain. Jos tulot vuoden aikana muuttuvat, on tukeen tehtävä välitarkastus.

Yleisessä asumistuessa enimmäisasumismenot ja perusomavastuu kiristyvät hieman vuonna 2017. Vuonna 2017 täysimääräiseen tukeen oikeuttaa 597 euron kuukausitulo lisättynä 99 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 221 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.

Yleiseen asumistukeen kaavaillaan myös seuraavia muutoksia: Kuntaryhmissä 1 ja 2 sovellettaisiin vuonna 2017 samoja enimmäisasumismenoja kuin vuonna 2016. Kuntaryhmissä 3 ja 4 enimmäisasumismenoja alennettaisiin 5 %:lla. Erikseen maksettavina vesimaksuna ja lämmityskustannuksina hyväksyttäisiin sama määrä kuin tänä vuonna.

► Lisätietoja yleisestä asumistuesta löydät Kelan sivuilta: http://www.kela.fi/yleinen-asumistuki

Perustoimeentulotuen hakemukset Kelaan

Perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.1.2017. Kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukea saa muutoksen jälkeen samoihin menoihin kuin ennenkin.

Kela antaa päätöksen perustoimeentulotuesta 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot.

Tasa-arvoinen avioliitto muuttaa myös avoliiton käsitteen

Eduskunta on hyväksynyt sosiaaliturvalakeihin muutoksia, jotka liittyvät välillisesti tasa-arvoiseen avioliittolakiin. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2017 samaan aikaan tasa-arvoisen avioliittolain kanssa.

Avioliittolain muutoksen myötä myös samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton. Samalla myös avoliiton käsite muuttuu. Jatkossa samaa sukupuolta oleva avio- tai avopuoliso puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa muun muassa seuraavien etuuksien myöntämisperusteisiin tai määrään:

  • lastenhoidon tuet
  • lapsilisä
  • opintotuen asumislisä
  • yleinen asumistuki
  • eläkkeensaajan asumistuki
  • kansaneläke
  • lapsikorotus (eläkkeissä ja työttömyysturvassa)
  • Indeksimuutoksia perhe-etuuksiin

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismäärät pienenevät ensi vuonna 0,85 %. Vähimmäismääräinen päiväraha laskee 23,93 eurosta 23,73 euroon. Kela muuttaa maksussa olevat päivärahat automaattisesti.

Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä osittainen ja joustava hoitoraha pienenevät vuoden 2017 alussa 0,85 %. Kela muuttaa maksussa olevat lastenhoidon tuet automaattisesti.

Lapsilisät pienenevät 0,91 %. Lapsilisän määrät vuonna 2017 ovat yhdestä lapsesta 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta lapsesta 133,79 euroa, neljännestä lapsesta 153,24 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69 euroa. Yksinhuoltajakorotus on 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta.

Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 0,47 % ensi vuoden alussa. Muutos perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta jokaisesta lapsesta 155,50 e/kk. Kela muuttaa maksussa olevan elatustuen automaattisesti.

Muutoksia sateenkaariperheiden etuuksiin

Eduskunta on hyväksynyt sosiaaliturvalakeja koskevat muutokset, joiden vuoksi tasa-arvoinen avioliitto vaikuttaa myös sateenkaariperheiden perhe-etuuksiin. Maaliskuusta 2017 alkaen samaa sukupuolta oleva puoliso tai hänen tulonsa voivat vaikuttaa lastenhoidon tukien ja lapsilisän määrään ja myöntämisperusteisiin.

Lisäksi lapsen äidin naispuolisella avio- tai avopuolisolla on jatkossa oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein kuin lapsen äidin miespuolisella avio- tai avopuolisolla. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsesta maksettava vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai sen jälkeen.

Lapsen hoidosta vastaavalla isällä on jatkossa oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa. Isän oikeus vanhempainrahaan alkaa ajankohdasta, jona isä ottaa lapsen hoitoonsa. Jos isä ottaa lapsen hoitoonsa jo äitiysrahakaudella, isällä on oikeus vanhempainrahaan jo äitiysrahakauden aikana. Isää koskevia uusia säännöksiä sovelletaan, jos isä on ottanut lapsen hoitoonsa 1.3.2017 tai sen jälkeen.

