Liikkukaa opiskelijat, liikkukaa!

Liikunnan merkitystä hyvinvoinnin kannalta tuskin kukaan voi kiistää, mutta harvemmin korostetaan liikunnan merkitystä opiskelukykyyn. Liikkumalla tarpeeksi ja pitämällä huolta yleiskunnostaan, opiskelijat voivat paremmin ylläpitää paitsi terveyttään ja hyvinvointiaan, myös opiskelukykyään. Kuntoliikunnan onkin todettu olevan yhteydessä hyvään opintopistekertymään. Voisiko korkeakoululiikunnan parantaminen ja opiskelijoiden liikkumisen lisääminen, olkoon se sitten kuntoliikuntaa tai hyötyliikuntaa, olla yksi keino opintoaikojen lyhentämiseen? Tutkimusten mukaan vain noin 40% korkeakouluopiskelijoista liikkuu tarpeeksi, joten parantamisen varaa mielestäni on. Voisitko sinä kävellä kotiin portaita hissin sijasta tai voisitko tulla yliopistolle kävellen tai pyörällä bussin sijaan?

Liikunnalla on myös sosiaalinen aspekti ja opiskelijan sosiaaliset suhteet ovat myös opiskelukykymallissa. Ehkä liikuntaan usein liittyvällä yhteisöllisyydellä voisi myös ehkäistä syrjäytymistä. Yliopistoliikunta tarjoaa monia erilaisia ohjatun liikunnan ryhmiä sekä liikuntatuutorointiryhmiä. TYYllä on monta liikunta-alayhdistystä, joissa harrastetaan vaikka minkälaisia lajeja soutamisesta tanssiin ja joogaan. Näiden erilaisten yhdistysten toiminnan pariin lähtevä saa varmasti myös uusia ystäviä.

Korkeakoululiikunta on myös avainasemassa koko eliniän kestävän liikuntaharrastuksen kannalta. Opiskelusta johtuva paikkakunnan vaihto voi katkaista hyvin alkaneen liikuntaharrastuksen. Opiskeluajan liikkumattomuus taas kasvattaa kynnystä aloittaa liikuntaharrastus uudestaan valmistumisen jälkeen ja aikuisiän liikkuminen vähenee. Liikunnan merkitystä työkykyyn on tutkittu enemmän kuin opiskelukykyyn ja liikunnan vähyydellä on selkeästi negatiivinen vaikutus hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon. Voisiko aktiivisella opiskeluajan liikkumisella siis olla kauaskantoisempia vaikutuksia työkykyyn ja työurien pitenemiseen?

Sami Siipola,

TYYn hallituksen jäsen