Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja

TYYllä on monia alayhdistyksiä. Ainejärjestöt, osakunnat, kansainväliset, aatteelliset ja kaikki muutkin auttavat ylioppilaskuntaa sen lakisääteisessä tehtävässä. Ne toimivat usein opiskelijan ensisijaisena kosketuksena opiskelijaelämään ja muihin opiskelijoihin yleensä. Niiden kautta jokaisella on mahdollisuus ja virikkeitä toteuttaa aktiivista kansalaisuutta. Yhteensä alayhdistyksiä TYYllä on 133.

Ainejärjestöjen tehtäviin kuuluu mahdollisen vapaa-ajantoiminnan lisäksi myös oman aineensa opiskelijoiden edunvalvonta. Tätä tehtävää ainejärjestöt hoitavat pääasiassa oman laitoksensa suuntaan. Parhaassa tapauksessa opetushenkilökunta viettää aikaansa myös opiskelijoiden parissa. Tämä luonnollisesti ylläpitää laitoksilla työtään tekevien ja siellä opiskelevien keskusteluyhteyttä sekä samalla parantaa koko akateemisen yhteisön toimintaedellytyksiä. Ainejärjestöjen tulisi ainakin omalta osaltaan pyrkiä aktiivisesti lisäämään yhteistyötään henkilökunnan kanssa järjestämällä esimerkiksi oppiaineeseen liittyviä keskustelupaneeleita tai vaikka yhteisiä kahvihetkiä.

Ainejärjestöjen ja opiskelijayhdistysten tuikitärkeä rooli näkyy myös itse ylioppilaskunnan toiminnassa ja budjetissa. Toiminta-avustuksia vuonna 2010 haki 110 yhdistystä ja rahaa jaettiin yhteensä 70 980 euroa, noin 20 000 euron lisäys viime vuoteen verrattuna. Ensimmäistä kertaa käytössä oli pisteytysmalli, jossa yhdistysten toimintaa pisteytettiin hakemusten perusteella ja rahaa jaettiin saavutetun pistemäärän mukaan. Pisteytysmalli ja sen käytännön toteutus kehittyvät varmasti jatkossa, mutta jo nyt voidaan sanoa, että lopputulos oli huomattavasti edellistä oikeudenmukaisempi ja järjestelmällisempi.

Millä yhdistykset sitten saavat paljon pisteitä?

Olemalla elinvoimaisia. Opiskelijayhdistyksissä toimii suuri joukko ihmisiä täysin ilman palkkaa tai muita rahallisia etuja. Yhdistysten toiminta-avustushakemuksista näkyi yllättävänkin hyvin se, kuinka suuria eroja myös TYYn alayhdistysten toiminnassa on. Siksi oli hienoa nähdä, kuinka ne yhdistykset, jotka ovat täynnä aktiivisia ja hyvää työtä tekeviä ihmisiä, saivat selkeästi myös enemmän pisteitä. Toiminta-avustukset ovat kuitenkin samalla toiminnan mahdollistajia. Tämä tarkoitus käy ilmi esimerkiksi siitä, että kaikki yhdistykset, jotka toiminta-avustusta hakivat ja olivat hakukelpoisia, saivat tänä vuonna vähintään 100 euron perusosan.

Pisteytysmalli ei kuitenkaan ole suoranaisesti virheetön ja alayhdistysvaliokunta aikookin tämän vuoden perusteella ehdottaa edustajistolle ohjesääntöön joitakin muutoksia. Tulevaisuudessa etenkin filiaalilisään ja sen kriteereihin tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Lauri Lahoniitty

TYYn hallituksen jäsen

Alayhdistykset, viestintä