Jatkossa elatustukea ei saa tilanteessa, jossa avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle maksetaan elatustukea isyyden vahvistamatta jättämisen vuoksi, vaikka lapsella tosiasiassa on kaksi elatusvelvollista vanhempaa.


19.12.2016

Opintotuki muuttuu - mitä sinun on hyvä tietää?

Eduskunta hyväksyi ensi vuoden budjettilakien käsittelyn yhteydessä myös paljon puhutut leikkaukset opintotukeen. Leikkausten lisäksi hallitus siirsi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutokset astuvat voimaan 1.8.2017. Mikä kaikki siis muuttuu ja miten? Tässä katsaus muutoksiin ja niiden vaikutukseen opiskelijan talouteen.

Muutokset opintotukeen:

Siirto yleiseen asumistukeen:

Lue lisää:


Sosiaaliturvan vuosi 2017

Lue alkuperäinen kirjoitus SYL:n blogista

Vuosi 2017 on täynnä monenlaisia muutoksia sosiaaliturvan saralla. Muutoksia voi kategorisoida karkeasti kolmeen ryhmään:

  • selviin heikennyksiin, kuten etuuksien ideksijäädytykset ja opintotukileikkaukset
  • suuriin järjestelmämuutoksiin, kuten toimeentulotuen perusosan maksattamisen siirtäminen kansaneläkelaitokselle ja opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin
  • täysin uusiin juttuihin, kuten perustulokokeilu

Listaan alle epämääräisessä järjestyksessä uudistuksia ja muutoksia joita meillä SYL:ssa tullaan seuraamaan tarkalla silmällä.

Perustulokokeilu

Paljon puhuttu, kehuttu ja parjattu perustulokokeilu on viimein täällä. 9.1.2017 2000 pitkäaikaistyöttömälle kilahti tilille 560 euroa vastikkeetonta rahaa. Kokeiluun osallistuvilta poistui velvoite työnhakuun, kuntouttavaan työtoimintaan osallistumiseen ja muihin Kelan työttömiltä vaatimiin toimenpiteisiin. Kokeiltava perustulo on saajalleen verotonta tuloa, eikä perustuloa menetä, vaikka saisikin kokeilujakson aikana töitä. Perustulon saaja voi kuitenkin hakea perustulon päälle myös työttömyys- ja asumistukia niiden normaaleilla ehdoilla, eli kannustinloukuista ei täysin päästä tämänkään kokeilun avulla.

Hallitus tulee kaksivuotisen kokeilun aikana seuraamaan, minkälainen vaikutus sosiaaliturvan muutoksella on tuensaajan työllistymiseen. Me SYL:ssa olemme kiinnostuneita kokeilun vaikutuksista työllisyyden lisäksi myös kouluttautumiseen, vapaaehtoistyöhön ja muuhu itsensä ja yhteisön kehittämiseen. Pelkän työllistymisen seuraaminen ei riitä, vaan perustuloa tulee tarkastella sen perusperiaatteidenkin mukaan laajemmin yhteiskuntaa hyödyttävän toiminnan näkökulmasta.

Mitä seurata: kokeilun jatkuminen. Läheskään kaikkia kokeiluun tarkoitettuja varoja ei ole käytetty. Suuri kysymys kuuluukin: mitä tapahtuu vuonna 2018? Kokeilu jatkuu ja mukaan tulee oletettavasti myös muita kokeiluryhmiä. Voisiko opiskelijat olla yksi niistä? Kannatusta on tullut ainakin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselta.

