Olet täällä

Näin naapureissa

Jaa +

| 26.03.2012

SYLin KV-sektorin tapaaminen pidettiin Helsingissä 14.-15.3., ja saimme sen yhteydessä osallistua lukukausimaksukokeilua koskevaan teemapäivään, jossa kokeilua seuraava työryhmä julkisti puolivälin raporttinsa. Lukukausimaksukokeilun tähän mennessä saadut tulokset ovat vähintäänkin mielenkiintoisia, joskin kovin puutteellisia. Jos Suomessa on yksi tai kaksi täyden hinnan maksavaa opiskelijaa, ei mitään kovin suurta tilastoanalyysiä voida tästä tästä joukosta tietenkään tehdä. Lisää aiheesta Tylkkärissä: http://www.tylkkari.fi/uutiset/kourallinen-maksavia-opiskelijoita

Kotimaisia kokemuksia ehkä mielenkiintoisempaa oli kuulla Tanskan ja Ruotsin kokemuksia. Tanskassa lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille otettiin käyttöön vuonna 2006 ja Ruotsissa viime vuonna. Ainakaan Ruotsin kokemusten perusteella ei vaikuta siltä, että lukukausimaksut houkuttelisivat opiskelijoita maahan. Lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen hakijamäärät romahtivat, samoin paikkojen vastaanottaminen. Lukukausimaksun piiriin kuuluvista peräti 70 % jätti vastaanottamatta saadun opiskelupaikan, ja jopa lukukausimaksut kattavan stipedin saaneista 30 % jätti paikan vastaanottamatta. Ensisijaiseksi syyksi ilmoitettiin Ruotsin korkeat elinkustannukset. Lopputuloksena Tukholman yliopistoon hyväksyttiin viime vuonna 300 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa, joista vain 75 otti paikan vastaan.

Voisiko opetuksen korkea laatu korvata lukukausimaksujen negatiivisen vaikutuksen? Ruotsin mallista puhuneen professori Hans Adolfssonin oman kokemuksen mukaan näin ei ole käynyt. Adolfsson toimii Tukholman yliopiston orgaanisen kemian laitoksen dekaanina, ja kertoi laitoksensa olevan Shanghain yliopiston arvostetun yliopistorankkauksen mukaan sijalla 45. ja Euroopan sisällä jopa kymmenenneksi parhain. Silti viime vuonna laitokselle ei tullut lukukausimaksujen vuoksi yhtäkään kansainvälistä opiskelijaa, kun aikaisemmin heitä oli tullut vuosittain kolmesta kuuteen.

Sekä Tanskan että Ruotsin kokemukset tiivistyivät hyvin lauseeseen "more work than money". Tuloja ei lukukausimaksuista juuri saatu, lisää työtä ja kustannuksia sitäkin enemmän. Lukukausimaksuissa ei ole siis kyse rahan tienaamisesta yliopistoille, eikä niitä toteuteta välttämättä edes kustannusneutraalisti. Näiden kokemusten valossa EK:n edustajan teemapäivässä pitämä puheenvuoro kestävyysvajeesta, väestön ikääntymisestä ja valtiontalouden alijäämästä kuulosti jopa hieman koomiselta. Lukukausimaksuista ei suuria tuloja saada ainakaan niin kauan, kun ne kohdistetaan ainoastaan EU/ETA-alueen ulkopuolisiin opiskelijoihin.

Rahan lisäksi kysymys on tietysti myös brändistä. Tanskan ja Ruotsin kokemusten perusteella lukukausimaksut eivät kuitenkaan juuri houkuttele hakijoita. Poikkeuksena tästä on Yhdysvallat, josta tulevien hakemusten määrä on Ruotsissa ollut hienoisessa nousussa. On otaksuttu, että lukukausimaksut kertovat hakijoille siitä, että koulutus on laadukasta, vaikka yliopisto maksaisikin stipendin kautta lukukausimaksut. Ruotsin kokemukset eivät tunnu vahvistavan tätä, vaan kertovat pikemminkin päinvastaisesta: lukukausimaksustipendin saaneet vastaanottavat paikkansa jonkin verran harvemmin kuin EU-alueelta tulevat (70 % vs. 79 %), jotka siis eivät maksa lukukausimaksuja lainkaan.

Lopuksi vielä heitto porttiteoria-keskusteluun: teemapäivässä kerrottiin, että Tanskassa otettiin lukukausimaksut käyttöön 2006, ja jo seuraavana vuonna yliopistot ryhtyivät perimään maksuja EU:sta tulleilta ja jopa kotimaisilta opiskelijoilta perusteenaan Erasmus Mundus -ohjelman säännöt. Melko odotetusti Tanskan tuomioistuimet kuitenkin tulkitsivat Tanskan lain kumoavan Erasmus Mundus -ohjelman säännöt, ja totesivat maksut laittomiksi. Keskustelu lukukausimaksujen ulottamisesta muihinkin opiskelijoihin luonnollisesti jatkuu Tanskassakin edelleen.

Juuso Suutari
TYYn hallituksen jäsen