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen perusosan maksattaminen siirtyi kuntien vastuulta Kelalle vuoden vaihteessa ennaltaehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen jäädessä kuntien maksettavaksi. Muutoksen uskotaan vähentävän toimeentulotuen myöntämiseen liittyviä tulkintaeroja ja lisäävän etuuden käyttöä, kun Kelan asiakaspalvelijat voivat asioinnin yhteydessä muistuttaa asiakasta hänen laskennallisesta oikeudestaan toimeentulotukeen. Toimeentulotuki on yksi alikäytetyimmistä etuuksista ja Kela arvioikin toimeentulotukiasiakkuuksien määrän kasvavan yli 100 000 henkilöllä viime vuodesta.

Mitä seurata:

Vaikutus kuntien sosiaalityöhön. Useilla sosiaalialan ammattilaisilla on huoli siitä, miten toimeentulotukiasiakas ohjautuu muiden tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kun toimeentulotuen maksattaminen muuttuu automaattisemmaksi eikä vaadi esimerkiksi useammassa kunnassa käytäntönä ollutta sosiaaliohjaajan tai -työntekijän tapaamista. Toimeentulotuen perusosan maksattamisen siirtyminen Kelaan vähentää myös työvoimaresurssin tarvetta kuntien sosiaalitoimissa. Siirtoa kannattavat perustelivat siirron olevan hyödyllinen myös siitä näkökulmasta, että jatkossa kuntien sosiaalialan ammattilaisille jää enemmän aikaa “siihen oikeaan sosiaalityöhön”. Nähtäväksi jää realisoituvatko siirron seuraukset parempina resursseina sosiaalityössä vai jonona TE-toimistoissa?
Vaikutus opiskelijoihin. Monet opiskelijat nostavat toimeentulotukea opintotuen lisäksi. Toimeentulotuen käyttö on erityisen suurta opiskelun nivelvaiheissa, kuten opiskeluiden alkaessa tai jos opintotukikuukauden loppuvat. Erityisen kiinnostavaa on se, miten Kela tulee ratkaisemaan vuokravakuuksien maksusitoomuksiin liittyvät kysymykset. Vielä viime vuoden lopulla opiskelija-asuntosäätiöissä ja muissa kohtuuhintaista asumista tarjoavissa yrityksissä vallitsi epätietoisuus siitä, miten ja millä ehdoilla Kela tulee jatkossa maksamaan tai myöntämään maksusitoomuksia takuuvuokrien kattamiseksi ja useat asuntosäätiöt ehtivät jo päättää, etteivät aio jatkossa ottaa Kelan maksusitoomuksia vastaan. Suuret järjestelmämuutokset harvoin tapahtuvat ilman ryppyjä. Toivotaan, että kenenkään asunnon saaminen ja sitä kautta opintojen aloittaminen ei jää Kelan epäselvistä etuusohjeista kiinni.

Kannustinloukkutyöryhmän raportti

Valtiovarainministeri Petteri Orpo asetti syksyllä 2016 virkamiestyöryhmän valmistelemaan konkreettisia keinoja kannustinloukkujen purkamiseksi. Poliittisena tavoitteena työryhmän asettamisen takana on pitkälti sama kuin perustulossa: kaikenlaisen työn, myös pienimuotoisen ja -palkkaisen, tulisi olla aina kannattavaa. Oletettavaa kuitenkin on, että tämä valtiovarainministeriö tarkastelee kannustinloukkujen purkamista hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin perustuloa valmisteleva konsortio. Vaikka valtiovarainministerin mukaan työryhmän ensisijaisena tehtävänä ei ole säästöjen etsiminen, voidaan olettaa, että sosiaalipolitiikan keppi ja porkkana -akselilla keväällä valmistuvassa työryhmän loppuraportissa keinovalikoima painottuu kepin puolelle.

Mitä seurata:

Esitykset koskien asumistukijärjestelmää. Valtiovarainministeri Orpo on haastatteluissa korostanut erityisesti asumistukijärjestelmän aiheuttavia kannustinloukkuja. Asumistukijärjestelmän aiheuttamat suorat (työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa) välilliset (yleisen asumistuen vaikutus vuokrakustannusten kasvuun etenkin pääkaupunkiseudulla) kannustinvaikutukset nähdään sekä VM:ssä että etuutta hallinnoivassa Kelassa hyvin ongelmallisina. Kannustinloukut yhdistettynä asumistuen alati kasvaviin kustannuksiin muodostavat yhtälön, jonka lopputuloksena on vaikean nähdä muuta kuin asumistukijärjestelmän täysremontti.

Samaan aikaan asumistukijärjestelmän paisumisen kanssa poliittinen paine asumisen ja rakentamisen tuotantotukien, kuten erityisryhmien investointiavustusten ja korkotukien uudistamiselle kasvaa. Lienee poliittisesti järkevää tarttua ongelmaa, eli kasvavia asumiskustannuksia, useammalta puolelta yhdellä kertaa. Saa nähdä, asettaako hallitus puolivälitarkastelussaan työryhmää purkamaan tätä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan kannalta äärimmäisen olennaista ongelmavyyhtiä.

Opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijoiden toimeentulon saralla tapahtuu monenlaista syksyllä 2017. Ensinnäkin, hallituksen opintotukileikkaukset astuvat voimaan. Toiseksi, järjestelmänäkökulmasta suurempana asiana, opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen. Muutos tulee tarkoittamaan merkittävää asumisetuuksien uusjakoa: monet tulevat menettämään asumistukietuuttaan osittain tai kokonaan, mutta useat myös voittavat saaden aikaisempaa enemmän asumistukea. Siirron myötä asumistuen saamisen ehdot muuttuvat ja tämä tulee vaatimaan toimija niin tuensaajan kuin vuokranantajan taholta. Suurin syy asumistuen menettämiseen on yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuus. Ruokakuntakohtaisuuden vuoksi avopuolisoiden tulot tulevat jatkossa vaikuttamaan opiskelijan saaman asumistuen suuruuteen.

Yleiseen asumistukeen siirto tulee erottamaan opintotuen ja asumistuen tulovalvonnan toisistaan ja tämä tulee vaatimaan tarkkaavaisuutta tuensaajilta. Tämän lisäksi kimppakämpissä asuvien opiskelijoiden kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin ennen tukijärjestelmän vaihtumista asunnon vuokrasopimukset: jos kämppiksillä on yhteinen vuokrasopimus tai jos erillisten vuokrasopimusten lisäksi asujia koskee yhteisvastuulauseke, tullaan asunnossa asuvia pitämään yhtenä ruokakuntana. Ennen etuusjärjestelmien muuttumista kannattaakin siis varmistaa, että sopimusasiat ovat vuokranantajan kanssa kunnossa. 

Mitä seurata:

Kelan ruokakuntatulkintojen muutoksia. tänä keväänä pannaan toimeen myös tasa-arvoisen avioliittolain liitännäislait. Tämä tarkoittaa muutoksia myös Kelan tapaan olettaa esimerkiksi kämppiksinä asuvien ihmisten välisiä parisuhteita. Siinä missä aikaisemmin kämppiksinä asuvaa miestä ja naista on saatettu Kelassa puoliväkisin tulkita pariskunnaksi, jatkossa kaikkia kämppiksinä asuvia ihmisiä, sukupuolesta riippumatta, tulisi epäillä pariskunniksi. Onkin siis kiinnostava nähdä, miten Kela tulee soveltamaan näitä uusittuja lakeja ilman hetero-olettamia. Kytätäänkö kaikkia vai uskotaanko asukkaiden sanaan?

Tukimuutoksen vaikutukset opiskelijoiden asumisvalintoihin. Monet ovat kantaneet huolta asumistukijärjestelmän muutosten vaikutuksista opiskelijoiden asumisvalintoihin. Mitä sitten tehdään, kun opiskelijat saavat asumistukea saman verran kuin kaikki muut pienituloiset ihmiset Suomessa? Nähtäväksi jää, vaikuttaako asumistukijärjestelmän muutos opiskelija-asuntojen suosioon, yksiöiden kysyntään tai pienten vuokra-asuntojen hintatasoon.

Viimeksi päivitetty: 10.02.2017 klo 17:00